Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Ydinvoimaloiden stressitestit: turvallisuustaso korkea, mutta parantamisen varaa on edelleen

Commission Européenne - IP/12/1051   04/10/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 4. lokakuuta 2012

Ydinvoimaloiden stressitestit: turvallisuustaso korkea, mutta parantamisen varaa on edelleen

Ydinvoimalaitosten turvallisuustaso on Euroopassa yleisesti ottaen korkea, mutta lähes kaikkiin Euroopan ydinvoimaloihin suositellaan parannuksia yksittäisissä turvallisuusnäkökohdissa. Kansalliset turvallisuusviranomaiset katsoivat kuitenkin, ettei yhtäkään ydinvoimalaa ole syytä sulkea. Tämä on keskeinen viesti tänään julkaistussa ydinlaitosten stressitestien tuloksia esittelevässä Euroopan komission tiedonannossa. Nämä testit ovat osoittaneet, ettei kaikkia Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) suosittamia turvallisuusnormeja eikä kaikkia kansainvälisiä parhaita käytänteitä sovelleta kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio seuraa tarkasti suositusten täytäntöönpanoa ja aikoo samalla ehdottaa lainsäädännöllisiä toimia ydinturvallisuuden parantamiseksi entisestään Euroopassa.

Stressitestit ovat osoittaneet, mitkä ovat vahvuutemme ja missä on parantamisen varaa,” totesi energiakomissaari Günther Oettinger. ”Testit vietiin läpi perusteellisesti ja onnistuneesti. Tilanne on yleisesti ottaen tyydyttävä, mutta tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Kaikkien osallistuvien viranomaisten on pyrittävä varmistamaan, että joka ainoassa Euroopan ydinvoimalassa noudatetaan korkeimpia turvallisuusnormeja. Vain niin voidaan taata kansalaisten turvallisuus."

Stressitestien perusteella on suositeltu lukuisia laitoskohtaisia teknisiä parannuksia, ja ne ovat myös osoittaneet, ettei kansainvälisiä normeja ja käytäntöjä sovelleta kaikkialla. Lisäksi on otettava opiksi Fukushiman onnettomuuden kokemuksista. Erityisesti suositellaan seuraavaa:

  • Maanjäristys- ja tulvariski. Nykyisiä riskinarviointinormeja ei sovelleta maanjäristysriskin osalta 54 reaktorissa ja tulvariskin osalta 62 reaktorissa kaikkiaan 145 tarkastetusta reaktorista. Riskin laskennan tulisi perustua 10 000 vuoden aikajänteeseen eikä toisinaan käytettyihin paljon lyhyempiin ajanjaksoihin.

  • Jokaisessa ydinvoimalaitoksessa tulisi olla laitosalueen seismiset laitteet, jotka varoittavat mahdollisista maanjäristyksistä. Nämä laitteet olisi otettava käyttöön tai niitä olisi parannettava 121 reaktorissa.

  • Suojarakennuksissa pitäisi olla suodattimin varustetut ilmausjärjestelmät, jotka mahdollistavat reaktorin paineenpoiston onnettomuustapauksessa. Kolmeenkymmeneenkahteen reaktoriin ei vielä ole asennettu näitä järjestelmiä.

  • Vakavien onnettomuuksien torjumiseksi tarkoitettu kalusto olisi varastoitava paikkaan, josta se voidaan saada käyttöön nopeasti ja joka on suojattu myös siinä tapauksessa, että onnettomuus aiheuttaa laajamittaista tuhoa. Näin ei ole laita 81 reaktorissa EU:ssa.

  • Käytössä tulisi olla varavalvomo siltä varalta, että päävalvomoon ei enää päästä onnettomuuden sattuessa. Varavalvomo puuttuu vielä 24 reaktorista.

Jatkotoimet:

Kansalliset sääntelyviranomaiset laativat vuoden 2012 loppuun mennessä kansalliset toimintasuunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Toimintasuunnitelmista tehdään vertaisarvioinnit alkuvuodesta 2013, jotta voidaan varmistaa, että stressitestien suositukset pannaan johdonmukaisesti ja seurattavasti täytäntöön koko Euroopassa. Komissio aikoo raportoida stressitestien suositusten täytäntöönpanosta kesäkuussa 2014 täydessä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa.

Yksittäisten teknisten löydösten ja suositusten lisäksi komissio on tarkastellut nykyistä EU:n ydinturvallisuuslainsäädäntöä ja aikoo esittää alkuvuodesta 2013 ehdotuksen nykyisen ydinturvallisuusdirektiivin tarkistamisesta. Ehdotetut muutokset keskittyvät turvallisuusvaatimuksiin, ydinalan valvontaviranomaisten asemaan ja valtuuksiin sekä avoimuuteen ja seurantaan.

Tämän jälkeen on määrä antaa ehdotukset vakuutussuojasta ja korvausvastuusta ydinalalla sekä radioaktiivisen kontaminaation sallituista tasoista elintarvikkeissa ja rehussa. Stressitesteissä on käynyt ilmi, että myös ydinalan turvajärjestelyjä on kehitettävä pidemmälle (laittomien tahallisten tekojen estäminen), mistä päävastuu lankeaa jäsenvaltioille.

Tausta:

Maaliskuussa 2011 tapahtuneen Fukushiman onnettomuuden jälkeen kokoontunut Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti kattavaa ja avointa riski- ja turvallisuusarviointia kaikista EU:n ydinvoimaloista.

Stressitestien päätavoitteena oli arvioida ydinvoimaloiden turvallisuutta ja häiriönsietokykyä äärimmäisten luonnonilmiöiden tapauksessa. Tämä tarkoittaa erityisesti tulvia ja maanjäristyksiä. Molemmat skenaariot arvioitiin samanaikaisesti. Stressitestit kattoivat lento-onnettomuudet siltä osin kuin ne vastaavat vaikutuksiltaan tsunameja ja maanjäristyksiä eli katkaisevat tavanomaiset turvallisuus- ja jäähdytystoiminnot.

Stressitestit tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensiksi ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajat tekivät itsearvioinnin, ja toisessa vaiheessa kansalliset valvontaviranomaiset arvioivat nämä itsearvioinnit ja laativat maaraportit. Kolmannessa vaiheessa maaraportit analysoitiin monikansallisissa työryhmissä ENSREGin järjestämissä vertaisarvioinneissa. Vertaisarviointiryhmät tekivät myös vierailukäyntejä ydinvoimala-alueille. Stressitesteihin osallistui täysimääräisesti 17 maata (kaikki 14 EU-maat, joissa on toimivia ydinvoimaloita, Liettua, jossa on meneillään ydinvoimalan käytöstäpoisto, sekä Ukraina ja Sveitsi).

http://ec.europa.eu/energy/nuclear/safety/stress_tests_en.htm

MEMO/12/731

Yhteyshenkilöt:

Nicole Bockstaller (+32 2 295 25 89)

Marlene Holzner (+32 2 296 01 96)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site