Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Ympäristö: kultaa roskista – jäsenvaltioissa luodaan jätteestä varoja

Commission Européenne - IP/12/369   16/04/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio - lehdistötiedote

Ympäristö: kultaa roskista – jäsenvaltioissa luodaan jätteestä varoja

Bryssel, 16. huhtikuuta 2012 – Euroopan unionin tehokkaimmin kierrättävät jäsenvaltiot uusiokäyttävät jopa 70 prosenttia jätteistään eivätkä heitä juuri mitään kaatopaikalle. Muissa maissa yli kolme neljännestä jätteistä päätyy kaatopaikalle. Kuinka parhaat kierrättäjät ovat muuttaneet jätteet ongelmasta voimavaraksi? Euroopan komission tänään julkaisemassa raportissa kerrotaan, että ratkaisuna on taloudellisten keinojen yhdistäminen. Yhdistämällä kaatopaikalle sijoittamista ja jätteenpolttoa koskevia kieltoja ja veroja, tuottajavastuujärjestelmiä ja PAYT-järjestelmiä (pay-as-you-throw, maksa itse omat jätekustannuksesi) on saatu siirrettyä jätevirtoja kestävämpiin uomiin. Jos EU haluaa saavuttaa energiatehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman tavoitteet eli lopettaa kaatopaikoille sijoittamisen, maksimoida tavaroiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön ja rajoittaa jätteiden energiakäytön koskemaan vain kierrätyskelvotonta jätettä, nämä taloudelliset keinot on saatava laajemmin käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa.

Ympäristökomissaari Janez Potočnik sanoo seuraavaa: ”Jätteet ovat liian arvokkaita pois heitettäviksi. Jos jätehuolto hoidetaan oikein, talous voi hyötyä niistä suoraan. Kuusi jäsenvaltiota on lähestulkoon lopettanut kaatopaikalle sijoittamisen ja kierrättää suuren osan jätteestään. Nämä maat hyötyvät jätteestä ja ovat vieläpä samalla luoneet kukoistavia yrityksiä ja monia uusia työpaikkoja. Tämä raportti kertoo, kuinka tuloksiin päästiin. Jätteiden syntymisen ehkäisy, uudelleenkäyttö ja kierrätys on tehty kannattavammiksi tietyin taloudellisin keinoin. Meillä on nyt yhdessä jäsenvaltioiden ja paikallisten viranomaisten kanssa vastuu siitä, että näitä keinoja käytetään tehokkaasti ja että niitä levitetään koko EU:n alueelle. Tämä on yksi energiatehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman päätavoitteista.”

Jäsenvaltioista saatujen kokemuksien perusteella seuraavilla menetelmillä voidaan parantaa jätehuoltoa eniten:

  • Kaatopaikalle sijoittamista ja jätteenpolttoa koskevat verot ja/tai kiellot: tutkimustulokset osoittavat yksiselitteisesti, että kaatopaikalle sijoittaminen ja jätteenpoltto ovat vähentyneet maissa, joissa kiellot tai verot ovat kasvattaneet sijoittamisen ja jätteenpolton kustannuksia.

  • PAYT-järjestelmien käyttö on osoittanut tehokkaaksi tavaksi ehkäistä jätteen syntymistä ja rohkaista kansalaisia erittelemään jätteensä.

  • Tuottajavastuujärjestelmien avulla eräät jäsenmaat ovat pystyneet keräämään ja jakamaan tarvittavia varoja jätteenerottelun ja kierrätyksen parantamista varten. Kustannustehokkuudessa ja avoimuudessa on kuitenkin jäsenvaltioiden välillä suuria eroja. Järjestelmät on siis suunniteltava tarkkaan ja niitä on valvottava huolellisesti.

Jäsenvaltioiden väliset huomattavat erot

Jätehuollon menettelyissä on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Eurostatin 27. maaliskuuta julkaiseman raportin mukaan (katso STAT/12/48) kuusi edistyneintä jäsenvaltiota, eli Belgia, Tanska, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Alankomaat, sijoittaa kaatopaikalle alle 3 prosenttia kunnallisjätteestään. Toisessa ääripäässä ovat ne yhdeksän jäsenvaltioita, joissa kaatopaikalle päätyy yhä yli 75 % kunnallisjätteestä. Eurostatin julkaisemien tuoreiden tilastojen mukaan jatkuvaa kehitystä tapahtuu joissakin uusissa jäsenvaltioissa, joissa kierrätysluvut nousevat nopeasti. Syntyvän kunnallisjätteen määrä on myös vähentynyt joissakin jäsenvaltioissa, todennäköisesti taloudellisen taantuman seurauksena.

EU:n tavoitteisiin taloudellisin keinoin

Nämä taloudelliset keinot on saatava käyttöön kaikissa jäsenmaissa, jotta EU voisi saavuttaa resurssitehokkuutta koskevat tavoitteensa sekä sen jätelaeissa asetetut tavoitteet. Tämän vuoksi vuonna 2014 tehtävässä EU:n jätehuoltotavoitteiden tarkastelussa arvioidaan sitä mahdollisuutta, että taloudellisten keinojen käytöstä tehtäisiin joissakin tapauksessa oikeudellisesti sitovaa. Komissio asettaa myös toimivan jätehuollon ehdoksi tiettyjen EU:n rahoitusten saamiselle (katso IP/11/1159 ja MEMO/11/663).

Jätteistä tuottavaa liiketoimintaa

Samalla komissio rohkaisee jäsenvaltioita soveltamaan voimassaolevia jätelakeja tehokkaammin. Euroopan unionin alueella toimivan jätehuolto- ja kierrätysteollisuuden liikevaihto oli 145 miljardia euroa vuonna 2008. Ala työllistää noin 2 miljoonaa ihmistä. Jos EU:n jätehuoltopolitiikkaa noudatettaisiin kokonaisuudessaan, voisi syntyä 400 000 uutta työpaikkaa ja liikevaihto voisi kasvaa 42 miljardia euroa (katso IP/12/18). Jätehuollon parannukset auttaisivat myös saavuttamaan useampia Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita, jotka koskevat älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Lisätietoa

Koko raportti ja kunkin jäsenvaltion yksityiskohtaiset tulokset:

http://ec.europa.eu/environment/waste/use.htm

Eurostatin raportti kunnallisjätehuollosta:

STAT/12/48

Tutkimus kestävän kehityksen makroekonomisesta mallintamisesta ja yhteyksistä talouden ja ympäristön välillä:

http://ec.europa.eu/environment/enveco/studies_modelling/index.htm#macro

Katso myös:

http://ec.europa.eu/environment/waste/index.htm

Yhteyshenkilöt:

Joe Hennon (+32 2 295 35 93)

Monica Westeren (+32 2 299 18 30)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site