Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 16.10.2012

Uuden tutkimuksen mukaan kehitysavulla laaja kannatus

EU:n kansalaisista 85 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan on jatkettava kehitysmaiden auttamista talouskriisistä huolimatta. Kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Andris Piebalgs julkisti tämän Eurobarometri-tutkimuksen tuloksen tänään EU:n kehitysyhteistyöpäivillä. Tutkimuksen mukaan 61 prosenttia eurooppalaisista kannattaa köyhyyttä vähentävän avun lisäämistä ja 55 prosenttia on sitä mieltä, että apua ei enää pitäisi antaa niille maille, jotka jo ovat nopeassa kasvussa. Useimmat (61 prosenttia) uskovat, että apu olisi keskitettävä esimerkiksi konfliktin tai luonnonkatastrofin jäljiltä epävakaisiin maihin.

Eurooppalaiset katsovat, että yritystoiminnalla on positiivinen rooli kehitysmaissa ensinnäkin siksi, että se luo työpaikkoja (57 prosenttia). Eurooppalaiset kuitenkin odottavat, että kehitysmaihin sijoittavat ulkomaiset yhtiöt noudattavat moraalisia ja eettisiä normeja (81 prosenttia). Enemmistö, 53 prosenttia, pitää korruptiota suurimpana köyhien maiden kehityksen esteenä. Kuitenkin vain 44 prosenttia olisi valmis itse käyttämään enemmän rahaa kehitystä tukevien (esim. reilun kaupan) tuotteiden ostamiseen.

Kehitysyhteistyökomissaari Piebalgs piti rohkaisevana sitä, että solidaarisuus on suurimmalle osalle eurooppalaisista perusarvo, josta ei tingitä, vaikka heidän oma taloudellinen tilanteensa saattaa olla vaikea. EU päättää pian seuraavien seitsemän vuoden budjetista, ja komissaari totesi kansan antaneen johtajilleen selvän viestin: säästöjä ei pidä tehdä maapallon köyhimpien kustannuksella. Samalla kansa vaatii takeita siitä, että apu menee köyhimmille ja tuottaa tulosta. ”Tämä vastaa täysin komission aikeita keskittää apu sitä eniten tarvitseville maille ja nostaa osallistava kasvu ja ihmisoikeudet kehitysyhteistyön keskiöön. Aiomme myös tuoda paremmin esiin, mitä EU:n kehitysavulla saavutetaan, jotta kansalaiset voivat luottaa meidän toimintaamme", Piebalgs sanoi.

Maailmanlaajuista solidaarisuutta koskeva Eurobarometri-tutkimus esiteltiin EU:n kehitysyhteistyöpäivillä, jotka järjestettiin Brysselissä 16. ja 17. lokakuuta. Tapahtumaan osallistui afrikkalaisia valtioiden ja hallitusten päämiehiä, EU:n toimielinten edustajia, EU:n jäsenvaltioiden ministereitä sekä YK:n elinten, kansalaisyhteiskunnan, yliopistomaailman ja yksityissektorin edustajia. Keskustelunaiheita olivat:

• maatalous, elintarviketurva ja häiriöiden sietokyky

• sosiaalinen suojelu ja epätasa-arvo

• yksityissektorin rooli.

Pääsuuntaukset EU:n sisällä

Talouskriisi ei vaikuta solidaarisuuteen köyhiä kohtaan. Köyhien auttaminen sai Espanjassa yhtä paljon tukea kuin viime vuonna (88 prosenttia), kannatus laski Kreikassa ja Italiassa hyvin vähän (-2 prosenttiyksikköä) ja kasvoi Irlannissa 3 prosenttiyksikköä 88 prosenttiin. Ainoastaan Portugalissa tapahtui merkittävämpää kannatuksen laskua (-10 prosenttiyksikköä).

Eurooppalaisten henkilökohtainen osallistuminen vähenee. Vain 44 prosenttia vastanneista oli valmiita maksamaan kehitysmaiden köyhiä tukeakseen enemmän (esim. reilun kaupan) tuotteista (3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2011). Vanhempien EU15-jäsenvaltioiden asukkaat olivat halukkaampia maksamaan enemmän (50 prosenttia, kun taas uudempien EU12-jäsenvaltioiden luku oli 25 prosenttia). Maksuhalukkaiden määrä väheni kuudessa maassa vähintään 10 prosenttiyksikköä: kannatusluvut olivat Kreikassa 33, Tšekissä 28, Sloveniassa 30, Espanjassa 35, Liettuassa 24 ja Portugalissa 12 prosenttia. On tuskin yllätys, että halukkuutta löytyi enemmän rikkaammista maista, joista kärkikolmikko oli Ruotsi (76 prosenttia), Alankomaat (76 prosenttia) ja Luxemburg (70 prosenttia).

