Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – lehdistötiedote

Komissio ehdottaa strategiaa kestävälle biotaloudelle Euroopassa

Bryssel 13. helmikuuta 2012 – Euroopan komissio hyväksyi tänään strategian Euroopan talouden muuttamiseksi sellaiseksi, että siinä käytetään uusiutuvia energialähteitä aiempaa laajemmin ja kestävämmin. Kun maailman väestömäärä lähestyy yhdeksää miljardia vuoteen 2050 mennessä ja luonnonvarat ovat rajalliset, Eurooppa tarvitsee uusiutuvia biologisia resursseja, joista saataisiin varmalta pohjalta terveellistä ruokaa ja rehuja sekä materiaaleja, energiaa ja muita tuotteita. Komission strategiassa ja toimintasuunnitelmassa ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalous Euroopalle”, hahmotellaan johdonmukaista, monialaista ja monitieteistä lähestymistapaa. Tavoitteena on innovatiivisempi ja vähäpäästöisempi talous, jossa sovitetaan yhteen vaatimukset, jotka kohdistuvat maa- ja kalatalouden kestävyyteen, elintarvikehuoltoon ja uusiutuvien biologisten resurssien kestävään käyttöön teollisuudessa, ja toisaalta vaatimukset luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön suojelusta. Tämän vuoksi suunnitelmassa keskitytään kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: kehitetään uusia teknologioita ja prosesseja biotalouteen, kehitetään markkinoita ja kilpailukykyä biotalouden eri aloilla sekä tiivistetään politiikan päättäjien ja sidosryhmien yhteistyötä.

"Euroopan on siirryttävä öljynjälkeiseen talouteen. Uusiutuvien resurssien laajempi käyttö ei ole enää pelkästään vaihtoehto vaan välttämättömyys. Meidän on siirryttävä fossiilipohjaisesta biopohjaiseen yhteiskuntaan käyttäen apuna tutkimusta ja innovointia. Tämä on hyödyksi ympäristölle, elintarvike- ja energiahuollolle ja Euroopan kilpailukyvylle tulevaisuudessa”, totesi tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn.

Termillä 'biotalous' tarkoitetaan taloutta, jossa käytetään maasta ja merestä saatavia biologisia resursseja ja jätteitä elintarvikkeiden ja rehujen ja teollisuus- ja energiantuotannon raaka-aineina. Se kattaa myös biopohjaisten prosessien käytön, jonka ansiosta eri teollisuudenalat ovat ympäristöä säästävämpiä. Esimerkiksi biojätettä voidaan käyttää vaihtoehtona kemiallisille lannoitteille tai siitä voidaan tuottaa bioenergiaa. Biojäte pystyy täyttämään 2 prosenttia EU:n uusiutuvan energian tavoitteesta.

EU:n biotalouden liikevaihto on jo lähes 2 biljoonaa euroa, ja ala työllistää yli 22 miljoonaa ihmistä eli 9 prosenttia kaikista EU:n työpaikoista. EU:n biotalouteen kuuluu maa-, metsä- ja kalatalous sekä massan ja paperin tuotanto ja osia kemianteollisuudesta, bioteknologiateollisuudesta ja energiantuotannosta. Yksi EU:n rahoittamaan biotalouden tutkimukseen ja innovointiin investoitu euro tuottaa arvioilta 10 euron lisäarvon biotalouden eri aloilla vuoteen 2025 mennessä.

Tausta

Strategiassa on kolme peruspilaria:

1) Investoinnit tutkimukseen, innovaatioon ja ammattitaitoon biotaloutta varten. Tähän on määrä sisältyä EU:n rahoitusta, kansallista rahoitusta, yksityisten investointien lisäämistä ja yhteisvaikutuksia muiden poliittisten aloitteiden kanssa.

2) Markkinoiden ja kilpailukyvyn kehittäminen biotalouden aloilla tehostamalla alkutuotannon voimaperäistämistä kestävällä tavalla, muuntamalla jätevirtoja lisäarvollisiksi tuotteiksi sekä parantamalla keskinäisiä oppimismekanismeja tarkoituksena parantaa tuotannon ja resurssien tehokkuutta. Esimerkiksi elintarvikejätteiden hävityskustannukset Euroopan veronmaksajille ovat 55–90 euroa tonnilta, ja niistä muodostuu päästöinä 170 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tämä jäte voitaisiin muuntaa bioenergiaksi tai muiksi biopohjaisiksi tuotteiksi, jolloin syntyisi myös uusia työpaikkoja ja kasvua.

3) Vahvistettu politiikkojen koordinointi ja sidosryhmien sitoutuminen. Sitä varten perustettaisiin biotalouspaneeli, biotalouden seurantakeskus ja pidettäisiin säännöllisesti sidosryhmien konferensseja.

Strategian avulla pyritään yhteisvaikutuksiin ja täydentävyyteen muiden samoihin tavoitteisiin pyrkivien politiikan alojen, välineiden ja rahoituslähteiden kanssa. Niitä ovat koheesiorahastot, yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka (YMP, YKP) ja yhdennetty meripolitiikka sekä ympäristö-, teollisuus-, työllisyys-, energia- ja terveyspolitiikat. Strategian valmistelua johti komissaari Máire Geoghegan-Quinn apunaan neljä muuta komissaaria, jotka ovat varapuheenjohtaja Tajani ja komissaarit Cioloş, Damanaki ja Potočnik. Strategian ytimessä on tutkimus ja innovointi. Se esitellään ensin EU:n jäsenvaltioille kilpailukykyneuvostossa 21. helmikuuta 2012.

Jotkin EU:n jäsenvaltiot, muun muassa Tanska, Suomi, Saksa, Irlanti ja Alankomaat, ovat jo laatineet biotalousstrategioita. Kanada, Kiina, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat ovat niin ikään ottaneet käyttöön tai suunnittelevat omia kunnianhimoisia strategioita.

Komission ehdotus on yksi EU 2020 -strategian lippulaiva-aloitteiden Innovaatiounioni ja Resurssitehokas Eurooppa puitteissa tehdyistä toimintaehdotuksista. Tarve lisätä julkista rahoitusta biotaloustutkimukseen ja ‑innovointiin tunnustetaan komission tulevassa tutkimusohjelmassa ”Horisontti 2020”: Osioon ”Elintarvikehuolto, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous" on ehdotettu 4,7 miljardia euroa, ja täydentävää rahoitusta on luvassa muilta Horisontti 2020 ‑ohjelman aloilta.

Lisätietoja: MEMO/12/97

Horisontti 2020: www.ec.europa.eu/research/horizon2020

Innovaatiounioni: http://ec.europa.eu/innovation-union

Resurssitehokas Eurooppa:

http://ec.europa.eu/resource-efficient-europe/index_fi.htm

Eurooppa 2020 http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm

Yhteyshenkilöt:

Michael Jennings +32 2 29 63388

Monika Wcislo +32 2 29 55604


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website