Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Voimistuva globaali kilpailu edellyttää yrityksiltä lisää innovaatioita

Bryssel 7. helmikuuta 2012. Unionin innovaatioiden tulostaulun 2011 mukaan melkein kaikki jäsenvaltiot ovat parantaneet innovaatiotulostaan. Innovaatiotulosten myönteinen kehitys on kuitenkin hidastumassa, eikä EU ole kuronut kiinni eroa globaaleihin innovaatiojohtajiin Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Etelä-Koreaan. 27 jäsenvaltion EU:n osalta ero on suurin yksityisen sektorin innovaatioissa. EU:lla on yhä selkeä etumatka kehittyvän talouden maihin Kiinaan, Brasiliaan, Intiaan, Venäjään ja Etelä-Afrikkaan. Kiinan innovaatiotulos on kuitenkin parantumassa, ja se ottaa välimatkaa kiinni koko ajan. EU:n sisällä Ruotsilla on edelleen johtava asema Tanskan, Saksan ja Suomen seuratessa tiukasti perässä (ks. kuva jäljempänä). Merkittävä tekijä kärkiaseman saavuttamisessa sekä EU:ssa että kansainvälisesti on yritysten innovaatiotoiminta.

”Tämän vuoden tulokset ovat selkeä merkki siitä, että innovointia on tehostettava”, toteaa teollisuus- ja yritystoiminnasta vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani. ”Jos haluamme saada kiinni tärkeimmät taloudelliset kilpailijamme ja selviytyä nykyisestä kriisistä, innovointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Erityisesti odotukset kohdistuvat yrityksiin, joiden merkitys innovoinnin onnistumiselle on osoittautunut keskeiseksi. Uusien yritysten menestystarinat muualla maailmassa osoittavat, että Euroopalla on vielä opittavaa.”

”Nyt tarvitaan kansallisia tutkimus- ja innovointijärjestelmiä, joilla yrityksille luodaan innovaatiomyönteinen ympäristö”, toteaa tutkimus-, innovointi- ja tiedekomissaari Máire Geoghegan-Quin. ”Tulostaulussa näkyy eroja Yhdysvaltoihin myös huippututkimuksessa. Eurooppalainen tutkimusalue on välttämätön terveen kilpailun synnyttämiseksi, huippuosaamisen luomiseksi ja lahjakkuuksien houkuttelemiseksi kaikkialta maailmasta Eurooppaan sekä niiden pitämiseksi Euroopassa”.

Koko raportti on saatavilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/facts-figures-analysis/innovation-scoreboard/index_en.htm

ja http://www.proinno-europe.eu/metrics

Kaikkien 27 jäsenvaltion ja muiden eurooppalaisten valtioiden innovaatiotulosten erilliset tiivistelmät, ks. MEMO/12/74.

Euroopan innovaatiojohtajat

Unionin innovaatioiden tulostaulu jakaa jäsenvaltiot seuraaviin neljään maaryhmään:

  • Innovaatiojohtajat: Ruotsi, Tanska, Saksa ja Suomi.

  • Innovaatioseuraajat: Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat, Itävalta, Luxemburg, Irlanti, Ranska, Slovenia, Kypros ja Viro, joiden tulokset ovat lähellä EU27:n keskiarvoa.

  • Kohtuulliset innovoijat: Italian, Portugalin, Tšekin, Espanjan, Unkarin, Kreikan, Maltan, Slovakian ja Puolan tulokset jäävät EU27:n keskiarvon alapuolelle.

  • Vähäiset innovoijat: Romanian, Liettuan, Bulgarian ja Latvian tulos on selvästi EU27:n keskiarvoa heikompi.

Kuva 1: EU:n jäsenvaltioiden innovointitulokset

Huom.: Keskimääräiset tulokset on mitattu käyttämällä yhdistelmäindikaattoria, joka koostuu 24 indikaattorin tiedoista. Arvot vaihtelevat 0:sta, joka on alin mahdollinen arvo, suurimpaan mahdolliseen eli 1:een. Keskimääräiset tulokset vuonna 2011 kuvastavat tilannetta vuosina 2009/2010, koska tiedot ovat saatavilla myöhemmin.

Innovaatiojohtajien menestyksen perusteet

Innovaatioiden yhdistelmäindikaattorilla mitattuna kärkipäässä olevien maiden kansallisilla tutkimus- ja innovointijärjestelmillä on kaikilla tietyt vahvuudet, joista voidaan erottaa keskeisinä yritysten toiminta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Vaikka ei ole mitään yksittäistä tapaa päästä huippuluokan innovaatiotuloksiin, on selvää, että kaikkien innovaatiojohtajien, eli Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan, T&K-menot ovat korkeat myös yrityksissä. Useimpien innovaatiojohtajien tulokset ovat erittäin hyvät myös muiden yritysten toimintaan liittyvien innovaatioindikaattoreiden osalta. EU:n innovaatiojohtaja Ruotsi suoriutuu parhaiten kahdeksasta innovaatioiden alaluokasta kolmessa, jotka ovat henkilöstöresurssit, rahoitus ja tuki sekä yritysinvestoinnit. Saksa ja Tanska suoriutuvat kukin parhaiten kahdessa alaluokassa (yhteydet ja yrittäjyys sekä aineeton omaisuus / innovaattorit ja taloudelliset vaikutukset). Euroopan innovaatiojohtajat menestyvät erittäin hyvin myös teknologisen osaamisen kaupallistamisessa.

EU kansainvälisessä vertailussa

Kuten viime vuonnakin, suurin ero ilmenee luokassa ”yritysten toiminta”, jossa EU27 on jäänyt jälkeen yritysten T&K-menoissa, julkisen ja yksityisen sektorin yhteisjulkaisuissa sekä Yhdysvaltoihin nähden avoimissa, huipputasoa edustavissa ja houkuttelevissa tutkimusjärjestelmissä. Innovaatiopuitteiden parantaminen ei kuitenkaan riitä, jos EU ei pysty houkuttelemaan maailmalta enemmän huippututkijoita ja nuoria tutkijalahjakkuuksia.

Tausta

Unionin innovaatioiden tulostaulu koostuu tällä hetkellä 24 indikaattorista, jotka ryhmitellään kolmeen pääluokkaan ja kahdeksaan alaluokkaan:

  • Edellytykset” eli perusrakenteet, jotka tekevät innovoinnin mahdolliseksi (henkilöstöresurssit, avoimet huipputasoa edustavat ja houkuttelevat tutkimusjärjestelmät sekä rahoitus ja tuki);

  • Yritysten toiminta”, joka osoittaa, missä määrin Euroopan yritykset innovoivat (yritysten investoinnit, yhteydet ja yrittäjyys, aineeton omaisuus); ja

  • Tuotokset”, jotka osoittavat, miten edellä kuvatut tekijät muuntuvat koko talouden eduiksi (innovaattorit, taloudelliset vaikutukset, mukaan lukien työllisyys).

Lisätietoja:

Maakohtaiset tutkimukseen liittyvät tiedot:

http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm?pg=country-profiles

T&K-tulostaulu: IP/11/1025 ja MEMO/11/705

Innovaatiounioni

Eurooppa 2020

Yhteyshenkilöt:

Michael Jennings (+32 2 296 33 88)

Carlo Corazza (+32 2 295 17 52)

Monika Wcislo (+32 2 295 56 04)

Sara Tironi (+32 22 99 04 03)


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site