Kehitysyhteistyön rahoituksen lisäämistä kannatetaan enemmän Euroopan luoteis- kuin kaakkoissuunnalla. Ruotsissa (80 prosenttia), Tanskassa (76 prosenttia) ja Itävallassa (74 prosenttia) valtaosa väestöstä kannattaa avun kasvattamista vähintään 0,7 prosenttiin BKTL:stä. Apua haluaisivat supistaa eniten bulgarialaiset (38 prosenttia), slovenialaiset (32 prosenttia) ja kreikkalaiset (30 prosenttia).

Kehitysapuaiheisen Erityiseurobarometrin keskeiset tulokset

Kehitysmaiden köyhien auttamista kannatetaan tasaisesti (nyt 85 prosenttia vastaajista, vuonna 2011 88 prosenttia). Vastaajista 37 prosenttia pitää sitä ”erittäin tärkeänä”, 48 prosenttia ”melko tärkeänä”.

Kuusi eurooppalaista kymmenestä ajattelee, että apua kehitysmaille olisi lisättävä talouskriisistä huolimatta. Puolet vastaajista (49 prosenttia) on sitä mieltä, että EU:n olisi pidettävä lupauksensa kehitysavun lisäämisestä ja 12 prosenttia katsoo jopa, että apua olisi lisättävä luvattua enemmän. Toisaalta 18 prosenttia on sitä mieltä, että apua olisi vähennettävä, koska EU:lla ei ole siihen enää varaa. Tämä näkemys on yleistynyt 7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2009 (11 prosenttia).

Eurooppalaisista 61 prosenttia katsoo, että apu olisi kohdennettava ensisijaisesti epävakaille maille (esimerkiksi konfliktin tai luonnonkatastrofin jälkeen). Vastaajista 30 prosenttia on taas sitä mieltä, että EU:n on autettava kehitysmaita niiden epävakaudesta riippumatta.

Enemmistö eurooppalaisista pitää kehitysapua Brasilian, Intian tai Kiinan kaltaisille maille tarpeettomana. Kun kysyttiin, pitäisikö nopeasti kehittyville maille, joissa osa väestöstä elää edelleen köyhyydestä, antaa edelleen apua, 24 prosenttia vastusti jyrkästi ja 31 prosenttia lievemmin.

Eurooppalaisten mielestä kehitysapu olisi keskitettävä pääasiassa ihmisoikeuksiin (34 prosenttia), koulutukseen (33 prosenttia), terveyteen (32 prosenttia), talouskasvuun (29 prosenttia) ja maatalouteen/elintarviketurvaan (29 prosenttia). Vastaajat saivat valita näistä kolme.

Vastanneista 44 prosenttia olisi valmis maksamaan enemmän tuotteista, joilla autetaan kehitysmaiden ihmisiä, kun luku oli 47 prosenttia vuonna 2011. Vastaavasti tähän haluttomien määrä kasvoi 47 prosentista 52 prosenttiin.

Eurooppalaiset (53 prosenttia) pitivät korruptiota kehityksen suurimpana esteenä. Seuraavaksi suurimpina esteinä pidettiin kehitysmaiden hallitusten ”epäonnistunutta politiikkaa” (41 prosenttia) ja konflikteja (33 prosenttia). Tähän kysymykseen oli mahdollista valita kolme vastausvaihtoehtoa.

Useimmat pitivät yksityissektorin roolissa tärkeimpänä työpaikkojen luomista (57 prosenttia) ja kasvun tuottamista (42 prosenttia) tai teknologista vaihtoa ja edistystä (29 prosenttia). Vähemmistö katsoo yksityissektorin toimijoiden käyttävän kehitysmaita hyväkseen (27 prosenttia) tai sekaantuneen korruptioon (21 prosenttia). Vaihtoehtoja sai valita kolme.

Vastaajista 81 prosenttia hyväksyi väitteen, että yksityisillä yrityksillä on sosiaalinen ja eettinen vastuu, kun ne sijoittavat kehitysmaihin. Vastaajista 87 prosenttia katsoo, että avunantajien, kuten EU:n, olisi pyrittävä huolehtimaan siitä, että yritykset noudattavat sosiaalisia ja eettisiä normeja.

Tämän Eurobarometri-tutkimuksen toteutti TNS Opinion & Social 2.–17. kesäkuuta 2012. Tutkimusta varten haastateltiin henkilökohtaisesti 26 622:ta vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista.

Lisätietoja

Erityiseurobarometri:

http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_399_380_en.htm#392

Maakohtaiset tulokset:

http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_399_380_en.htm#392

Komissaari Andris Piebalgs:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/piebalgs/index_en.htm

Kehitys- ja yhteistyöpääosasto:

http://ec.europa.eu/europeaid/index_fi.htm

EU:n kehitysyhteistyöpäivät:

http://eudevdays.eu/

Yhteyshenkilöt:

Catherine Ray +32 2 296 99 21

Wojtek Talko +32 2 297 85 51


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website