
Euroopan komissio
Lehdistötiedote
Bryssel 5. lokakuuta 2012
Opettajien palkat pienentyneet tai jäädytetty yhä useammassa Euroopan maassa
Kuusitoista Euroopan maata on pienentänyt opettajien palkkoja tai jäädyttänyt ne talouden taantuman vuoksi. Budjettileikkaukset ja säästötoimet koettelevat opettajia rankimmin Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja Sloveniassa, kertoo raportti, jonka Euroopan komissio julkaisee maailman opettajien päivän yhteydessä. Bulgariassa, Italiassa, Kyproksella, Latviassa, Liettuassa, Ranskassa, Unkarissa, Virossa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kroatiassa ja Liechtensteinissa opettajien palkat ovat pudonneet hieman tai pysyneet ennallaan. Opettajien ja koulunjohtajien palkkoja ja palkanlisiä tarkastelleesta Teachers' and School Heads' Salaries and Allowances in Europe 2011/12 ‑raportista näkyy myös se, että palkat ovat nousseet vuoden 2010 puolivälistä neljässä maassa (Puola, Slovakia, Tšekki ja Islanti). Romaniassa on palattu jo lähes kriisiä edeltävälle tasolle.
”Opettajilla on olennainen rooli lasten elämässä, ja kuten kaikki tietävät, he voivat vaikuttaa ratkaisevasti lasten tulevaisuuteen”, toteaa koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou. Komissaari korostaa, että opettajien palkat ja työehdot pitäisi ottaa prioriteetiksi, jotta parhaat kyvyt saadaan alalle ja pysymään alalla. ”Parhaiden opettajien houkuttelemisessa ei ole kyse vain palkasta”, komissaari muistuttaa ja jatkaa: ”On välttämätöntä huolehtia siitä, että koululuokat ovat hyvin varustettuja ja että opettajilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelmien modernisoimiseen ja koulutusalan uudistuksiin”.
Raportti osoittaa, että talouskriisi on vuoden 2010 puolivälistä iskenyt opettajien palkkoihin, kun yhä useammissa maissa leikataan sekä palkkoja että erilaisia lisiä, kuten lomakorvauksia ja bonuksia. Kreikka leikkasi opettajien peruspalkkaa 30 prosentilla ja lakkautti joulu- ja pääsiäisbonukset. Irlanti leikkasi uusien opettajien palkkoja 13 prosentilla vuonna 2011, ja kuluvan vuoden tammikuun lopun jälkeen nimitettyjen opettajien palkat putosivat vielä 20 prosenttia, kun pätevyyskorvaus poistettiin. Espanjassa leikattiin opettajien ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja vuonna 2010 noin viidellä prosentilla, eikä niihin ole sen jälkeen tehty inflaatiotarkistuksia. Vastaavanlaisia toimenpiteitä on toteutettu myös Portugalissa.
Vanhempien opettajien enimmäispalkka on Euroopassa yleisesti kaksinkertainen verrattuna uuden opettajan vähimmäispalkkaan. Enimmäispalkkatasolle pääsemiseen menee kuitenkin keskimäärin 15–25 vuotta, minkä vuoksi opetusalan järjestöt pelkäävät, ettei ammatti houkuttele nuoria.
Opettajien lähtöpalkat eivät yleensä ole houkuttelevan tasoisia, mutta kun huomioon otetaan vastuulle otetuista lisätehtävistä tai ylitöistä maksettavat lisät, useimmat opettajat pääsevät monissa Euroopan maissa lähelle sääntömääräistä enimmäispalkkaa. Esimerkiksi Latviassa todellinen nettopalkka on lähes kaksi kertaa enimmäisperuspalkka. Kun lisät otetaan huomioon, nettopalkka on suurempi kuin enimmäisperuspalkka Tanskassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa, Suomessa, Englannissa ja Walesissa. Tätä selittää osittain se, että suhteellisen suuri osa opettajista kuuluu iäkkäämpiin ikäluokkiin. Monissa maissa on tulossa pulaa opettajista ja työvoiman ikääntyminen huolestuttaa (koulutusalaa käsittelevä raportti Key Data on Education in Europe 2012, IP/12/121).
