Navigation path

Left navigation

Additional tools

Erityistarpeiset lapset ja vammaiset aikuiset edelleen väliinputoajia koulutusjärjestelmässä

European Commission - IP/12/761   10/07/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 10. heinäkuuta 2012

Erityistarpeiset lapset ja vammaiset aikuiset edelleen väliinputoajia koulutusjärjestelmässä

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään osallistavaa koulutusta, mutta erityistarpeiset lapset ja vammaiset aikuiset jäävät edelleen muiden jalkoihin. Tämä ilmenee Euroopan komission tänään julkistamasta raportista. Monet sijoitetaan erillisiin laitoksiin, ja yleisopetusta antavissa oppilaitoksissa opiskelevat eivät useinkaan saa tarpeeksi tukea. Raportissa kehotetaan jäsenvaltioita ponnistelemaan kovemmin osallistavien koulutusjärjestelmien kehittämiseksi ja poistamaan niitä esteitä, jo
tka haittaavat muita heikommassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuutta osallistua koulutukseen ja työelämään ja menestyä niissä.

”Meidän on entistä pontevammin pyrittävä tarjoamaan riittävän hyvin rahoitettuja osallistavaan koulutukseen tähtääviä toimintalinjoja, mikäli haluamme parantaa erityistarpeisten lasten ja vammaisten aikuisten elämää. Nyt on aika muuttaa sitoumukset käytännön toimiksi. Osallistava koulutus ei ole mikään valinnainen lisä vaan perusvälttämättömyys. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat on otettava toimintamme keskipisteeksi – vain näin voimme parantaa kaikkien elämää”, totesi koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou.

EU:n työikäisestä väestöstä noin 45 miljoonaa on vammaisia ja 15 miljoonalla lapsella on erityisiä koulutustarpeita. Raportista ilmenee, että joissakin tapauksissa he jäävät kokonaan ilman koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Erityistarpeisilla lapsilla ei monesti ole koulunkäyntinsä päätteeksi juuri minkäänlaista pätevyyttä, minkä jälkeen he menevät erityiskoulutukseen, joka saattaa joissakin tapauksissa pikemminkin heikentää heidän työllistymisnäkymiään. Vammaiset tai ne, joilla on erityisiä koulutustarpeita, ovat muita todennäköisemmin työttömiä tai työelämän ulkopuolella. Raportin mukaan nekin, jotka ovat suhteellisen menestyksekkäitä työmarkkinoilla, ansaitsevat usein ei-vammaisia vähemmän.

Romaniyhteisöön, etnisiin vähemmistöihin ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat vähäosaiset lapset (erityisesti pojat) ovat kaikissa jäsenvaltioissa yliedustettuina erityistarpeisille varatuissa kouluissa. Raportissa esitetään kysymys siitä, lisääkö erityiskoulutusjärjestelmä jo ennestään sosiaalisesti syrjäytyneiden oppilaiden eristäytyneisyyttä ja näin pikemminkin heikentää heidän mahdollisuuksiaan pärjätä elämässä. Tutkimuksissa on todettu, että tällaiset lapset voitaisiin sijoittaa yleisopetuksen kouluihin, jos heidän kielellisten taitojensa kehittämiseen panostettaisiin enemmän ja jos kulttuurierot otettaisiin paremmin huomioon.

Raportista käy lisäksi ilmi, että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja siinä, miten erityistarpeiset lapset tunnistetaan ja sijoitetaanko heidät yleisiin vai erityiskouluihin. Esimerkiksi Flanderissa (Belgiassa) 5,2 prosenttia erityistarpeisista oppilaista on erillisissä erityiskouluissa, mutta Italiassa ainoastaan 0,01 prosenttia. Määritelmiä on yhdenmukaistettava ja tiedonkeruuta parannettava, jotta maat voisivat vertailla toimintamallejaan tehokkaammin ja oppia toistensa kokemuksista.

Taustaa

Vammaisten ja erityistarpeisten koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä toimintalinjoja ja käytänteitä käsittelevän raportin ”Education and Disability/Special Needs – policies and practices in education, training and employment for students with disabilities and special educational needs in the EU” kokosi Euroopan komissiolle koulutuksen yhteiskuntatieteellisten asiantuntijoiden riippumaton verkosto (NESSE).

