Navigation path

Left navigation

Additional tools

Jäsenvaltioiden on aika toteuttaa kansalliset suunnitelmat romanien aseman parantamiseksi

European Commission - IP/12/499   23/05/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Jäsenvaltioiden on aika toteuttaa kansalliset suunnitelmat romanien aseman parantamiseksi

Bryssel, 23. toukokuuta 2012 – Euroopan komissio julkaisi tänään kertomuksen, jossa EU:n jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan kansalliset strategiat Euroopan 10–12 miljoonan romanin taloudellisen ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi. Alkusysäyksen jäsenvaltioiden suunnitelmille antoi komission 5. huhtikuuta 2011 julkaisema EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille (ks. IP/11/400, MEMO/11/216 sekä IP/11/789).

EU:n puitekehyksessä määritetään neljä avainalaa, joilla jäsenvaltioiden olisi parannettava romanien osallisuutta, eli koulutus, työllisyys, terveydenhuolto ja asuminen. Ensimmäistä kertaa kaikki jäsenvaltiot sitoutuivat kehittämään avainalat kattavan kokonaisvaltaisen toimintamallin ja laativat niihin keskittyvät kansalliset strategiat.

Tänään julkaistussa kertomuksessa komissio toteaa, että jäsenvaltiot ovat edistyneet kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämisessä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, jotta romanien osallistamiseen osoitetaan riittävät varat, otetaan käyttöön seurantajärjestelyt ja ehkäistään syrjintää ja etnistä erottelua.

”On hyvä uutinen, että jäsenvaltiot ovat noudattaneet sitoumustaan ja laatineet romanien osallistamisstrategiansa. Kansallisten strategioiden esittäminen onkin merkittävä ensiaskel oikeaan suuntaan”, toteaa oikeusasioista vastaava komissaari, komission varapuheenjohtaja Viviane Reding. ”Jäsenvaltioiden on nyt kiristettävä tahtia. Seuraavaksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, tarkkoja tavoitteita, selkeästi korvamerkittyä rahoitusta sekä tehokasta seurantaa ja arviointia. Pelkät strategiat eivät riitä, vaan tarvitsemme kouriintuntuvia tuloksia, jotka parantavat Euroopassa asuvien 10–12 miljoonan romanin arkea”, hän jatkaa.

Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaavan komissaari László Andorin mukaan romanien osallistaminen on Euroopan yhteinen taloudellinen, sosiaalinen ja moraalinen velvollisuus, vaikka romaniyhteisöjen haasteet vaihtelevatkin jäsenvaltioittain. ”Tämä kertomus korostaa lokakuussa 2011 tekemämme ehdotuksen tarpeellisuutta. Olemme ehdottaneet, että jäsenvaltioilla on kaudella 2014–2020 oltava asianmukainen romanien osallistamisstrategia ennen kuin ne voivat saada Euroopan sosiaalirahaston tukea", hän selittää.

Kaikki jäsenvaltiot katsovat, että romanien ja muun väestön välistä eroa komission määrittämällä neljällä avainalalla on tarpeen kaventaa.

Useimmat jäsenvaltiot ovat esittäneet erityistoimenpiteitä, joiden avulla sovitut tavoitteet aiotaan saavuttaa.

Hyviä esimerkkejä toimenpiteistä ovat:

  • romanien koulutusmahdollisuuksien parantaminen Suomessa, Sloveniassa ja Espanjassa

  • ohjelmat romanien työllisyystilanteen parantamiseksi Bulgariassa ja Espanjassa

  • romanien terveydenhuollon edistäminen Unkarissa, Irlannissa ja Romaniassa sekä toimenpiteet asuntotilanteen kohentamiseksi Ranskassa ja Unkarissa (ks. lisää esimerkkejä liitteestä).

Kaikki jäsenvaltiot ovat myös vastanneet komission pyyntöön ja nimenneet kansalliset yhteysviranomaiset, jotka seuraavat kansallisten strategioiden toteuttamista. Tämä osoittaa, että romanien osallistamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen on vahva poliittinen tahto.

Tänään julkaistussa arvioinnissa korostetaan kuitenkin myös sitä, että pääosa jäsenvaltioista ei ole toistaiseksi osoittanut romanien osallistamiseen riittäviä määrärahoja. Vain 12 maata on korvamerkinnyt selvästi määrärahat (joko kansallisesta talousarviosta tai EU-lähteistä) ja esittänyt strategioissaan hankkeeseen varatut täsmälliset rahamäärät (Bulgaria, Latvia, Liettua, Kreikka, Romania, Ruotsi, Portugali, Puola, Slovenia, Slovakia, Tšekki ja Unkari).