Edellä mainitusta opettajien ja koulunjohtajien palkkoja ja palkanlisiä tarkastelleesta raportista käy lisäksi ilmi, että vaikka kaikki maat kertovat pitävänsä oppilaiden ja opiskelijoiden suoritustason parantamista ensisijaisena tavoitteena, vain puolet raportissa tarkastelluista maista ilmoittaa palkitsevansa opettajia hyvistä opetus- tai oppimistuloksista (Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Latvia, Unkari, Itävalta, Puola, Romania, Slovenia, Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta – Englanti, Wales ja Pohjois-Irlanti – ja Turkki.
Tausta
Opettajien ja koulunjohtajien palkkoja ja palkanlisiä käsittelevä raportti Teachers’ and school heads’ salaries and allowances in Europe 2011/12
Tässä vuotuisessa raportissa vertaillaan palkkoja 32:ssa Euroopan maassa (EU-maat, Norja, Islanti, Liechtenstein, Kroatia ja Turkki). Raportissa tarkastellaan esiasteen, alemman ja ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulujen päteviä opettajia ja koulunjohtajia.
Raportissa annetaan tietoja seuraavista:
opettajien palkkojen määrittämisestä vastaavat päätöksentekoelimet
palkat yksityissektorilla
sääntömääräiset vähimmäis- ja enimmäispalkat suhteessa asukasta kohti laskettuun bkt:hen ja toteutuneisiin palkkoihin (sääntömääräiset palkat ja lisät)
palkkakehitys suhteessa kokemukseen
viimeisimmät opettajien ostovoiman lisääntymiset tai vähentymiset ja talouskriisin vaikutukset
erityyppiset lisät ja niiden kohdentamisesta vastaavat päätöksentekoelimet.
Eurydice
Raportin on laatinut Euroopan komission Eurydice-verkosto, joka tuottaa analyyseja ja tietoa Euroopan koulutusjärjestelmistä ja ‑politiikoista. Verkostoon kuuluu 38 kansallista yksikköä niissä 34 maassa, jotka osallistuvat EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaan (EU:n jäsenvaltiot, Kroatia, Serbia, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki). Serbia ja Sveitsi eivät osallistuneet tämänkertaisen raportin laatimiseen. Eurydice-verkostoa koordinoi ja hallinnoi EU:n koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto.
Lisätietoja
Raportti Teachers' and School Heads' Salaries and Allowances in Europe 2011/12 on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/facts_and_figures/salaries.pdf.
Euroopan komission koulutusalan verkkosivut: Education and training
Androulla Vassilioun verkkosivut
Androulla Vassiliou Twitterissä: @VassiliouEU.
Yhteyshenkilöt: Dennis Abbott (+32 2 295 92 58); Twitter: @DennisAbbott Dina Avraam (+32 2 295 96 67) |
Liitteet
Kuvio 1: Opettajien ja koulunjohtajien sääntömääräisten palkkojen absoluuttinen kehitys julkisella sektorilla lukuvuosina 2010–11 ja 2011–12 edellisvuoteen verrattuna
2010/11 | 2011/12 |
![]() | ![]() |
![]() | Palkkauudistusten | ![]() | Opettajiin kohdistetun | ![]() | Pelkästään elinkustannuksiin liittyvä tarkistus |
![]() | Palkat jäädytetty | ![]() | Palkkoja leikattu |
Maakohtaiset huomautukset
Irlanti: Työsuhteessa olevien opettajien palkat pysyivät lukuvuonna 2011–12 samalla tasolla kuin 2010–11. Vuoden 2010 alun jälkeen nimitettyjen opettajatulokkaiden palkkoja leikattiin 10 prosentilla. Jos nimitys tehtiin 1. joulukuuta 2011 jälkeen, palkkoja leikattiin vielä 3,2 prosenttia.
