Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Palkkojen vuosimukautus laskee EU:n virkamiesten ostovoimaa ‑1,1 prosenttia

Commission Européenne - IP/12/1318   05/12/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 5. joulukuuta 2012

Palkkojen vuosimukautus laskee EU:n virkamiesten ostovoimaa ‑1,1 prosenttia

EU:n virkamiesten ostovoima laski vuonna 2012 vaikeassa taloustilanteessa ‑1,1 prosenttia. EU:n virkamiesten tosiasiallinen ostovoima laski jo vuonna 2011 ‑3,6 prosenttia, joten vuosina 2004–2011 laskua oli yhteensä ‑7,6 prosenttia.

Palkkojen mukautuksen laskemiseen käytettävä menetelmä perustuu kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitykseen tietyissä jäsenvaltioissa. Otokseen valitut valtiot ovat Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Espanja, Belgia ja Luxemburg. Jäsenvaltiot päätyivät vuonna 2004 valitsemaan otokseen nimenomaan nämä valtiot, jotka edustavat 76 prosenttia EU:n BKT:stä. Toisin sanoen EU:n virkamiesten palkkakehitys seuraa näiden maiden hallitusten poliittisia päätöksiä virkamiestensä palkasta.

Tänä vuonna mukautuksessa kuvastuu vaikea taloustilanne ja sen moninaiset vaikutukset julkishallintoon. Mukautuksessa huomioidaan palkkojen nousu Saksassa (+4,3 %), Belgiassa (+2,5 %), Luxemburgissa (+2,5 %), Ranskassa (+1,8 %) ja Isossa-Britanniassa (+0,9 %) samoin kuin niiden lasku Espanjassa (–3 %), Alankomaissa (–1.9 %) ja jäädytys Italiassa (0 %). Näiden maiden virkamiesten yhteenlaskettu ostovoima laskee ‑1,1 prosenttia. Samaa ostovoiman laskua sovelletaan EU:n virkamiehiin riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa sijaitsevassa EU:n toimielimessä tai virastossa he työskentelevät.

Belgian inflaation perusteella Brysselissä työskentelevien EU:n virkamiesten palkkojen nimelliseksi mukautukseksi on määritetty 1,7 prosenttia. Inflaatio on kuitenkin korotusta suurempi, jolloin heidän ostovoimansa heikkenee ‑1,1 prosenttia. Edellä olevista luvuista ilmenee, että virkamiesten palkkojen nimellisessä mukautuksessa korotus on vähäisempi kuin puolessa otokseen otetuista jäsenvaltioista.

Mukautuksen laskemiseen käytettävän menetelmän soveltaminen voidaan keskeyttää poikkeuslausekkeen perusteella, mutta vain jos “taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen vakavaa ja äkillistä heikentymistä” koskevat tiukat oikeudelliset kriteerit täyttyvät. Näiden kriteerien arvioiminen ei kuulu menetelmän piiriin. Perusteellisesta analyysista kävi ilmi, että tänä vuonna kriteerit eivät täyty, joten ehdotus ostovoiman leikkaamisesta ‑1,1 prosentilla vastaa täysin kansallisten virkamiesten palkkakehitystä.

Komissio on kuitenkin vankasti sillä kannalla, että nykyisessä taloustilanteessa EU:n hallinnolta edellytetään lisäponnistuksia. Tästä syystä komissio ehdotti jo viime vuonna neuvostolle ja Euroopan parlamentille kaikkien EU:n toimielinten ja virastojen henkilöstön leikkaamista viidellä prosentilla vuosina 2013–2017. Tästä seuraavan työmäärän jakamiseksi työviikon vähimmäispituus nostettaisiin 40 tuntiin palkkoja kuitenkaan lisäämättä. Lisäksi komissio ehdotti eläkeiän nostamista 63:sta 65 vuoteen ja sen helpottamista, että työskentelyä saa jatkaa 67-vuotiaaksi. Tiettyjen tehtävien osalta komissio ehdotti myös uran alku- ja loppupalkkojen laskemista huomattavasti eli 18–45 prosenttia.

Tämä johtaisi yli miljardin euron säästöihin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja tuottaisi lisäksi pitkäaikaisina rahoitusvaikutuksina miljardin euron vuotuiset säästöt.

Komissio ehdotti viime vuonna myös, että yhteisvastuumaksuna tunnettua erityisveroa, jota oli tarkoitus kerätä 31. joulukuuta 2012 asti, kannetaan jatkossakin ja sen määrää lisätään 5,5:sta 6 prosenttiin. Yhteisvastuumaksua peritään tuloveron lisäksi aina 45 prosenttiin saakka. Komissio ehdotti myös, että mukautuksen laskemiseen käytettävää menetelmää, jonka oli tarkoitus olla voimassa vuoden 2012 loppuun saakka, uudistetaan ja laajennetaan. Ehdotuksella on tarkoitus puuttua myös uusien jäsenvaltioiden ilmaisemiin huolenaiheisiin.

Komissiosta on erittäin valitettavaa, ettei neuvosto ole vielä päässyt sopimukseen näitä ehdotuksia koskevasta yhteisestä kannasta, vaikka ehdotus julkistettiin yli 17 kuukautta sitten. Komissio pitää valitettavana myös sitä, että tästä syystä neuvosto ei ole voinut valtuuttaa puheenjohtajavaltiota aloittamaan neuvotteluja ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Nyt EU:n virkamiesten nettopalkka saattaa nousta tammikuussa sen myötä, että yhteisvastuumaksua ei enää peritä.

Viimeisenä yrityksenään tämän estämiseksi varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič kirjoitti puheenjohtajavaltio Kyprosta edustavalle ministeri Andreas Mavroyiannisille ja Euroopan parlamentin puhemiehelle Martin Schulzille muistuttaakseen näitä tilanteesta. Varapuheenjohtaja Šefčovič muistutti, että neuvosto ja parlamentti voivat välttää tämän jatkamalla yhteisvastuumaksun perimistä ja mukautuksen laskemiseen käytettävän menetelmän voimassaoloa vuodella. Tämän jälkeen komission on tarkoitus toimittaa alun perin ehdotetut säästötoimet parlamentille ja neuvostolle uudelleen vuonna 2013.

Yhteyshenkilöt:

Antonio Gravili (+32 2 295 43 17)

Marilyn Carruthers (+32 2 299 94 51)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site