Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 10. lokakuuta 2012

Teollisuusvallankumous tuo teollisuuden takaisin Eurooppaan

Euroopassa on käännettävä teollisuuden heikkenevä asema nousuun 2000-lukua varten niin, että saadaan aikaan kestävää kasvua, luodaan korkealaatuisia työpaikkoja ja ratkaistaan edessä olevia yhteiskunnallisia haasteita. Välittömillä toimilla pitäisi edistää nykyisen laskevan suuntauksen kääntämistä nousuun niin, että teollisuuden osuus, joka nykytasolla on 15,6 prosenttia EU:n BKT:stä, olisi jopa 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sen vuoksi komissio ehdottaa useita prioriteettitoimia, joilla kannustetaan investointeja uuteen teknologiaan, parannetaan liiketoimintaympäristöä, markkinoillepääsyä ja rahoituksensaantia, erityisesti pk-yritysten osalta, ja varmistetaan, että taidot vastaavat yritysten tarpeita.

EU:n teollisuus on hyvässä tilanteessa tätä tehtävää varten: Eurooppa on edelläkävijä maailmassa monilla strategisilla aloilla, kuten autoteollisuus, ilmailuala, tekninen suunnittelu, avaruusteollisuus, kemikaalit ja farmaseuttiset tuotteet. Teollisuuden osuus Euroopan viennistä on edelleen neljä viidesosaa, ja yksityisen sektorin T&K-investoinneista 80 prosenttia tulee valmistusteollisuudesta. Jos luottamus palautuu ja uudet sijoitukset sen myötä, Euroopan teollisuuden suorituskyky paranee ja kasvu voi jälleen alkaa. Tämä on keskeinen viesti Euroopan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajanin tänään Brysselissä esittämässä tiedonannossa. Siinä esitetyillä toimilla pitäisi myös pystyä kaventamaan kilpailukykyeroja EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä.

”Emme voi päästää teollisuutta pois Euroopasta”, totesi teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani. ”Luvut ovat yksiselitteiset: Euroopan teollisuus voi tuottaa kasvua ja uusia työpaikkoja.” Komissio esitti tänään edellytykset Euroopan kestävälle tulevaisuuden teollisuudelle, jotta saadaan uuden teknologian tarvitsemia investointeja ja voidaan rakentaa luottamuksen ja yrittäjyyden ilmapiiri. Kun toimitaan yhdessä ja palautetaan luottamus, teollisuus voi palata Eurooppaan.

MEMO/12/759

Komissio on hyväksynyt tänään myös kaksi kilpailukykyraporttia: jäsenvaltioiden teollisuuden suorituskykyä käsittelevän tulostaulun (MEMO/12/760), jossa tarkastellaan viittä keskeistä alaa (valmistusteollisuuden tuottavuus, vientitulos, innovointi ja kestävyys, liiketoimintaympäristö ja infrastruktuurit sekä rahoitus ja investoinnit), ja vuoden 2012 kilpailukykyraportin (MEMO/12/761), jossa tarkastellaan tärkeimpiä globalisaatiosuuntauksia viimeisten 15 vuoden aikana ja EU:n yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja etuja sekä niiden haasteita.

Luottamuksen puute synnyttää investointien puutetta

Markkinoiden epävarmuus, rahoitusongelmat, kysynnän puute ja ammattitaitovaje ovat synnyttäneet luottamuksen puutetta, mikä puolestaan on johtanut investointien puutteeseen ja työpaikkojen menetyksiin teollisuudessa.

Vahvistetun teollisuuspolitiikan pilarit esitetään seuraavassa:

• Investoinnit innovaatioihin – Tarjotaan asianmukaiset toimintaedellytykset investoinneille, jotta voidaan palata nopeasti kriisiä edeltäneelle tasolle. Tässä keskitytään kuuteen prioriteettialaan, joilla on valtava potentiaali Euroopan kasvun ja työllisyyden kannalta: puhtaaseen tuotantoon tarkoitettu edistynyt valmistusteknologia, kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia, biopohjaisten tuotteiden markkinat, kestävä teollisuuspolitiikka sekä kestävät rakennukset ja raaka-aineet, saastuttamattomat ajoneuvot ja alukset sekä älykkäät verkot. Myös jäsenvaltioiden olisi tehtävä oma osansa ja asetettava etusijalle investoinnit näille kuudelle alalle.

