Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel/Strasbourg 20.11.2012

Komissio esittelee koulutuksen uudelleenajattelua koskevan strategiansa

Nuorisotyöttömyysaste Euroopan unionissa on liki 23 prosenttia, ja kuitenkin samaan aikaan on avoimena yli 2 miljoona työpaikkaa, joita ei saada täytettyä. Euroopassa tarvitaan täysin uudenlaista näkemystä siitä, miten koulutusjärjestelmillä saadaan tuotettua työmarkkinoiden tarvitsemia taitoja. Nykyiset tiukat säästötoimet ja koulutusbudjettien leikkaukset tekevät haasteesta entistäkin suuremman. Euroopan komissio käynnistää tänään koulutuksen uudelleenajattelua koskevan uuden strategian, jolla kannustetaan jäsenvaltioita ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että nuoret hankkivat työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja osaamista. Näin myös jäsenvaltiot voivat päästä kansallisiin kasvu- ja työllisyystavoitteisiinsa.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan koulutuksen uudelleenajattelussa ei ole kyse vain rahasta. ”On totta, että koulutukseen on investoitava enemmän, mutta selvää on myös se, että koulutusjärjestelmiä on modernisoitava niin, että ne voivat joustavammin reagoida nyky-yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin. Eurooppa pääsee takaisin kestävän kasvun tielle ainoastaan, jos koulutamme korkean ammattitaidon omaavia ja monitaitoisia työntekijöitä, jotka pystyvät antamaan panoksensa innovointiin ja yrittämiseen. Sen olennainen edellytys on tehokas ja oikein kohdennettu rahoitus, mutta koulutusmäärärahoja pienentämällä tavoitteita ei voida saavuttaa”, Vassiliou totesi.

Koulutuksen uudelleenajattelu edellyttää perustavanlaatuista muutosta: painopiste on siirrettävä oppimistuloksiin eli opiskelijoiden hankkimiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Pelkän opiskeluun käytetyn ajan mittaaminen ei enää riitä. Myös peruslukutaito ja numeeriset perustaidot on vielä saatava huomattavasti paremmalle tasolle, ja yrittäjyyttä ja aloitekykyä on kehitettävä ja vahvistettava (ks. IP/12/1224, jossa vaaditaan uusien taitojen selkeämpää korostamista kouluissa).

Jotta koulutuksen tarkoituksenmukaisuus niin opiskelijoiden kuin työmarkkinoiden tarpeiden kannalta voidaan varmistaa, arviointimenetelmiä on mukautettava ja nykyaikaistettava. Tieto- ja viestintätekniikan ja avointen oppimisresurssien käyttöä koulutuksessa olisi tehostettava. Myös opettajien on päivitettävä omaa osaamistaan kouluttautumalla säännöllisesti. Lisäksi strategiassa vaaditaan jäsenvaltioita tiivistämään koulutuksen ja työnantajien välisiä yhteyksiä, tuomaan yritykset mukaan opetukseen ja antamaan nuorille kokemuksia työnteosta lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Myös EU:n opetusministereitä kehotetaan lisäämään yhteistyötään työssäoppimisen edistämiseksi niin kansallisella kuin Euroopan tasolla.

Muita ehdotettuja välineitä ovat esimerkiksi uusi kieltenoppimista koskeva vertailuarvo, yrittäjyyskasvatuksen arviointia ja kehittämistä koskevat ohjeet sekä tieto- ja viestintäteknologian ja avointen oppimisresurssien käyttöä koulutuksessa koskeva EU:n tason vaikutusanalyysi. Niiden on tarkoitus pohjustaa tietä vuonna 2013 esitettävälle uudelle koulutuksen avoimuuden lisäämistä koskevalle aloitteelle, jolla pyritään maksimoimaan tieto- ja viestintäteknologian tarjoama potentiaali oppimisessa.

Tausta

Ammattitaito on tuottavuuden edellytys, ja Euroopan on kyettävä vastaamaan koulutuksen laadun ja taitojen tarjonnan maailmanlaajuiseen paranemiseen. Ennusteiden mukaan yli kolmannes EU:n työpaikoista vuonna 2020 edellyttää korkea-asteen tutkintoa ja vain 18 prosentissa työpaikoista riittää alhainen taitotaso.