Ranska: Palkkojen indeksitarkistus oli 0,5 prosenttia vuonna 2010. Vuosina 2011 ja 2012 indeksitarkistuksia ei tehty. Vuosien 2011 ja 2012 palkkajäädytysten perusteena oli indeksipiste. Vuonna 2011 tehty ensimmäinen palkkatarkistus kohdistui uusiin opettajiin, jotka sijoittuivat indeksin alapäähän. Vuonna 2012 tehtiin toinen tarkistus. Molemmissa tarkistuksissa opettajat siirrettiin ylempään indeksitasoon.
Alankomaat: Tietoja ei ole saatavilla.
Kuvio 2: Julkisissa kouluissa toimivien kokopäiväisten pätevien opettajien sääntömääräiset vähimmäis- ja enimmäisvuosibruttopalkat ja keskimääräiset toteutuneet vuosibruttopalkat euromääräisinä ostovoimastandardeina (EURO PPS, lukuvuosi 2011–12)
Alempi perusaste | Ylempi perusaste | Keskiaste | |||||||
Sääntömääräinen minimi | Sääntömääräinen maksimi | Keskim. toteutunut | Sääntömääräinen minimi | Sääntömääräinen maksimi | Keskim. toteutunut | Sääntömääräinen minimi | Sääntömääräinen maksimi | Keskim. toteutunut | |
Belgia (ranskankielinen) | 25 815 | 44 483 | : | 25 815 | 44 483 | : | 32 120 | 56 286 | : |
BELGIA (saksankielinen ) | 23 282 | 40 009 | : | 23 282 | 40 009 | : | 29 337 | 51 012 | : |
Belgia, (hollanninkielinen) | 26 262 | 45 507 | 37 805 | 26 262 | 45 507 | 37 457 | 32 812 | 57 625 | 49 229 |
Bulgaria | 6 010 | n.a. | 10 405 | 6 010 | n.a. | 10 405 | 6 010 | n.a. | 10 405 |
Tšekki | 13 412 | 16 201 | 16 820 | 13 412 | 16 201 | 16 853 | 13 412 | 16 201 | 17 958 |
Tanska | 29 640 | 35 741 | 46 152 | 29 640 | 35 741 | 46 152 | 30 307 | 39 114 | 56 336 |
Saksa | 38 395 | 51 168 | : | 42 873 | 56 864 | : | 46 374 | 63 944 | : |
Viro | 10 308 | 15 066 | 13 446 | 10 308 | 15 066 | 13 446 | 10 308 | 15 066 | 13 446 |
Irlanti | 25 430 | 54 272 | : | 25 430 | 54 272 | : | 25 430 | 54 272 | : |
Kreikka | 15 327 | 27 990 | 22 213 | 15 327 | 27 990 | 22 213 | 15 327 | 27 990 | 22 213 |
Espanja | 30 061 | 42 625 | : | 33 662 | 47 190 | : | 33 662 | 47 190 | : |
Ranska | 20 649 | 39 385 | 25 227 | 23 029 | 41 898 | 25 227 | 23 219 | 42 107 | 25 227 |
Italia | 22 394 | 32 924 | 26 359 | 24 141 | 36 157 | 28 257 | 24 141 | 37 799 | 29 568 |
Kypros | 29 614 | 64 839 | : | 29 614 | 64 839 | : | 29 614 | 64 839 | : |
Latvia | 6 257 | 6 512 | 12 948 | 6 257 | 6 512 | 12 948 | 6 257 | 6 512 | 14 608 |
Liettua | 6 155 | 11 341 | : | 6 155 | 11 341 | 14 711 | 6 155 | 11 341 | 14 711 |
Luxemburg | 54 600 | 96 343 | 75 471 | 63 358 | 110 132 | 86 745 | 63 358 | 110 132 | 86 745 |
Unkari | 8 598 | 14 722 | 14 419 | 9 126 | 18 485 | 14 419 | 9 126 | 18 485 | 16 581 |
Malta | 23 326 | 30 904 | : | 23 326 | 30 904 | : | 23 326 | 30 904 | : |