Raportin muut keskeiset päätelmät

  • Vaikka vakavista oppimisvaikeuksista kärsiviä saattaakin olla vaikea sijoittaa yleisopetukseen tai erityiskoulu saattaa toimia heidän kannaltaan paremmin, on saatu yhä enemmän näyttöä siitä, että monet vammaiset oppilaat tai sellaiset, joilla on erityisiä koulutustarpeita, voidaan sijoittaa yleisopetukseen ja että laadukas osallistava koulutus on hyvää koulutusta kaikkien kannalta.

  • Vaikka on ehdottoman tärkeää pyrkiä osallistavampaan koulutusjärjestelmään, sitä ei ole aina otettu huomioon opettajankoulutuksessa ja opettajien jatkuvassa ammatillisessa kehittämisessä.

  • Opettajien lisäksi erityisopettajilla ja koulunkäyntiavustajilla on keskeinen asema siinä, että osallistaminen saadaan toimimaan käytännössä.

  • Joissakin Euroopan maissa opinto-ohjelmat ovat vakiomuotoiset ja joustamattomat, jolloin vammaisten lasten ottaminen mukaan yleisopetukseen on vaikeaa. Myös luokalle jättäminen heikentää näitä pyrkimyksiä.

  • Vammaiset etenevät ei-vammaisia harvemmin korkea-asteen koulutukseen.

  • Korkeakoulututkinnon suorittaneet vammaiset ovat muita epäedullisemmassa asemassa työmarkkinoilla, mutta heillä on kuitenkin paljon suuremmat työllistymismahdollisuudet kuin heikommin koulutetuilla vammaisilla.

  • Koko Euroopan laajuisia vertailevia tietoja korkea-asteen koulutuksessa olevien vammaisten opiskelijoiden lukumäärästä tai kyseisten opiskelijoiden vamman laadusta ja oppimistuloksista ei ole saatavilla.

  • Monissa EU-maissa ei ole ajan tasalla olevaa ja luotettavaa tietoa työelämässä olevien vammaisten määrästä.

  • Työkyvyttömyyskorvaukset vähentävät köyhyys- ja syrjäytymisvaaraa, mutta niitä todennäköisesti pienennetään nyt, kun julkiset menot ovat ahtaalla kaikkialla Euroopassa.

  • Joustoturvajärjestelyistä on hyötyä, sillä vammaiset voivat niiden ansiosta työskennellä osa-aikaisesti menettämättä kaikkia etuuksiaan.

  • Euroopan eri maiden vammais- ja työllisyyspolitiikka lähentyy toisiaan, sillä useat maat ovat hyväksymässä samantapaisia tukitoimia. Työllisyystuen ja ammatillisen kuntoutuksen ohjelmissa on kuitenkin eroa siltä osin, miten tehokkaasti niillä onnistutaan tuomaan vammaiset työmarkkinoille tai auttamaan heitä pysymään työelämässä, jos he vammautuvat työssä ollessaan.

EU on jo käynnistänyt useita aloitteita erityistarpeisten oppimisen vahvistamiseksi:

Lisätietoja

Raportti kokonaisuudessaan

Euroopan komissio: Koulutus

Androulla Vassilioun verkkosivut

Seuraa Androulla Vassiliouta Twitterissä @VassiliouEU

Oppivelvollisuuskoulutuksessa olevien oppilaiden lukumäärä ja erillisissä erityiskouluissa ja erityisluokilla olevien oppilaiden prosenttiosuus

Maa

Oppivelvollisuus­koulutuksessa olevien oppilaiden määrä

Erityistarpeisten oppilaiden määrä ja prosenttiosuus koko oppilaspopulaatiosta

Erillisissä erityiskouluissa olevien oppilaiden määrä ja prosenttiosuus koko oppilaspopulaatiosta

Erillisillä erityisluokilla olevien oppilaiden määrä ja prosenttiosuus koko oppilaspopulaatiosta

Itävalta

802 519

28 525 (3,5 %)

11 787 (1,5 %)

965 (0,1 %)

Belgia (flaaminkiel.)

