Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel, 11. heinäkuuta 2012

Rikosoikeudellisia sääntöjä on tarkoitus tiukentaa veronmaksajien varojen suojaamiseksi petoksilta

EU:n varojen väärinkäyttö rikollisiin tarkoituksiin vaarantaa EU:n tavoitteet eli työpaikkojen luomisen, kasvun edistämisen ja elinolosuhteiden parantamisen. Nyt kun julkiseen talouteen kohdistuu paineita kaikkialla EU:ssa, jokaisella eurolla on entistäkin enemmän merkitystä. Jotta veronmaksajilta saatuja varoja voitaisiin suojella paremmin, Euroopan komissio julkaisi tänään uudet säännöt EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin. Tällä direktiiviehdotuksella luodaan yhtenäisemmät puitteet syytteiden nostamiseksi ja rangaistusten määräämiseksi EU:n talousarvioon kohdistuvista rikoksista. Rikolliset eivät voi enää hyödyntää jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välisiä eroja. Direktiivissä esitetään yhteisesti sovellettavat määritelmät EU:n talousarvioon kohdistuville rikoksille, säädetään vähimmäisseuraamukset, jotka käsittävät myös vankeusrangaistuksia vakavissa rikoksissa, ja yhtenäistetään vanhentumisaikoja, joiden kuluessa rikosten tutkiminen ja syytetoimet ovat mahdollisia. Uusilla säännöillä ennaltaehkäistään petoksia, mahdollistetaan tehokkaammat oikeustoimet kansallisella tasolla ja helpotetaan menetettyjen varojen takaisinperintää.

"EU:n rahat eivät saa valua rikollisten taskuihin. Jotta voisimme suojella veronmaksajiemme rahoja, on otettava käyttöön mahdollisimman korkeatasoiset EU:n rikosoikeudelliset säännöt. Meillä on selvä päämäärä, sillä haluamme varmistaa, että talousarvioon kohdistuvat petokset eivät jää rankaisematta. Tänään annettu ehdotus auttaa vähentämään EU:n rikosoikeudellisten säännösten nykyistä kirjavuutta. Tällä hetkellä on mahdollista, että samasta rikoksesta voi yhdessä jäsenvaltiossa saada vankeusrangaistuksen, kun taas toisessa ei määrätä minkäänlaista seuraamusta", komission varapuheenjohtaja ja oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding selittää.

"EU:n varoja suojataan nykyisin hyvin eri tavoin eri puolilla Eurooppaa. Petosten tekijöiden ei pitäisi voida välttää syytettä ja seuraamuksia vain maantieteellisen olinpaikkansa ansiosta. Eurooppalaisten veronmaksajien rahat on suojattava tehokkaasti jokaisessa jäsenvaltiossa, ja tämänpäiväinen ehdotus onkin merkittävä edistysaskel tähän suuntaan", petostentorjunnasta vastaava komissaari Algirdas Šemeta puolestaan toteaa.

Tällä hetkellä EU:n varojen suojelu on varmistettu eri tavoin eri jäsenvaltioissa. EU:n varoihin kohdistuva petos ymmärretään eri tavoin, ja myös siitä määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset vaihtelevat. Esimerkiksi petoksesta määrättävien seuraamusten taso vaihtelee jäsenvaltioittain: vähimmillään petoksesta ei ole lakisääteistä seuraamusta ja enimmillään siitä voi saada 12 vuoden vankeusrangaistuksen. Myös petosten vanhentumisajat, joiden aikana tutkinta- ja syytetoimet ovat mahdollisia, vaihtelevat tuntuvasti ja ovat 1–12 vuotta.

Jotta tähän ongelmaan voidaan puuttua, ehdotuksessa määritellään petos ja muut petokseen liittyvät rikokset kuten korruptio, varojen väärinkäyttö, rahanpesu ja julkisten hankintamenettelyjen vaikeuttaminen EU:n talousarvion vahingoksi. Nämä yhteisesti sovellettavat määritelmät auttavat varmistamaan, että oikeusviranomaiset soveltavat sääntöjä yhtäläisesti koko EU:ssa. Tuomioiden määrä tapauksissa, joissa jäsenvaltioissa on havaittu EU:n talousarvion toteuttamiseen kohdistuva petos, vaihtelee 14 prosentista 80 prosenttiin (EU:n keskiarvo 41 %) jäsenvaltioittain.

Tänään annetun komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on määrättävä kuuden kuukauden vankeusrangaistus vähimmäisseuraamuksena vakavista rikoksista. Jotta varojen takaisinperintää voidaan helpottaa, direktiivissä säädetään myös rikoshyödyn tuomitsemisesta menetetyksi.

Taustaa

Laittomasta toiminnasta EU:n talousarviolle aiheutuvat tappiot ovat ongelma, sillä jäsenvaltiot hallinnoivat 90:tä prosenttia EU:n talousarvioon sisältyvistä määrärahoista. Vuonna 2010 EU:n talousarvion meno- ja tulopuolta koskevia petosepäilyjä oli yhteensä 600. Jäsenvaltiot raportoivat epäiltyjen petostapausten kohteena olleen noin 600 miljoonaa euroa.

Kyse on esimerkiksi tapauksista, joissa EU:lta rahoitusta hakeva esittää vääriä tietoja varojen saamiseksi esimerkiksi maatalouden tai aluekehityksen alalla tai joissa kansalliset virkamiehet tekevät hankintasääntöjen vastaisen julkisen hankintasopimuksen vastineeksi saamastaan rahasummasta.

Komissio antoi toukokuussa 2011 tiedonannon Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta rikosoikeuden ja hallinnollisten tutkimusten avulla. Tiedonantoon sisältyi ehdotuksia EU:n taloudellisten etujen suojan parantamiseksi (ks. IP/11/644).

Lisätietoja

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/reding

Komissaari Algirdas Šemetan kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/semeta/index_en.htm

Memo/12/544

Säädösteksti: http://ec.europa.eu/anti_fraud/policy/preventing-fraud/index_en.htm

Euroopan komissio – kriminaalipolitiikka:

http://ec.europa.eu/justice/criminal/criminal-law-policy

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32 2 299 13 82)

Natasha Bertaud (+32 2 296 74 56)

Emer Traynor (+32 2 292 15 48)

Natasja Bohez Rubiano (+32 2 296 64 70)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website