Alankomaat | : | : | : | : | : | : | : | : | : |
Itävalta (yleissivistävät korkeamman asteen koulut) | 26 426 | 50 738 | : | 29 074 | 61 181 | 52 308 | 29 074 | 61 181 | 52 308 |
Puola | 9 021 | 14 992 | 22 170 | 10 159 | 17 092 | 22 506 | 11 484 | 19 562 | 21 998 |
Portugali | 25 758 | 52 441 | 34 727 | 25 758 | 52 441 | 36 386 | 25 758 | 52 441 | 36 386 |
Romania | 5 024 | 14 205 | 9 614 | 5 345 | 14 205 | 9 775 | 5 345 | 14 205 | 9 775 |
Slovenia | 22 094 | 34 241 | : | 22 094 | 34 241 | : | 22 094 | 34 241 | : |
Slovakia | 8 860 | 11 996 | 13 968 | 8 860 | 11 996 | 13 968 | 8 860 | 11 996 | 13 925 |
Suomi | 25 617 | 33 317 | 34 553 | 27 666 | 35 983 | 38 333 | 29 338 | 38 843 | 42 524 |
Ruotsi | 22 439 | 31 188 | 26 762 | 22 439 | 31 188 | 26 762 | 24 394 | 33 452 | 28 923 |
Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales) | 24 430 | 41 594 | 41 304 | 24 430 | 41 594 | 44 134 | 24 430 | 41 594 | 44 134 |
Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) | 24 430 | 41 594 | 38 040 | 24 430 | 41 594 | 41 635 | 24 430 | 41 594 | 41 635 |
Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti) | 29 101 | 38 702 | 36 375 | 29 101 | 38 702 | 36 375 | 29 101 | 38 702 | 36 375 |
Liechtenstein (lukiot) | 44 454 | 72 142 | : | 52 502 | 85 210 | : | 52 502 | 85 210 | : |
Norja | 31 236 | n.a. | 37 537 | 31 236 | n.a. | 37 537 | 32 663 | n.a. | 40 213 |
Kroatia | 13 394 | 15 950 | 17 103 | 13 394 | 18 139 | 17 103 | 13 394 | 18 139 | 18 249 |
Islanti | 21 983 | 27 465 | : | 21 983 | 27 465 | : | 27 089 | 36 044 | 29 110 |
Turkki | 20 039 | 23 547 | : | 20 039 | 23 547 | : | 18 977 | 22 485 | : |
: Tietoja ei ole saatavilla. n.a. Ei sovellettavissa.
Lähde: Eurydice
Maakohtaiset huomautukset
Bulgaria: Sääntömääräisesti määritetään opettajille vain vähimmäisperuspalkka, enimmäispalkkaa ei. Esitetyt arvot koskevat nuoria opettajia, joilla ei vielä ole opetuskokemusta.
Saksa: Tiedot lukuvuodelta 2010–11.
Puola: Alemman ja ylemmän perusasteen opettajien vähimmäis- ja enimmäispalkat määritetään vähimmäistason vaaditun pätevyyden hankkineiden opettajien osalta. Kuitenkin noin 90 prosentilla opettajista on korkeampitasoinen pätevyys ja sen ansiosta suurempi palkka.
Norja: Opettajat, joilla on 4–5-vuotinen peruskoulutus.
Kuvio 3: Alemman perusasteen ja keskiasteen (ISCED 1 ja 3) opettajien sääntömääräisen bruttomääräisen vähimmäisvuosiperuspalkan kehitys (EURO PPS, vuoden 2000 hinnat) 2000–2012

| Alempi perusaste | | Keskiaste |
X-akseli = vertailuvuodet, 2000–2012
Y-akseli = suhteellinen prosentuaalinen kasvu, vuosi 2000 = 100
Lähde : Eurydice.
Selittävät ja maakohtaiset huomautukset
Ks. raportti kokonaisuudessaan.