Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

EU korostaa kauppavetoisen kasvun merkitystä modernissa kehitysapuohjelmassa

Bryssel 27. tammikuuta 2012 – Euroopan komissio esittää tänään joukon ehdotuksia, joilla parannetaan kaupan ja kehitysyhteistyön välineiden yhteentoimivuutta, jotta saataisiin vähennettyä köyhyyttä koko maailmassa. Ehdotuksilla pyritään vahvistamaan kehitysmaiden kaupankäyntivalmiuksia tekemällä kaupasta osa niiden kehitysstrategiaa. Tavoitteen saavuttamiseksi EU tarkastelee parempia tapoja erotella kehitysmaat toisistaan, jotta varmistetaan suurimman avun kohdistuminen maailman köyhimpiin maihin. Ehdotuksissa korostetaan kaupan merkitystä yhtenä keskeisenä tekijänä, jolla voidaan tukea kehitystä, kannustaa kasvua ja torjua köyhyyttä. Lisäksi EU kehottaa kaikkia kehittyneitä talouksia päästämään kehitysmaat markkinoilleen yhtä laajasti kuin EU.

Kauppaa, kasvua ja kehitystä koskevassa tiedonannossa arvioidaan tärkeimpiä tulevia toimia, vaikka EU antaa jo nyt enemmän kauppaan liittyvää kehitysapua kuin koko muu maailma yhteensä. Esimerkiksi perinteinen ryhmittely ”kehitysmaihin” on vanhentunut, kun otetaan huomioon voimakkaasti kasvavat taloudet. Tarvitaan räätälöidympää kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jolla tehdään muutakin kuin alennetaan tulleja rajoilla ja jolla pyritään ratkaisemaan liiketoimintaympäristön parantamiseen liittyvä keskeinen ongelma.

Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotuksessa korostetaan, että myös kehitysmaiden johtajien on otettava vastuu asiasta. Kehitysmaiden on toteutettava uudistuksia, joilla varmistetaan, että köyhät saavat tosiasiallista etua kauppavetoisesta kasvusta.

Kaupasta vastaava Euroopan komission jäsen Karel De Gucht totesi, että Intian, Kiinan ja Brasilian kaltaiset voimakkaasti kasvavat taloudet osoittavat, että kauppavetoinen kehitys on mahdollista ja että avoimilla markkinoilla voi olla merkittävä asema kasvun synnyttämisessä. ”Jälkijunassa tulevat tarvitsevat kuitenkin apua”, hän jatkoi. ”Tullit eivät ole koskaan olleet näin alhaisia, ja EU päästää jo nyt köyhät maat markkinoilleen erittäin suotuisin ehdoin. Ratkaisevia ovat muut kuin tulleihin liittyvät seikat, kuten standardit, palvelut, teollis- ja tekijänoikeudet, julkiset hankinnat, infrastruktuurit ja pakkauslaitokset. Mikään ei kuitenkaan toimi ilman poliittista hallintoa.”

Kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Andris Piebalgs totesi, että kehitysmaiden integroitumisella globaaliin kauppaan on voimakasta vipuvaikutusta kasvun ja köyhyyden torjunnan kannalta. Hänen mukaansa näin on autettu miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä viime vuosikymmenen aikana, ja se on edelleen keskeisellä sijalla kehitysyhteistyössä. ”Nyt on varmistettava, että kauppaa tukevassa avussa keskitytään vieläkin enemmän niihin, jotka ovat eniten avun tarpeessa, ja keskitetään tuki vähiten kehittyneille yhteistyökumppaneille, autetaan niitä parantamaan valmiuksiaan ja mukauttamaan talouttaan niin, että ne voivat osallistua globaalin ja alueellisen talouden toimintaan”, hän lisäsi.

Komissio ehdottaa useita tapoja, joilla EU:n kaupan ja kehitystyön tehokkuutta voitaisiin parantaa, esimerkiksi seuraavia:

  • uudistetaan EU:n etuuskohteluun perustuvia kauppajärjestelyitä niin, että keskitytään enemmän köyhimpiin maihin

  • vauhditetaan vapaakauppasopimuksia koskevia neuvotteluja kehitysmaakumppaneiden kanssa; neuvotteluiden on ulotuttava tulleja pidemmälle, jotta voidaan torjua kaupan todellisia esteitä

  • lisätään EU:n välineiden hyödyntämistä suorien ulkomaisten investointien edistämiseksi, mukaan luettuna vapaakauppasopimusten asiaa koskevat määräykset, joilla vahvistetaan oikeusvarmuutta ja yhdistetään EU:n avustukset lainoihin tai riskipääomaan strategisten investointien taloudellisen kestävyyden tukemiseksi

  • helpotetaan kehitysmaiden viejien, etenkin pienten toimijoiden, pääsyä EU:n markkinoille

  • autetaan kehitysmaita parantamaan liiketoimintaympäristöään kotimaassa, täyttämään kansainväliset laatu-, työvoima- ja ympäristöstandardit sekä hyödyntämään paremmin avointen ja integroituneiden markkinoiden tarjoamia kaupankäyntimahdollisuuksia

  • käytetään kauppatoimenpiteitä lieventämään luonnonkatastrofien vaikutuksia ja torjumaan konflikteja synnyttäviä seikkoja, myös kaivannaistoiminnan alalla.