Nykyisin 73 miljoonalla eurooppalaisella eli noin 25 prosentilla aikuisista on matala koulutustaso. Liki 20 prosentilla 15-vuotiaista on puutteellinen luku- ja kirjoitustaito: heikosti suoriutuvien osuus on yli 25 prosenttia viidessä maassa (Bulgariassa 41 %, Romaniassa 40 %, Maltalla 36 %, Itävallassa 27,5 % ja Luxemburgissa 26 %). Koulunkäynnin kesken jättäminen on edelleen kohtuuttoman yleistä useissa jäsenvaltioissa: Espanjassa koulupudokkaita on 26,5 prosenttia ja Portugalissa 23,2 prosenttia (EU:n tavoite on alle 10 %). Aikuisista vähemmän kuin 9 prosenttia osallistuu elinikäiseen oppimiseen (EU:n tavoite on 15 %).

Koulutuksen uudelleenajattelua koskevan strategian suositukset perustuvat havaintoihin, jotka esitetään vuoden 2012 koulutuksen seurantakatsauksessa. Se on komission uusi vuotuinen tutkimus, jolla kartoitetaan ammattitaitojen tarjontaa jäsenvaltioissa.

Koulutuksen uudelleenajattelu lyhyesti:

  • Monialaisten taitojen ja perustaitojen kehittämiselle on annettava enemmän painoarvoa kaikilla tasoilla. Tämä koskee ennen kaikkea yrittäjyystaitoja ja tieto- ja viestintäteknologian taitoja.

  • Uusi vieraiden kielten oppimista koskeva viitearvo: vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 prosentin 15-vuotiaista olisi osattava yhtä vierasta kieltä (nykyisin 42 %) ja vähintään 75 prosentin olisi opiskeltava toista vierasta kieltä (nykyisin 61 %).

  • Tarvitaan investointeja huippuluokan ammatillisten koulutusjärjestelmien luomiseen ja työssäoppimisen laajentamiseen.

  • Jäsenvaltioiden on tehostettava tutkintojen ja osaamisen tunnustamista, myös sellaisten, jotka on hankittu virallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolella.

  • Teknologiaa ja erityisesti internetiä on hyödynnettävä täysipainoisesti. Koulujen, yliopistojen ja ammattioppilaitosten on parannettava koulutuksen saatavuutta avointen oppimisresurssien avulla.

  • Uudistusten tukena on oltava hyvin koulutettuja, motivoituneita ja yrittäjähenkisiä opettajia.

  • Rahoitus on kohdennettava oikein, jotta investoinneille saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa on käytävä keskustelua koulutuksen rahoittamisesta – tämä koskee erityisesti ammatillista ja korkea-asteen koulutusta.

  • Kumppanuustoiminta on olennaisen tärkeää. Innovoinnin vauhdittamiseen ja tiede- ja yritysmaailman hedelmälliseen yhteistyöhön tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta.

Yhteinen Erasmus on komission ehdottama EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma. Sille kaavailtu budjetti on 19 miljardia euroa, ja sen tavoitteena on kaksinkertaistaa taitojen parantamiseen tarkoitettujen avustusten saajien määrä, niin että vuosina 2014–2020 ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun, työharjoitteluun ja vapaaehtoistyöhön saisi tukea 5 miljoonaa ihmistä. Yli kaksi kolmannesta ohjelman talousarviosta on tarkoitettu tällaiseen yksilölliseen, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta varten myönnettävään tukeen, ja loput osoitetaan hankkeille, joissa keskitytään innovointiyhteistyöhön, politiikan uudistamiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen.

Komission on määrä esittää 5. joulukuuta nuorison työllisyyspaketti sekä siihen liittyvä ehdotus nuorisotakuuksi. Sen mukaan jäsenvaltioiden olisi taattava jokaiselle nuorelle laadukas työ-, harjoittelu- tai jatkokoulutuspaikka neljän kuukauden sisällä koulun päättämisestä tai työttömäksi joutumisesta. Ehdotukseen sisältyy EU:n ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen.

Lisätietoja

Koulutuksen uudelleenajattelua koskeva strategia ja liitteet

Euroopan komissio: Koulutus

Androulla Vassilioun verkkosivusto

Androulla Vassiliou Twitterissä @VassiliouEU

Yhteyshenkilöt:

Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott

Dina Avraam (+32 2 295 96 67)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website