Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Vuoden 2013 talousarvioesityksessä investoidaan kasvuun ja työllisyyteen

Commission Européenne - IP/12/393   25/04/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Vuoden 2013 talousarvioesityksessä investoidaan kasvuun ja työllisyyteen

Bryssel 25. huhtikuuta 2012 – Komissio on tänään esittänyt ehdotuksensa EU:n vuoden 2013 talousarvioksi. Ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston näkökantaan, jonka mukaan kasvua ja työllisyyttä voidaan EU:ssa tukea ainoastaan vakauttamalla julkista taloutta ja investoimalla tulevaan kasvuun.

Komission talousarvioesityksessä rahoitus keskitetään Eurooppa 2020 ‑kasvustrategiassa nimetyille painopistealoille, ja sillä täydennetään näin jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Siinä on myös otettu huomioon tämänhetkinen vaikea taloudellinen tilanne ja jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvat paineet. Vuoden 2013 talousarvioesitys perustuu menojen jäädyttämiseen: maksusitoumusmäärärahat (eli tulevat maksut) kasvavat ainoastaan inflaation verran (2 prosenttia). Myös komission hallintomenot on jäädytetty siten, että ne kasvavat huomattavasti inflaatiota vähemmän. Lisäksi komissio vähentää henkilöstöään yhdellä prosentilla ja käynnistää näin samalla viiden vuoden jaksolle ajoittuvan viiden prosentin henkilöstövähennyksen ensimmäisen vaiheen.

Maksumäärärahoihin komissio esittää 6,8 prosentin lisäystä, jolla tuetaan suoraan kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Lisäystä tarvitaan, jotta EU:n talousarviosta voitaisiin kattaa sekä nykyiset että aikaisemmat sopimusperusteiset velvoitteet jäsenvaltioita ja muita rahoituksen saajia kohtaan.

Maksumäärärahoista 62,5 miljardia euroa käytetään työllisyyttä tukevan kasvun edistämiseen Euroopassa. Rahoitusta ohjataan etenkin tutkimuksen puiteohjelmiin (9,0 miljardia euroa eli 28,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012), kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaan (546,4 miljoonaa euroa eli 47,8 prosenttia edellisvuotta enemmän), rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon (49 miljardia euroa eli 11,7 prosenttia edellisvuotta enemmän) sekä elinikäiseen oppimiseen (1,2 miljardia euroa eli 15,8 prosenttia edellisvuotta enemmän).

”Komissio on täysin yhtä mieltä aiemmista Eurooppa-neuvoston päätelmistä, joissa kehotetaan käyttämään EU:n varoja entistä paremmin, jotta Eurooppaa voitaisiin auttaa selviämään kriisistä”, toteaa talousarviosta ja rahoitussuunnittelusta vastaava komissaari Janusz Lewandowski. ”EU:n talousarvio ja jäsenvaltioiden talousarviot ovat nykytilanteessa enemmän kuin koskaan toisiaan täydentäviä osatekijöitä. Samaan aikaan kun jäsenvaltioiden on tehtävä vaikeita mutta välttämättömiä leikkauksia, EU keskittää varojaan investointeihin, joilla torjutaan kriisin vaikutuksia. Kasvua ei voida palauttaa pelkin menoleikkauksin, vaan Euroopassa tarvitaan viipymättä myös järkeviä, tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja. Tämä on EU:n talousarvion ja vuoden 2013 talousarvioesityksen keskeinen tavoite”, Lewandowski lisää.

Säästöjä ja kustannustehokkuutta

Kriisistä ei selvitä pelkin menoleikkauksin eikä pelkin investoinnein, vaan siihen tarvitaan molempia. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä on sen vuoksi korostettu myös säästöjen ja kustannustehokkuuden merkitystä.

Maksut perustuvat aina aiempiin maksusitoumuksiin. Komissio esittää sen vuoksi, että maksusitoumusmäärärahoihin tehdään vain pieni inflaatiota vastaava lisäys (2 prosenttia), jotta tulevista EU:n talousarvioista ei tarvitse kattaa merkittäviä maksujen lisäyksiä. Suunnitellut lisäykset koskevat ainoastaan kasvua ja työllisyyttä.

Lisäksi määrärahoja on vähennetty sellaisissa budjettikohdissa, joista katettavissa ohjelmissa ei ole konkreettisesti edistytty, ja jokaista EU:n toimielintä ja virastoa on kehotettu säästämään kaikin mahdollisin tavoin. Suurimmalla osalla EU:n virastoista vuotuinen talousarvio supistuukin edellisvuotisesta.

”Suurin osa EU:n kansalaisista tuntee kriisin vaikutukset jokapäiväisessä elämässään, kun jäsenvaltioiden hallitukset ja alue- ja paikallisviranomaiset joutuvat leikkaamaan menojaan, Lewandowski toteaa. Lewandowskin mukaan EU:n toimielimet eivät voi jatkaa toimintaansa totuttuun tapaan ja olla hyödyntämättä niille Lissabonin sopimuksessa annettuja uusia toimivaltuuksia. On järkevää, että ohjelmista, joiden tulokset ovat jääneet heikoiksi, siirretään varoja pk-yrityksiä, nuorisoa ja työllisyyttä tukeviin ensisijaisiin toimiin.

