Navigation path

Left navigation

Additional tools

Eurobarometrin mukaan 98 % vanhemmista pitää lastensa kieltenopiskelua hyödyllisenä, mutta testien mukaan taidoissa on eroja

European Commission - IP/12/679   21/06/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 21. kesäkuuta 2012

Eurobarometrin mukaan 98 % vanhemmista pitää lastensa kieltenopiskelua hyödyllisenä, mutta testien mukaan taidoissa on eroja

Lähes yhdeksän kymmenestä EU-kansalaisesta on sitä mieltä, että vieraiden kielten osaaminen on erittäin hyödyllistä, ja 98 prosenttia katsoo, että kielitaito on heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeä taito. Tämä käy ilmi uudesta Eurobarometri-kyselystä, joka selvitteli EU-kansalaisten asenteita monikielisyyteen ja vieraiden kielten oppimiseen.

Euroopan komission erillinen selvitys – ensimmäinen eurooppalainen kielitaitotutkimus – tuo kuitenkin esiin, että toiveiden ja todellisuuden välillä on huomattava ero: 14:ssä Euroopan maassa tehdyt teini-ikäisten kielitaitotestit osoittavat, että ainoastaan 42 prosenttia osaa käytännössä opiskelemaansa ensimmäistä vierasta kieltä ja vain 25 prosenttia opiskelemaansa toista vierasta kieltä. Huomattava määrä – ensimmäisen vieraan kielen osalta 14 prosenttia ja toisen vieraan kielen osalta 20 prosenttia – ei saavuta edes ”peruskäyttäjän” tasoa.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan Eurobarometri osoittaa, että monikielisyys ja kielten opiskelu ovat ihmisten mielestä tärkeitä, ja tämä on hyvä asia. "Kielten opetuksen ja oppimisen tehostamiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän. Kyky kommunikoida vieraalla kielellä laajentaa maailmankuvaa, avaa uusia ovia ja parantaa mahdollisuuksia saada työtä. Yrityksissä se lisää liiketoimintamahdollisuuksia yhtenäismarkkinoilla.”

Valtioiden ja hallitusten päämiehet antoivat vuonna 2002 Barcelonassa julkilausuman, jonka mukaan lapsille pitäisi jo pienestä pitäen opettaa vähintään kahta vierasta kieltä. Nyt – kymmenen vuotta myöhemmin – eurooppalaiset ovat laajalti tietoisia monikielisyyden hyödyistä. Lähes kolme neljästä (72 %) eurooppalaisesta on tavoitteesta samaa mieltä, ja 77 prosenttia katsoo, että tavoitteen tulisi olla politiikan painopiste. Yli puolet eurooppalaisista (53 %) käyttää vieraita kieliä työssään, ja 45 prosenttia on sitä mieltä, että he ovat saaneet kielitaitonsa ansiosta paremman työpaikan omassa maassaan.

Niiden eurooppalaisten lukumäärä, jotka sanovat osaavansa viestiä vieraalla kielellä, on kuitenkin laskenut hieman (56 prosentista 54 prosenttiin). Tämä johtuu osittain siitä, etteivät venäjä ja saksa enää ole pakollisia oppiaineita Keski- ja Itä-Euroopan maiden kouluissa.

Ensimmäistä opiskelemaansa vierasta kieltä käytännössä osaavien osuus vaihtelee Maltan ja Ruotsin 82 prosentista (näissä maissa ensimmäinen vieras kieli on englanti) Ranskan 14 prosenttiin (vieraana kielenä englanti) ja Englannin 9 prosenttiin (vieraana kielenä ranska). Yksi huomattavimmista vuoden 2005 jälkeen tapahtuneista muutoksista on se, että internet on kannustanut ihmisiä laajentamaan passiivista vieraan kielen taitoaan, toisin sanoen lukutaitoa ja kuullun ymmärtämistä. Vieraita kieliä internetissä (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa) säännöllisesti käyttävien eurooppalaisten osuus on noussut 10 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 36 prosenttiin.

Seuraavaksi

Euroopan komissio haluaa lisätä kieltenopiskeluun annettavaa tukea uuden ”Yhteinen Erasmus” -ohjelman kautta (IP/11/1398). Kieltenopiskelu on yksi ohjelman kuudesta erityistavoitteesta, ja komissio aikoo lisätä rahoitusta kielikursseille, jotka on tarkoitettu ulkomaille opiskelemaan, harjoittelemaan tai vapaaehtoistyöhön haluaville. Komissio tekee vuoden 2012 loppuun mennessä eurooppalaisia kielitaidon vertailuarvoja koskevan ehdotuksen, jonka tarkoituksena on mitata jäsenvaltioiden edistymistä kielten opetuksen ja oppimisen kehittämisessä.

