Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – lehdistötiedote

Korkea-asteen koulutuksen uudistaminen keskeistä työllisyyden ja kasvun lisääntymiselle

Bryssel 25. huhtikuuta 2012 – Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou on todennut jäsenvaltioille, että vastauksena kriisiin ja nuorisotyöttömyyden lisääntymiseen näiden on kiireesti nykyaikaistettava korkeakoulutusjärjestelmiään ja poistettava eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) toimivuuden esteitä. Komissaari Vassiliou korosti Bolognan prosessin yhteydessä Bukarestissa (Romaniassa) järjestettävän korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministereiden kokouksen aattona, että on tärkeää toimia työpaikkojen ja kasvun edistämiseksi Euroopassa.

”Eurooppalainen korkeakoulutusalue on kiistämättä lähentänyt eri maiden koulutusjärjestelmiä toisiinsa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä: korkea-asteen koulutuksen pitäisi olla keskeisellä sijalla kriisin ratkaisupyrkimyksissä, sillä sen kautta nuorille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia,” komissaari totesi. ”On tärkeää, että EU:ssa tehdään uudistuksia, joiden avulla voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen ratkaisevalla tavalla. Komission tavoitteena on täysin toimiva korkeakoulutusalue, joka tarjoaa kaikille huippuluokan koulutusta ja työllistymiseen vaikuttavia taitoja, joka edistää innovointia ja jolla varmistetaan akateemisten tutkintojen asianmukainen tunnustaminen.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on varmistettava riittävä rahoitus korkeakoulutukselle, jotta taloudelliseen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen voidaan myötävaikuttaa kestävällä tavalla”, hän lisäsi.

Korkea-asteen koulutuksesta vastaavat ministerit 47:stä Euroopan maasta1 kokoontuvat Bukarestiin 26. ja 27. huhtikuuta sopimaan uudistuksista nykyaikaisen ja avoimen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseksi. Kriisin ja sen sosiaalisten vaikutusten vuoksi ministerit ovat yhtä mieltä siitä, että uudistuksissa keskitytään kehittämään korkea-asteen koulutuksen toistaiseksi liian vähän hyödynnettyä kapasiteettia edistää kasvua ja työllisyyttä. Tämä on keskeinen viesti myös korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen tähtäävässä Euroopan komission strategiassa, joka hyväksyttiin syyskuussa 2011 (ks. IP/11/1043).

Tänään julkaistaan myös raportti edistymisestä Bolognan prosessiin kuuluvien uudistusten toteuttamisessa.

Taustaa

Ministerikokous

Ministerikokous vahvistaa Bolognan prosessin seuraavan vaiheen (2012–2015) prioriteetit eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvia maita varten. Ministerien on määrä hyväksyä Bolognan prosessiin sisältyvää liikkuvuutta koskeva strategia, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia eurooppalaisista korkeakoulututkinnon suorittaneista on suorittanut osan opinnoistaan ulkomailla. Tämä tavoite on linjassa marraskuussa 2011 hyväksytyn korkea-asteen koulutusta koskevan eurooppalaisen viitearvon kanssa.

Kokous järjestetään yhtä aikaa Bologna-foorumin kanssa, joka kokoaa yhteen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ulkopuolisia maita ja tuo esiin maailman eri maiden osoittaman kiinnostuksen Bolognan uudistuksia kohtaan.

Bolognan prosessi

Bolognan prosessin tarkoituksena on perustaa eurooppalainen korkeakoulutusalue, jossa opiskelijoille on tarjolla laaja valikoima korkealaatuisia, sisällöltään ymmärrettäviä kursseja ja jossa eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen tunnustaminen on joustavaa.

Bolognan prosessi käynnistyi vuonna 1999, ja se on alusta lähtien ollut esimerkki toimivasta Euroopan laajuisesta yhteistyöstä. Se kokoaa yhteen Euroopan maita sopimaan korkea-asteen koulutuksen uudistuksista ja toteuttamaan niitä vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta. Sen avulla on saatu aikaan edistystä, joka ei olisi ollut mahdollista puhtaasti kansallisin toimin. Euroopan komissio on aktiivisesti mukana Bolognan prosessissa yhdessä siihen kuuluvien 47 maan kanssa.

Tärkeimmät Bolognan uudistukset ovat koskeneet kolmiportaista tutkintorakennetta (alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto ja tohtorintutkinto), laadunvarmistusta sekä suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen tunnustamista.

Bolognan tutkintorakennetta ollaan ottamassa käyttöön yleisesti: kolmessa neljäsosassa korkeakoulutusalueen maista 70–90 prosenttia opiskelijoista suorittaa opintojaan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon järjestelmää vastaavissa ohjelmissa.

