Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 30. heinäkuuta 2012

Komissio esittää ohjelman turvallisuusalan kasvun turvaamiseksi

Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi yhteiskuntien perushuolenaiheista. Viimeaikaiset luonnonmullistukset ja terroristihyökkäykset ovat korostaneet tarvetta varautua paremmin kriisitilanteisiin. Euroopan komissio on tämän vuoksi esittänyt toimintaohjelman, jolla tehostetaan Euroopan turvallisuusalaa. Turvallisuusala on yksi niistä tuotannonaloista, joilla on parhaat kasvu- ja työllisyysmahdollisuudet EU:ssa. Ohjelman avulla olisi mahdollistettava alan pysyminen Euroopassa ja laadukkaiden turvallisuustuotteiden tarjonnan jatkuminen.

Teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani katsoo, että kansallisesti jakautuneiden EU:n turvallisuusmarkkinoiden sirpaleisuus heikentää alan kilpailukykyä. ””EU:n brändin” puuttuminen on erityisen haitallista, kun otetaan huomioon, että turvallisuusteknologian tärkeimmät tulevat markkina-alueet eivät ole Euroopassa vaan nousevan talouden maissa. Tänään on sovittu suunnitelmasta todellisten turvallisuusteknologian sisämarkkinoiden luomiseksi. Tämä on olennaisen tärkeää EU:n turvallisuusalan vahvistamiseksi, jotta se voi edistää kasvua ja työllisyyttä”, toteaa Tajani.

Komissio esittää todellisten turvallisuusalan sisämarkkinoiden luomista mm. seuraavin toimenpitein:

• harmonisoidaan turvallisuusteknologian standardit ja sertifiointimenettelyt

• hyödynnetään paremmin turvallisuus- (eli siviili-) ja puolustusalan välisiä synergioita

• käytetään uusia rahoitusjärjestelyjä, esim. esikaupallisia hankintoja, EU:n tutkimushankkeista saatujen tulosten testaamiseksi ja validoimiseksi

• tehdään tutkimusvaiheessa tarkastuksia uusien turvallisuuteen liittyvien teknologioiden yhteiskunnallisista vaikutuksista.

EU:n turvallisuusalaa tukevat sisämarkkinat

EU:n turvallisuusalan markkina-arvoksi arvioidaan noin 26–36,5 miljardia euroa, ja sen piirissä työskentelee noin 180 000 työntekijää. Alan markkinat voidaan jakaa karkeasti seuraaviin sektoreihin: ilmailun turvaaminen, merenkulun turvatoimet, rajaturvallisuus, elintärkeiden infrastruktuurien suojaaminen, terrorismin vastainen tiedustelutoiminta (mukaan luettuina tietoverkkoturvallisuus ja viestintä), fyysisen turvallisuuden suojaus, kriisinhallinta ja suojavaatetus.

Eurooppalaiset yritykset ovat edelleen johtavassa asemassa maailmanlaajuisesti useimmilla turvallisuussektorin osa-alueilla. Suotuisat sisämarkkinaolosuhteet ovat olennaisen tärkeät niiden teknologisen edun säilyttämiseksi ja laajentamiseksi, samoin on EU:n turvallisuusalan aseman vahvistaminen uusilla kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti olisi pyrittävä tukemaan pk-yrityksiä, jotta ne pääsisivät kansainvälisille markkinoille unionin ulkopuolisissa maissa.

Komissio aikoo tarkemmin ottaen esittää seuraavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin luoda todelliset turvallisuusalan sisämarkkinat:

• Ensisijaisena tavoitteena on päästä eroon EU:n turvallisuusalan markkinoiden hajanaisuudesta harmonisoimalla turvallisuusteknologian standardit ja sertifiointimenettelyt. Euroopan standardointielimiä kehotetaan laatimaan konkreettisia ja yksityiskohtaisia standardoinnin etenemissuunnitelmia uuden sukupolven teknologioille. Sertifiointijärjestelmien vastavuoroisen tunnustamisen toteutumiseksi komissio aikoo tässä yhteydessä antaa kaksi säädösehdotusta tarkoituksena luoda EU:n laajuinen yhdenmukaistettu lentokenttien turvatarkastuslaitteita (ilmaisinlaitteita) koskeva sertifiointijärjestelmä ja hälytysjärjestelmiä koskeva EU:n laajuinen sertifiointijärjestelmä.

• Huomiota olisi kiinnitettävä turvallisuus- (siviili-) ja puolustusalan välisten synergioiden parempaan hyödyntämiseen. Komissio aikoo antaa yhteistyössä Euroopan puolustusviraston kanssa standardointitoimeksiantoja eurooppalaisille standardointielimille ”hybridistandardien” laatimiseksi.

• Tutkimuksen ja markkinoiden välisen kuilun kuromiseksi umpeen etenkin eurooppalaisissa ja kansainvälisissä hankinnoissa komissio aikoo käyttää Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyviä uusia rahoitusjärjestelyjä, esim. esikaupallisia hankintoja, testatakseen ja validoidakseen EU:n tutkimushankkeista saatuja tuloksia. Tämän lähestymistavan avulla pyritään tuomaan tuotannonala, viranomaiset ja loppukäyttäjät yhteen heti tutkimushankkeiden alusta alkaen. Rajaturvallisuus ja ilmailun turvaaminen ovat lupaavimpia alueita.

• Komissio kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään samanlaisiin aloitteisiin kansallisella tasolla julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

• Komissio tekee tutkimusvaiheessa tarkastuksia uusien turvallisuuteen liittyvien teknologioiden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Lisäksi komissio antaa eurooppalaisille standardointielimille toimeksiannon kehittää standardi, joka koskee yksityisyyden suojan huomioon ottamista kaikissa vaiheissa suunnittelusta tuotantoprosessiin.

• Laajassa tutkimuksessa tullaan analysoimaan kolmannen osapuolen vastuun rajoittamiseen liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia.

Erityinen komission perustama asiantuntijaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Se seuraa ehdotettujen poliittisten toimien täytäntöönpanoa ja kokoaa yhteen kaikki turvallisuusalan merkittävät toimijat.

Tausta

Kymmenen viime vuoden aikana globaalit turvallisuusmarkkinat ovat lähes kymmenkertaistuneet noin 10 miljardista eurosta noin 100 miljardiin euroon vuonna 2011, ja alan vuotuinen liikevaihto EU:ssa on noin 30 miljardia euroa. Markkinoiden viimeaikainen kehitys kuitenkin osoittaa, että eurooppalaisten yritysten osuus maailmanmarkkinoista saattaa kutistua huomattavasti tulevina vuosina, jos ei ryhdytä toimiin niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhdysvalloissa turva-alan yritykset ovat yhdenmukaisten säädöspuitteiden ja vankkojen sisämarkkinoiden ansiosta markkinajohtajia ja teknologian kehityksen eturintamassa. EU:n sisämarkkinat sen sijaan ovat erityisen pirstaleiset, ja ne jakautuvat kansallisten tai jopa alueellisten rajojen mukaan. Koska turvallisuus on yksi arkaluonteisimmista politiikan aloista, se on myös yksi niistä aloista, joilla jäsenvaltiot ovat haluttomia luopumaan kansallisista oikeuksistaan.

Lisätietoja: MEMO/12/605.

Lisätietoja