Eurooppalaisia ja heidän kieliään koskevan Eurobarometri-kyselyn ja eurooppalaisen kielitaitotutkimuksen tuloksista keskustellaan Limassolissa Kyproksessa järjestettävässä kansainvälisessä konferenssissa, joka pidetään Euroopan kielten teemapäivänä (26. syyskuuta).

Tausta

Vuonna 2002 Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti parantamaan peruskielitaitoa konkreettisin toimin. Erityisesti kannustettiin aloittamaan kahden vieraan kielen opetus jo pienestä pitäen ja kehittämään menetelmä kielitaidon mittaamiseksi.

Eurooppalaisia ja heidän kieliään käsittelevä Eurobarometri-kysely (386) toteutettiin keväällä 2012. Sitä varten haastateltiin lähes 27 000:ta henkilöä heidän äidinkielellään. Mukana olivat kaikki 27 jäsenvaltiota, ja kyselyyn osallistuneet edustivat eri yhteiskunta- ja väestöryhmiä.

Äidinkielenä yleisimmin puhuttuja kieliä ovat saksa (16 %), italia ja englanti (13 % kumpikin), ranska (12 %) sekä espanja ja puola (8 % kumpikin).

Niiden vastaajien osuus, jotka sanovat pystyvänsä käymään keskustelua vähintään yhdellä vieraalla kielellä, on vuoden 2005 Eurobarometrin tietoihin verrattuna noussut eniten Itävallassa (+16 prosenttiyksikköä eli 78 prosenttiin), Suomessa (+6 prosenttiyksikköä; 75 %) ja Irlannissa (+6 prosenttiyksikköä; 40 %).

Vähintään yhdellä vieraalla kielellä keskustelemaan kykenevien osuus on toisaalta laskenut huomattavasti Slovakiassa (-17 prosenttiyksikköä eli 80 prosenttiin), Tšekissä (-12 prosenttiyksikköä; 49 %), Bulgariassa (-11 prosenttiyksikköä; 48%), Puolassa (-7 prosenttiyksikköä; 50 %) ja Unkarissa (-7 prosenttiyksikköä; 35 %). Näissä maissa vieraita kieliä, esimerkiksi venäjää ja saksaa, puhumaan kykenevien osuus on ollut laskussa vuodesta 2005.

Viisi yleisimmin puhuttua vierasta kieltä ovat edelleen englanti (38 %), ranska (12 %), saksa (11 %), espanja (7 %) ja venäjä (5 %).

Jos tietoja tarkastellaan maakohtaisesti, englanti on yleisimmin puhuttu vieras kieli 19:ssä niistä 25 jäsenvaltiosta, joissa se ei ole virallinen kieli (toisin sanoen lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia).

Ensimmäistä kertaa tutkittiin myös asenteita kääntämisen merkitykseen terveyden ja turvallisuuden, koulutuksen, työnhaun, tiedonsaannin ja vapaa-ajan toiminnan (esimerkiksi elokuvien) yhteydessä. Komissio toteutti edelliset kieliä käsitelleet Eurobarometri-kyselyt vuosina 2001 ja 2005.

Eurooppalainen kielitaitotutkimus toteutettiin keväällä 2011, ja sen tulokset julkaistaan perusteellisen analyysin jälkeen tänään. Tutkimuksen aikana testattiin lähes 54 000 oppilasta 14 maassa ja 16 koulutusjärjestelmän piirissä (Alankomaat, Belgian kolme kieliyhteisöä, Bulgaria, Englanti, Espanja, Kreikka, Kroatia, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovenia ja Viro). Arvioinnista saadaan vertailukelpoista tietoa 14–15-vuotiaiden oppilaiden vieraiden kielten taidoista. Testeissä arvioitiin kaikissa maissa viiden EU:ssa yleisimmin opetetun vieraan kielen – englannin, espanjan, italian, ranskan ja saksan – luku- ja kirjoitustaitoa sekä kuullun ymmärtämistä. Lisäksi oppilaat sekä lähes 5 000 kieltenopettajaa ja 2 250 koulunjohtajaa täyttivät kyselylomakkeet, joiden perusteella voidaan päätellä, että kyky oppia kieliä perustuu oppilaan motivaatioon, joka puolestaan on sidoksissa oppilaan perhetilanteeseen, koulutukseen ja laajemmin yhteiskuntaan.

Lisätietoja:

Erityiseurobarometri 386: 'Europeans and their languages'

http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_en.htm

Tiivistelmä Eurobarometrin tuloksista

Maakohtaiset tietosivut

European Survey on Language Competences project

European Survey on Language Competences: Final report

European Survey on Language Competences: Executive summary

Euroopan komission koulutussivut

Androulla Vassilioun sivusto

Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website