Kertomus sisältää komission suositukset jäsenvaltioille kullakin avainalueella. Siinä arvioidaan kunkin jäsenvaltion strategiaa, painotetaan niiden keskeisiä vahvuuksia ja osoitetaan pääasialliset puutteet.

Komissio arvioi säännöllisesti jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä tänään julkaistun kertomuksensa jatkotoimina. Komissio aikoo julkaista vuotuiset edistymisraportit kansallisella tasolla toteutetuista toimenpiteistä. Näiden edistymisraporttien avulla romanien osallistamista seurataan kiinteänä osana EU:n toimintaohjelmaa. Lisäksi ne aiheuttavat jäsenvaltioille vertaispainetta toteuttaa sekä komission suositukset että strategioidensa mukaiset toimet.

Taustaa

Romanit ovat Euroopan laajin vähemmistö ja usein rasismin, syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen kohteita. Monet romanilapset ovat kadulla eivätkä koulussa. Romanit ovat usein eriarvoisessa asemassa työmarkkinoilla. Romaninaiset ovat yhä väkivallan ja hyväksikäytön uhreja.

Perusoikeusviraston tänään julkaiseman raportin mukaan (The situation of Roma in 11 EU Member States, ks. http://fra.europa.eu) kyseisissä jäsenvaltioissa yksi kolmesta romanista on työtön, 20 prosenttia ei kuulu sairausvakuutuksen piiriin ja 90 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Monet romanit kohtaavat päivittäin ennakkoluuloja, suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Monet elävät erittäin kehnoissa sosio-ekonomisissa oloissa.

Valtiot menettävät lisätuloja ja -tuottavuutta, koska potentiaalista lahjakkuutta hukataan. Nykyisessä taloustilanteessa on välttämätöntä kehittää kaikkien EU-kansalaisten taloudellista ja sosiaalista osallistamista. Jotta toiminta olisi tehokasta, sitä on toteutettava kaikilla tasoilla syrjäytymisen moninaisiin syihin puuttumiseksi. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan romanien täydellinen osallistaminen voisi hyödyttää eräiden maiden talouksia noin 0,5 miljardia euroa vuodessa, kun tuottavuus paranisi, sosiaaliturvamenot pienenisivät ja verotulot lisääntyisivät.

EU:n puitekehyksellä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille pyritään siihen, että romanien elinoloja kehitetään tuntuvasti muuttamalla suhtautumista romanien osallistamiseen. Yksittäisiin hankkeisiin keskittyvän hajautetun toimintamallin sijaan EU:n puitekehyksessä romanien osallistamisesta tehdään ensimmäistä kertaa koko EU:n tasoinen tavoite. Tavoite myös yhdistetään selvästi EU:n kasvustrategiaan eli Eurooppa 2020 –strategiaan. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kansallisia uudistusohjelmia tarkastellaan myös romanien kansallisten osallistamisstrategioiden kannalta. Tarvittaessa jäsenvaltioita myös kehotetaan puuttumaan kansallisissa uudistusohjelmissaan romanien osallistamiseen.

Monet romanien osallistamista edistävät osa-alueet, kuten koulutus, työllisyys, terveydenhuolto ja asuminen, ovat ensisijaisesti kansallisia tai alueellisia tehtäviä. EU:lla on kuitenkin merkittävä roolinsa, ja se koordinoi jäsenvaltioiden toimia ja auttaa rahoitusvälineiden kuten sosiaali- ja rakennerahastojen käytössä.

Lisätietoja

Tänään julkaistu tiedonanto ja kansallisia integrointistrategioita koskeva kertomus:

http://ec.europa.eu/roma

Jäsenvaltioiden toimittamat kansalliset strategiat:

http://ec.europa.eu/justice/discrimination/roma/national-strategies/index_en.htm

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu: http://ec.europa.eu/reding

Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava komissaarin László Andorin kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/andor/index_en.htm

László Andor Twitterissä: http://twitter.com/#!/LaszloAndorEU

Oikeusasioiden pääosaston uutissivu:

http://ec.europa.eu/justice/news/intro/news_intro_en.htm

Euroopan sosiaalirahasto: romanit: http://ec.europa.eu/esf/main.jsp?catId=63

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32 2 299 13 82)