Euroopan komission tuella on laadittu uusi Bolognan prosessin täytäntöönpanoraportti, joka esitellään ministereille Bukarestissa. Raportin mukaan kaikki maat ovat toteuttaneet huomattavia muutoksia, jotka ovat mahdollistaneet eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittymisen. Edistys on kuitenkin epätasaista – tilanteeseen vaikuttaa korkea-asteen koulutukseen myönnettävän julkisen rahoituksen väheneminen – ja käytännön ongelmia on edelleen jäljellä. Liian monet opiskelijat keskeyttävät korkea-asteen opintonsa tai suorittavat tutkinnon saamatta työllistymistä edistäviä taitoja. Osa opiskelijoista kohtaa ongelmia akateemisen tutkintonsa tunnustamisessa toisessa maassa. Oppilaitosten siirtyminen kohti opiskelijakeskeistä toimintamallia, jossa koulutusohjelmat räätälöidään vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja jossa määritellään selkeästi oppimistulokset eli se, mitä taitoja opiskelijoilla on ja mitä he kykenevät tekemään opintojensa jälkeen, vie aikaa. Korkeakoulutuksen mahdollisuuksia lisätä kasvua ei siis vielä kyetä yleisesti hyödyntämään.

Bolognan prosessin yhteydessä on kehitetty monia työvälineitä, joilla helpotetaan siirtymistä opiskelijakeskeisempiin järjestelmiin. Eurooppalaisessa opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä (ECTS) kullekin opinto-ohjelman osalle annetaan opintopisteitä, joiden lukumäärä perustuu kyseisen opintojakson edellyttämään opiskelijan työmäärään. Näin opiskelijoiden on selkeämpi koota yhteen eri opinto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintopisteitä, ja samalla ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustaminen omassa oppilaitoksessa tulee helpommaksi. Korkeakoulututkintotodistuksen liitteessä (’Diploma Supplement’) annetaan standardimuotoinen kuvaus suoritetuista opinnoista, ja sen avulla on mahdollista ymmärtää tutkinnon sisältö riippumatta siitä, mitä maassa se on suoritettu.

Näiden välineiden käyttö lisääntyy ja kehittyy jatkuvasti, mutta se ei aina ole järjestelmällistä ja puutteita esiintyy edelleen. Myös tutkintojen tunnustamisessa on vielä ongelmia. Vaikka jäsenvaltiot ovat ratifioineet tutkintojen tunnustamisesta tehdyn Lissabonin yleissopimuksen, useat maat eivät vielä ole kyenneet varmistamaan, että niiden koulutuslaitosten käyttämät tunnustamismenettelyt olisivat yleissopimuksen mukaisia.

Bolognan seurantaryhmä

Euroopan komissio on Bolognan seurantaryhmän ja sen työryhmien jäsen. Se tukee Bolognan prosessin sihteeristön ja Bolognan prosessin asiantuntijoiden verkoston työtä. Se osallistuu ministeritason kokousten sekä lukuisten raporttien, konferenssien ja seminaarien rahoittamiseen. Monet Bolognan työvälineistä (esim. ECTS) ovat peräisin komission Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmasta. Komissio antaa tukea myös Bolognan uudistusten täytäntöönpanoraporttiin, jonka Eurydice, Eurostat ja Eurostudent laativat ministerikokousta varten.

Korkeakoulutuksen uudistamista koskevassa komission strategiassa yksilöidään viisi keskeistä uudistusalaa: korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärän nostaminen vastaamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitetta, jonka mukaan 40 prosentilla nuorista on korkea-asteen tutkinto vuoteen 2020 mennessä; korkeakoulutuksen laadun parantaminen ja sen kehittäminen vastaamaan työpaikkojen tarpeita ja yhteiskunnallisia vaatimuksia; opiskelijaliikkuvuuden laadun parantaminen; korkea-asteen ankkuroiminen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation ’osaamiskolmioon’; sekä hallinnon ja rahoituksen kehittäminen. Bolognan prosessi ja komission uudistamisstrategia siis tukevat toisiaan.

Komissio tukee tehostettua vaihtotoimintaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja muiden maailman maiden välillä. Se on ollut aktiivisesti mukana perustamassa Bolognan ministerikokouksen rinnalla toimivaa Bologna-foorumia, jossa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerit keskustelevat korkeakoulutusta koskevista kysymyksistä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

EU tukee myös tähtääviä toimenpiteitä 27 naapurimaassa, jotta ne voivat uudenaikaistaa korkea-asteen koulutusta ja saattaa järjestelmänsä Bolognan vaatimusten mukaisiksi. Tempus-ohjelmasta, jonka vuosibudjetti on nykyisin noin 90 miljoonaa euroa, on vuodesta 1990 lähtien rahoitettu noin 4 000 yhteistyöhanketta, joihin on osallistunut yli 2 000 korkeakoulua EU:sta ja sen kumppanimaista. Erasmus Mundus, EU:n lippulaivaohjelma maailmanlaajuista koulutusyhteistyötä varten tarjoaa apurahoja eri puolilta maailmaa kotoisin oleville opiskelijoille maisteritason yhteistutkintojen ja tohtorintutkintojen suorittamiseen.

Lisätietoja:

Bolognan prosessi: http://www.ehea.info/

Uudistamisstrategia:

http://ec.europa.eu/education/higher-education/agenda_en.htm#doc

Androulla Vassilioun verkkosivut

Twitter: @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58), Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)

1 :

Alankomaat, Albania, Andorra, Armenia, Azerbaidžan, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Georgia, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kazakstan, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Malta, Moldova, Montenegro, Norja, Puola, Portugali, Pyhä istuin (Vatikaanivaltio), Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Turkki, Ukraina, Unkari, Venäjän federaatio, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website