Tiedonannossa myös kehotetaan voimakkaasti kasvavia talouksia ottamaan enemmän vastuuta markkinoidensa avaamisesta vähiten kehittyneille maille etuusjärjestelyjen kautta mutta kuitenkin niin, että ei syrjitä muita WTO:n jäseniä, joista neljä viidesosaa on kehitysmaita. Samalla EU tarjoaa voimakkaasti kehittyville talouksille kypsempää kumppanuutta, johon sisältyy sääntely-yhteistyötä ja sitoutuminen globaaleihin kysymyksiin, jotka ovat keskeisiä kehityksen kannalta, kuten elintarviketurva, luonnonvarojen kestävä käyttö, vihreä kasvu ja ilmastonmuutos.

Tausta

EU näyttää tietä antamalla kauppaan perustuvaa tukea kehitysmaille

  • EU tuo enemmän tavaroita kehitysmaista kuin miltään muilta markkinoilta ja muodostaa myös suurimmat markkinat kehitysmaiden maataloustuotteiden viennille; lähes 70 prosenttia kaikesta maataloustuotteiden tuonnista EU:hun tulee kehitysmaista.

  • Kehitysmaat saavat EU:n tullietuuksia poistettujen tai merkittävästi alennettujen tullien muodossa (yleisen tullietuusjärjestelmän puitteissa).

  • ”Kaikki paitsi aseet” -aloite tarjoaa kaikille vähiten kehittyneille maille ja kaikille muille tuotteille paitsi aseille tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn EU:n markkinoille ja on anteliain etuuskohteluun perustuva tuontijärjestelmä maailmassa.

  • EU johtaa ponnistuksia, joilla pyritään saamaan aikaan sopimuspaketti vähiten kehittyneille maille monenvälisissä kauppaneuvotteluissa.

  • EU tukee kehitysmaiden sisäisiä uudistuksia, joita tarvitaan, jotta kauppa voisi täysimittaisesti edistää kehitystä.

  • EU ja sen jäsenvaltiot antavat eniten maailmassa kauppaa tukevaa apua, jolla autetaan yhteistyökumppaneita kehittämän kauppastrategioitaan, rakentamaan kauppaan liittyviä infrastruktuureita ja parantamaan tuotantokapasiteettia. Vuonna 2009 EU:n yhteenlaskettu kauppaa tukeva apu oli 10,5 miljardia euroa eli saman verran kuin edellisvuonna saavutettu ennätysmäärä.

  • Myös EU:n kauppaan liittyvä apu (joka kuuluu osana kauppaa tukevaan apuun ja jossa keskitytään strategisiin kauppakysymyksiin kuten politiikan kehittämiseen, sääntelyyn tai alueelliseen integraatioon) kohosi merkittävästi. Avun yhteismääräksi tulee näin lähes 3 miljardia euroa, mikä ylittää huomattavasti tavoitteen, jonka mukaan kauppaa liittyvään apuun käytetään 2 miljardia euroa vuodessa vuodesta 2010 lähtien. EU:n kauppaan liittyvän avun suurin saaja on Saharan eteläpuolinen Afrikka, jonka osuus EU:n kauppaan liittyvästä avusta kohosi 15 prosentista 28 prosenttiin vuosien 2008 ja 2009 välillä.

Lisätietoja:

muistio, jossa on asiaan liittyvää taustaa ja numerotietoja

Memo/12/48

Tiedonanto ”Kauppa, kasvu ja kehitys – Kauppa- ja investointipolitiikan räätälöinti apua eniten tarvitsevien maiden tarpeiden mukaan”

http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/148992.htm

Staff Working Paper:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/html/148993.htm

EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikka

EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka

Kauppaa tukevaa apua koskeva muistio

EU:n vastuuvelvollisuutta koskeva raportti 2011 kehitysyhteistyön rahoituksesta (liite EU:n kauppaa tukevaa apua koskevaan seurantaraporttiin 2011)

Yhteyshenkilöt:

John Clancy (+32 2 295 37 73)

Catherine Ray (+32 2 296 99 21)

Helene Banner (+32 2 295 24 07)

Wojtek Talko (+32 2 297 85 51)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site