Kokonaismäärät

Vuoden 2013 talousarvioesityksessä maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä on 150,9 miljardia euroa. Summa on 2 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden talousarviossa, eli kasvu vastaa nykyistä inflaatioastetta. Maksumäärärahoja on 137,9 miljardia euroa eli 6,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden talousarviossa. Maksumäärärahat vastaavat aiemmin tehtyjä maksusitoumuksia.

”Kansalaiset voivat perustellusti kysyä, miksi komissio ehdottaa, että maksumäärärahoja lisätään nykyisessä kriisissä 6,8 prosenttia”, Lewandowski sanoo. ”Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin vuosi 2013 on viimeinen vuosi, jona sovelletaan nykyistä rahoituskehystä. Rahoituskauden viimeiseen vuoteen liittyy aina jyrkkä maksujen kasvu, kun EU-rahoitteisia hankkeita saatetaan päätökseen kaikkialla Euroopassa. Hankkeiden kaikkia hyödyttävien konkreettisten tulosten, kuten siltojen, rautateiden ja moottoriteiden, kustannukset on hankkeiden päättyessä katettava. Toiseksi neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien ja Euroopan parlamentin viime vuosina hyväksymissä EU:n talousarvioissa maksumäärärahojen määrät ovat olleet huomattavasti komission esittämiä määräraha-arvioita pienempiä. Tästä on ollut seurauksena maksamattomien määrien kumuloituminen, koska komissio ei ole useina vuosina varojen puutteen vuoksi pystynyt täyttämään kaikkia oikeudellisia sitoumuksiaan. Laskut on maksettava ajallaan silloinkin, kun tavoitteena on säästäminen”, Lewandowski lisää.

Huom: Talousarvioesitykseen sisältyvissä määrissä ei ole otettu huomioon menoja, jotka aiheutuvat siitä, että Kroatiasta tulee EU:n jäsen heinäkuussa 2013 (jolloin sillä on mahdollisuus saada varoja EU:n talousarviosta).

Seuraavat vaiheet

EU:n talousarvio hyväksytään neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Ensin talousarvioesitystä käsittelee neuvosto, joka ilmoittaa kantansa heinäkuussa 2012, minkä jälkeen käsittely jatkuu parlamentissa. Jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen, käynnistetään 21 päivän pituinen sovittelumenettely.

Lisätietoa

Rahoitussuunnittelusta ja talousarviosta vastaavan komissaarin Janusz Lewandowskin kotisivut:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/lewandowski/index_en.htm

Budjettipääosaston kotisivu:

http://ec.europa.eu/budget/index_en.cfm

Yhteyshenkilöt:

Patrizio Fiorilli (+32 2 295 81 32)

Monika Sikorska (+32 2 295 23 92)

YHTEENVETO VUODEN 2013 TALOUSARVIOESITYKSESTÄ

Talousarvio 2012 (1)

Talousarvioesitys 2013

Muutos

Muutos

MSM

MM

MSM

MM

MSM

MM

MSM

MM

1. Kestävä kasvu

68 155,6

55 336,7

70 531,0

62 527,8

3,5 %

13,0 %

2 375,4

7 191,1

— Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

15 403,0

11 501,0

16 032,0

13 552,8

4,1 %

17,8 %

629,0

2 051,8

— Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio

52 752,6

43 835,7

54 498,9

48 975

3,3 %

11,7 %

1 746,4

5 139,3

2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

59 975,8

57 034,2

60 307,5

57 964,9

0,6 %

1,6 %

331,7

930,7

3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus (2)

2 083,3

1 502,3

2 081,6

1 574,6

– 0,1 %

4,8 %

– 1,7

72,3

— Vapaus, turvallisuus ja oikeus

1 367,8

835,6

1 392,2

928,3

1,8 %

11,1 %

24,4

92,8

— Kansalaisuus (3)

715,5

666,8

689,4

646,3

– 3,6 %

– 3,1 %

– 26,1

– 20,5

4. EU maailmanlaajuisena toimijana

9 405,9

6 955,1

9 467,2

7 311,6

0,7 %

5,1 %

61,2

356,5

5. Hallinto

8 279,6

8 277,7

8 544,4

8 545,5

3,2 %

3,2 %

264,8

267,8

Yhteensä

147 900,2

129 106,1

150 931,7

137 924,4

2,0 %

6,8 %

3 031,5

8 818,3

Määrärahat suhteessa BKTL:oon, %

1,14 %

0,99 %

1,13 %

1,03 %

(1) Talousarvio 2012 sisältää lisätalousarvion nro 1 ja lisätalousarvioesitykset nro 2 ja 3.

(2) Jos otsakkeen 3 määriä vertailtaessa ei oteta huomioon EU:n solidaarisuusrahastoa, maksusitoumusmäärärahat kasvavat 0,8 prosenttia ja maksumäärärahat 6,1 prosenttia.

(3) Jos otsakkeen 3 b määriä vertailtaessa ei oteta huomioon EU:n solidaarisuusrahastoa, maksusitoumusmäärärahat vähenevät 1,2 prosenttia ja maksumäärärahat 0,4 prosenttia.

Talousarvioesitys 2013 – MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site