Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 9. heinäkuuta 2012

Verkkorikollisuus : EU-kansalaiset huolissaan henkilötietojensa ja verkkomaksujensa turvallisuudesta

Uudesta Eurobarometri-kyselystä ilmenee, että internetin käyttäjät ovat erittäin huolissaan verkkoturvallisuudesta: 89 prosenttia vastaajista välttää henkilötietojensa paljastamista verkossa, ja 74 prosenttia on samaa mieltä väitteestä, että mahdollisuus verkkorikollisuuden uhriksi joutumiseen on kasvanut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kyselyyn osallistui melkein 27 000 henkilöä kaikista EU:n jäsenvaltioista.

Vastauksista ilmenee, että internetin käyttäjistä 12 prosenttia on jo joutunut petoksen ja 8 prosenttia identiteettivarkauden kohteeksi verkossa. Tästä huolimatta 53 prosenttia vastaajista ei ollut muuttanut yhtäkään internetin salasanoistaan viime vuoden aikana.

Vaikka yhtä useammat hyödyntävät kaikkia internetin mahdollisuuksia ja hyötyvät digitaalitaloudesta, ei ole yllättävää, että henkilötiedoista ja verkkomaksuista aiheutuu eniten huolta. Sen sijaan on yllättävää, että vain puolet eurooppalaisista suojautuu tehokkaasti verkkorikollisuudelta”, sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström sanoi.

Kyselystä ilmenee, että vastaajat, jotka ovat tietoisia verkkoturvallisuudesta, tuntevat yleensä myös olonsa turvalliseksi verkkoympäristössä. Suurin osa niistä vastaajista, jotka kertoivat kokevansa olonsa turvalliseksi verkko-ostoksilla tai verkkopankkia käyttäessään, ilmoitti olevansa hyvin perillä verkkorikollisuudesta.

Komissaari Malmströmin mukaan verkkorikollisten ei pidä antaa häiritä internetin käyttöä, mutta jokaisen kannattaa perehtyä mahdollisimman hyvin riskeihin ja suojautumiseen hyötyäkseen internetistä mahdollisimman paljon.

Muita kyselystä ilmenneitä keskeisiä havaintoja:

  • 53 prosenttia vastaajista kertoo ostavansa verkossa tavaroita ja palveluita, 52 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa, 48 prosenttia hoitaa pankkiasioita ja 20 prosenttia myy tuotteita ja palveluita verkossa.

  • 29 prosenttia on epävarmoja kyvystään käyttää verkkopankkia tai tehdä ostoksia internetissä

  • 59 prosenttia kokee, ettei tiedä tarpeeksi verkkorikollisuuden riskeistä

  • 40 prosenttia on huolissaan mahdollisuudesta, että joku veisi heidän henkilötietonsa tai väärinkäyttäisi niitä, ja 38 prosenttia epäilee verkkomaksujen turvallisuutta.

Maaliskuussa 2012 komissio ehdotti EU:n verkkorikostorjuntakeskuksen (EC3) perustamista vuonna 2013 suojaamaan kansalaisia ja yrityksiä kasvavalta verkkouhalta. Euroopan verkkorikostorjuntakeskus (IP/12/317 ja MEMO/12/221) keskittyy järjestyneiden rikollisryhmien laittomiin toimiin verkossa. Sen tehtäviin kuuluu erityisesti verkkopankkeihin ja muuhun verkossa tapahtuvaan taloudellisen toimintaan kohdistuvien uhkien torjuminen. Verkkorikostorjuntakeskus etsii myös keinoja, joilla voitaisiin suojata paremmin internetin sosiaalisissa verkostoissa luotavia profiileja rikollisten soluttautumiselta ja tarjota tietoja ja analyyseja rikosten torjunnasta vastaaville kansallisille viranomaisille. Tämä auttaa niitä torjumaan identiteettivarkauksia, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja Euroopan elintärkeisiin infrastruktuureihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvia verkkohyökkäyksiä.

Verkkorikostorjuntakeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi tammikuussa. Europolin päätoimipaikassa Haagissa on jo edistytty hyvin keskuksen perustamisessa. Se edellyttää verkkorikollisuuteen keskittyvän laboratorion rakentamista, noin 30 kokoaikaisen työpaikan perustamista ja yhteydenpitoa jäsenvaltioihin, joiden tehtävänä on lähettää asiantuntijoita keskukseen. Viime kuukausina Europol on myös huomattavasti lisännyt käytännön tukeaan verkkorikollisuuden tutkimiselle jäsenvaltioissa. Parhaillaan luodaan kontakteja sekä kansallisten lainvalvontaviranomaisten verkkorikollisuutta tutkiviin yksiköihin että verkkoturvallisuuden ja viruksentorjunnan alalla toimiviin yksityisen sektorin yrityksiin.

Komissio esitti syyskuussa 2010 ehdotuksen verkkorikollisuutta koskevaksi direktiiviksi, jota sovellettaisiin esimerkiksi laajoihin verkkohyökkäyksiin. Siinä säädetään konkreettisista toimista, kuten haittaohjelmien valmistamisen ja myynnin kriminalisoinnista sekä Euroopan poliisiyhteistyön parantamisesta. Tarkoituksena on parantaa Euroopan valmiutta reagoida verkkohäiriöihin, ottaa tuomioissa käyttöön uusia raskauttavia seikkoja ja koventaa rikosseuraamuksia. Näillä toimenpiteillä pyritään torjumaan tehokkaasti kasvavaa uhkaa suurista hyökkäyksistä tietojärjestelmiä vastaan.

EU:n on aika esittää visio siitä, kuinka verkkoturvallisuutta voidaan parantaa laajemmasta perspektiivistä tarkasteltuna. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valmistelevat sen vuoksi parhaillaan Euroopan tietoverkkoturvallisuusstrategiaa. Kattava lähestymistapa verkkoturvallisuuteen edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin osallistumista. Yksityisen sektorin osallistuminen on tärkeää, koska ylivoimaisesti suurin osa infrastruktuurista on yksityisessä omistuksessa. Strategia on keskitettävä moniin eri osa-alueisiin, joihin verkossa saattaa kohdistua uhkia. Sen lisäksi, että strategia käsittää esimerkiksi infrastruktuurien suojelun ja verkkorikollisuuden torjumisen konkreettisin toimin, siinä käsitellään myös esimerkiksi sitä, millainen merkitys internetillä on demokraattisissa liikkeissä ja EU:n ulkopuolisten maiden valmiuksien kehittämisessä.

Hyödyllisiä linkkejä

Verkkorikollisuutta koskeva Eurobarometri-kysely kokonaisuudessaan sekä kustakin jäsenvaltiosta saadut tulokset:

 http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_399_380_en.htm#390

http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm

Komissaari Cecilia Malmströmin verkkosivusto

Seuraa Cecilia Malmströmiä Twitterissä

Sisäasioiden pääosaston verkkosivusto

Seuraa sisäasioiden pääosastoa Twitterissä

Yhteyshenkilöt:

Michele Cercone +32 2 298 09 63

Tove Ernst +32 2 298 67 64


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website