Natasha Bertaud (+32 2 296 74 56)

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Nadège Defrère (+32 2 296 45 44)

Liite: Esimerkkejä kansallisista toimenpiteistä, joilla edistetään romanien osallisuutta EU:n puitekehyksessä osoitetulla neljällä avainalalla

1) Koulutus

Slovenia käyttää apuna romaniavustajia ja -tukihenkilöitä ja pyrkii saamaan romanilapset varhaiskasvatuksen piiriin, jotta romanilasten yleissivistävän koulutuksen suorittamista saadaan parannettua. Ljubljanassa keskimäärin 54,3 prosenttia lapsista suorittaa yläasteen, kun romanien osalta luku on nykyisin 18,7 prosenttia.

Espanja aikoo perustaa uusia tukiohjelmia, joilla vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja poissaoloja. Tavoitteena on vähentää keskeyttämisiä peruskoulun ala-asteella nykyisestä 22,5 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa Kauhajoen kaupunki käyttää romanitaustaisia henkilöitä koulutuksen tukemiseen. Esikoulun opettaja tukee varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia ja heidän perheitään, kouluavustaja tukee peruskoulun oppilaita ja koulunkäynninohjaaja tukee nuoria aikuisia jatko-opinnoissa ja työpaikan etsinnässä.

2) Työllisyys

Espanja pyrkii nostamaan romanien työllisyyden 44 prosentista (vuonna 2011) 50 prosenttiin vuonna 2015 ja 60 prosenttiin vuonna 2020. Romaninaisten työllisyydelle asetetaan erityistavoite. Ohjelmissa tuetaan taitojen hankkimista ja koulutukseen pääsyä.

Itävalta edistää romaninuorten pääsyä työmarkkinoille Thara-hankkeella, joka sisältää yhteisötoimintaa, valmennusta ja harjoittelua. Sen tavoitteena on auttaa romaneja pääsemään työmarkkinoille ja tukea muun muassa itsensä työllistämistä.

Bulgaria pyrkii lisäämään romanien työllisyyttä pääasiassa Euroopan sosiaalirahaston tuella. Se aikoo järjestää 28 000 romanille koulutusta, jolla parannetaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan, sekä tarjota 1 500 henkilölle johtamis- ja yrittäjyyskoulutusta.

3) Terveydenhuolto

Unkari aikoo kouluttaa Euroopan sosiaalirahaston tuella 2 000 romaninaista perheille tukea tarjoaviksi sosiaalityöntekijöiksi, yhteisötyön sosiaalityöntekijöiksi sekä työmarkkinoiden ja terveydenhuollon tukihenkilöiksi.

Irlanti on järjestänyt travellereille monenlaisia terveydenhuoltopalveluja, kuten erityisiä terveydenhuoltoyksikköjä ja perusterveydenhuollon hankkeita (joihin kuuluu travellereille erityisesti tarkoitettuja terveydenhuollon tukihenkilöitä ja yhteisöterveydenhuollon hoitohenkilökuntaa).

Romania palkkaa noin 450 terveydenhuollon tukihenkilöä helpottamaan romanien mahdollisuuksia käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja. Heidän tehtävänään on helpottaa romanien ja hoitolaitosten ja -henkilöstön kommunikointia. He tukevat romaneja henkilöllisyystodistusten, sairausvakuutusten ja omalääkärin hankkimisessa.

4) Asuminen

Yhdistyneessä kuningaskunnassa Walesin alueviranomaiset ovat ottaneet käyttöön erityistoimenpiteitä romanien ja travellerien majoituksen ja palvelujen parantamiseksi. Walesin aluehallitus on myöntänyt alueviranomaisille 100-prosenttisen rahoituksen (ennen 75 prosenttia) uusien leiripaikkojen kunnostamiseen ja perustamiseen.

Unkarissa aiotaan toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja aluekehitysrahaston (EAKR) tuella integroituja ohjelmia eristäytyneessä ympäristössä elävien sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on parantaa sosiaalisia oloja, yhteisöjä, koulutusta, terveydenhuoltoa, työllisyyttä ja asumisoloja.

Ranskassa on perustettu eräänlaisia sopeutumiskyliä niiden ihmisten, myös romanien, tarpeisiin, jotka ovat asuneet aiemmin laittomissa asumuksissa. Monet paikallisviranomaiset ovat aikeissa lisätä näiden hankkeiden määrää EAKR:n tuella.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website