• Paremmat markkinaolosuhteet – Parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja avataan kansainväliset markkinat. Komissio aikoo keskittyä tiettyihin teemoihin, joilla voidaan saavuttaa nopeasti merkittäviä parannuksia: parannetaan tavaroiden sisämarkkinoita, edistetään yrittäjyyttä digitaalisilla sisämarkkinoilla, joiden odotetaan kasvavan 10 prosenttia vuodessa vuoteen 2016 mennessä, suojataan teollis- ja tekijänoikeuksia ja edistetään edelleen EU:n pk-yritysten kansainvälistymistä eri puolilla maailmaa niin, että se on 25 prosenttia (nyt 13 %) keskipitkällä aikavälillä.

• Rahoituksen ja pääoman saanti – Parannetaan reaalitalouden luotonsaantia paremmalla julkisten varojen käyttöönotolla ja kohdistamisella; tämä koskee myös EIP:tä, jonka olisi myönnettävä 10–15 miljardin euron edestä lisälainoja pk-yrityksille, sekä rakennerahastoja. Lisäksi olisi saatava käyttöön yksityisiä varoja poistamalla jäljellä olevat esteet pääomasijoitusrahastoilta ja helpottamalla pienten yritysten valtioiden rajat ylittävää toimintaa.

• Inhimillinen pääoma ja ammattitaito – Varustetaan työvoima teollisuuden muutoksia varten erityisesti ennakoimalla paremmin taitotarpeita ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Tällä alalla komissio aikoo erityisesti edistää työnantajien, työntekijöiden ja asiaankuuluvien viranomaisten yhteistyötä perustamalla eurooppalaisia alakohtaisia osaamisneuvostoja ja alakohtaisia taitoyhteenliittymiä.

Jotta voidaan varmistaa näiden toimien asianmukainen täytäntöönpano, komissio seuraa tiiviisti seuraavia keskeisiä muuttujia:

1. Investoinnit

Kiinteän pääoman bruttomuodostus osuutena BKT:stä oli 18,6 prosenttia vuonna 2011. Ennen kriisiä vuonna 2007 se oli korkeimmillaan 21,25 prosenttia BKT:stä. Tuottavuuden parantamiseksi tarvittavat investoinnit edellyttäisivät ennen kriisiä vallinnutta investointitasoa vuonna 2015 ja keskimäärin yli 23 prosentin tasoa vuoteen 2020 mennessä. Investoinnit laitteisiin ovat tällä hetkellä 6–7 prosenttia BKT:stä. Tuottavuuden parantamiseksi ja uuden teknologian käyttöönottamiseksi investoinnit olisi saatava kriisiä edeltäneelle tasolle ja niiden olisi noustava kestävästi yli 9 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2020 mennessä.

2. Sisämarkkinakauppa

Sisämarkkinoiden tavarakauppa on tällä hetkellä hieman alle 21 prosenttia suhteessa BKT:hen. Uudistetuilla sisämarkkinoilla tämän osuuden pitäisi olla 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

3. Pk-yritykset

Euroopan digitaalistrategiaa koskevan komission lippulaivahankkeen mukaisesti sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien pienten yritysten osuuden olisi noustava 33 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Sisämarkkinoiden sisällä vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus oli 25 prosenttia vuoden 2009 kyselyn mukaan. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on, että pk-yritykset toimisivat EU:n ulkopuolisilla markkinoilla samassa määrin kuin sisämarkkinoilla.

Tausta

Tiedonannolla halutaan vastata niihin merkittäviin haasteisiin, joita Euroopan teollisuudella on edessään tämänhetkisen talouskriisin vuoksi. Siinä esitetään joukko prioriteettitoimia, joilla pyritään auttamaan elpymistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja varmistamaan Euroopan teollisuuden kilpailukyky ja kestävyys pitkällä aikavälillä. Siinä tarkastellaan myös EU:n teollisuuden tilannetta sen jälkeen, kun komission lippulaivahanke ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”¹ hyväksyttiin lokakuussa 2010 osana Eurooppa 2020 -strategiaa.