871 920

54 336 (6,2 %)

46 091 (5,2 %)

0

Belgia (ranskankiel.)

687 137

30 993 (4,5 %)

30 773 (4,4 %)

0

Bulgaria

693 270

14 083 (2,0 %)

8 119 (1,1 %)

391 (0,05 %)

Kypros

97 938

5 445 (5,5 %)

293 (0,3 %)

583 (0,6 %)

Tšekki

836 372

71 879 (8,6 %)

30 092 (3,6 %)

7 026 (0,8 %)

Tanska

719 144

33 733 (4,6 %)

12 757 (1,8 %)

18 986 (2,6 %)

Viro

112 738

10 435 (9,2 %)

3 782 (3,0 %)

1 459 (1,3 %)

Suomi

559 379

45 493 (8,1 %)

782 (1,2 %)

14 574 (2,6 %)

Ranska

12 542 100

356 803 (2,8 %)

75 504 (0,6 %)

161 351 (1,3 %)

Saksa

8 236 221

479 741 (5,8 %)

399 229 (4,8 %)

0

Kreikka

1 146 298

29 954 (2,6 %)

7 483 (0,6 %)

22 471 (2,0 %)

Unkari

1 275 365

70 747 (5,5 %)

33 014 (2,6 %)

0

Islanti

43 511

10 650 (24,0 %)

143 (0,3 %)

348 (0,8 %)

Irlanti

649 166

33 908 (5,2 %)

4 976 (0,8 %)

2 380 (0,4 %)

Italia

7 326 567

170 696 (2,3 %)

693 (0,01 %)

0

Latvia

185 032

9 057 (4,8 %)

6 363 (3,4 %)

175 (0,6 %)

Liettua

440,504

51,881 (11,7 %)

4,253 (1,0 %)

855 (0,2 %)

Luxemburg

64 337

1 374 (2,2 %)

663 (1,0 %)

0

Malta

48 594

2 645 (5,4 %)

137 (0,3 %)

13 (0,03 %)

Alankomaat

2 411 194

103 821 (4,3 %)

64 425 (2,7 %)

0

Norja

615 883

48 802 (8,0 %)

1 929 (0,3 %)

5 321 (0,9 %)

Puola

511 123

127 954 (2,8 %)

59 880 (1,3 %)

0

Portugali

1 331 050

35 894 (2,7 %)

2 660 (0,2 %)

2 115 (0,2 %)

Slovenia

162 902

10 504 (2,7 %)

2 829 (1,7 %)

400 (0,24 %)

Espanja

4 437 258

104 343 (2,35 %)

17 400 (0,4 %)

0

Ruotsi

906 189

13 777 (1,5 %)

516 (0,06 %)

13 261 (1,5 %)

Sveitsi

777 394

41 645 (5,4 %)

16 223 (2,1 %)

25 422 (3,3 %)

Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti)

8 033 690

225 920* (2,8 %)

96 130 (1,2 %)

16 190 (0,2 %)

Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti)

647 923

45 357 (7,0 %)

6 659 (1,0 %)

1 481 (0,2 %)

Yhdistynyt kuningaskunta (Wales)

377 503

12 895 (3,4 %)

070 (0,8 %)

2 843 (0,7 %)

* Englantia koskeviin tietoihin sisältyvät ainoastaan ne oppilaat, joiden erityistarpeista on olemassa lausunto.

Lähde: Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, maakohtaiset tiedot 2010

Erityisiä koulutustarpeita omaavien oppilaiden prosenttiosuus kaikista koululaisista

Lähde: Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, maakohtaiset tiedot 2010

Huom.: Bulgariaa ja Italiaa koskevat tiedot ovat peräisin Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen maakohtaisista tiedoista vuodelta 2008, koska ne eivät sisälly vuoden 2010 julkaisuun.

Erityiskouluissa ja -luokilla olevien oppilaiden prosenttiosuus kaikista koululaisista

Lähde: Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, maakohtaiset tiedot 2010

Huom.: Bulgariaa ja Italiaa koskevat tiedot ovat peräisin Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen maakohtaisista tiedoista vuodelta 2008, koska ne eivät sisälly vuoden 2010 julkaisuun.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website