Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissio syventää palvelujen sisämarkkinoita

European Commission - IP/11/96   27/01/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/11/96

Bryssel 27. tammikuuta 2011

Komissio syventää palvelujen sisämarkkinoita

Palvelujen osuus on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa EU:n BKT:stä ja työllisyydestä, mutta niiden osuus EU:n sisäisestä kaupasta on ainoastaan noin yksi viidesosa. Nykyään vain noin 8 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä harjoittaa liiketoimintaa muissa jäsenvaltioissa. Tällainen dynaamisuuden puute ei pelkästään vähennä kuluttajien valinnanvaraa vaan myös estää pieniä ja innovatiivisia yrityksiä laajentumasta, kehittämästä toimintaansa ja parantamasta kilpailukykyään. Jotta tällaiset palvelujen sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet saataisiin käytettyä hyödyksi vuoteen 2012 mennessä, Euroopan komissio on tänään hyväksynyt joukon toimia ongelmien ratkaisemiseksi. Palveludirektiivi annettiin nimenomaisesti sen vuoksi, että tarpeettomat ja haitalliset kaupan esteet voitaisiin poistaa palvelujen sisämarkkinoilta. Nyt kun sen täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisestä on kulunut vuosi, komissio ja jäsenvaltiot ovat saaneet valmiiksi arvioinnin siitä, miten direktiivi on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa. Tämän ns. keskinäisen arvioinnin tulosten perusteella voidaan päätellä, että vaikka edistystä on saavutettu, palvelujen sisämarkkinoista ei vielä saada täyttä hyötyä.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Michel Barnier totesi, että tällaisina kriisiaikoina EU:n on käytettävä paremmin hyödyksi palvelujen sisämarkkinoilla olevat kasvumahdollisuudet. Tämä auttaisi yrityksiä laajentumaan, innovoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Samalla EU:n kuluttajat ja yritykset saisivat parempia ja kilpailukykyisempiä palveluita.

EU:n palvelumarkkinoiden lujittamiseen tähtäävät toimet

Palveludirektiivi oli suuri edistysaskel, mutta EU:n palvelumarkkinoiden toiminnan parantamiseksi on edelleen tehtävä paljon työtä. Lokakuun 27. päivänä 2010 annetussa tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – (IP/10/1390) Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta” todetaan, että paremmin toimivien palvelujen sisämarkkinoiden ansiosta voitaisiin lisätuloja saada vuosittain arviolta 60–140 miljardia euroa, eli BKT kasvaisi 0,6–1,5 prosenttia. Palvelujen osuus on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa EU:n BKT:stä ja työllisyydestä, mutta niiden osuus EU:n sisäisestä kaupasta on ainoastaan noin yksi viidesosa. Nykyään vain noin 8 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä harjoittaa liiketoimintaa muissa jäsenvaltioissa. Tällainen dynaamisuuden puute ei pelkästään vähennä kuluttajien valinnanvaraa vaan myös estää pieniä ja innovatiivisia yrityksiä kehittämästä toimintaansa ja laajentumasta.

Tämän vuoksi komissio on päättänyt toteuttaa seuraavat toimet:

  • Varmistetaan, että sisämarkkinat toimivat käytännössä. Komissio testaa vuosina 2011 ja 2012 palvelujen sisämarkkinoiden suorituskyvyn käyttäjien näkökulmasta. Käyttäjä voi olla esim. ruotsalainen arkkitehti, joka haluaa suunnitella talon Italiassa, tai Suomessa asuva henkilö, joka käyttää tšekkiläisen kirjanpitäjän palveluita. Näissä ns. suorituskykytesteissä otetaan palveludirektiivin lisäksi huomioon kaikki muut palveluihin sovellettavat EU-säännöt ja arvioidaan, miten nämä eri EU-säännöt ovat vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on havaita käytännön ongelmat, jotka estävät palvelujen sisämarkkinoiden toimintaa, ja selvittää, miten eri sääntöjen välisellä vuorovaikutuksella olla ei-toivottavia vaikutuksia. Komissio on jo todennut, että on syytä tarkastella rajoitteita, joita on eräissä maissa asetettu mm. tiettyjen palveluntarjoajien oikeudelliselle muodolle ja sille, kuka voi omistaa pääomaa. Esimerkiksi joissakin maissa puuseppien kaltaiset käsiteollisuuspalveluja tarjoavat henkilöt eivät saa muodostaa osakeyhtiötä tai ainoastaan pätevät veroneuvojat saavat omistaa pääomaa veroneuvontapalveluja tarjoavissa yrityksissä.

  • Puretaan rajatylittävien palvelujen esteet. Keskinäisessä arvioinnissa saatiin todisteita rajatylittäviä palveluja koskevista vaikeuksista silloin, kun palvelujentarjoaja ei ole sijoittautunut pysyvästi siihen maahan, jossa hän palvelua tarjoaa. Komissio seuraa nyt tarkasti, millaisia vaikutuksia palveludirektiivillä on tältä osin. Ensimmäinen tilannekatsaus julkaistaan vuoden 2011 loppuun mennessä ja sen jälkeen kerran vuodessa. Uusien sääntelyesteiden ilmaantumista palveluja koskevaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöön on myös vältettävä. Tällaisia esteitä voi syntyä esim. jos jäsenvaltiot tarkistavat sijoittautumispaikkaa koskevia vaatimuksiaan. Komissio seuraa tarkasti asian kehittymistä.

  • Varmistetaan palveludirektiivin täytäntöönpano ja soveltaminen. Komissio käynnistää kahdenväliset keskustelut useiden sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, joissa on esiintynyt ongelmia direktiivin täytäntöönpanossa. Lisäksi komissio tekee vuonna 2011 ensimmäisen taloudellisen arvioinnin direktiivin täytäntöönpanon vaikutuksista erityisesti palvelumarkkinoiden toimintaan.

Tausta

Palveludirektiivi on EU-säädös, jolla pyritään poistamaan tarpeettomat ja haitalliset esteet palvelujen tarjoamiselta EU:ssa. Palvelujen osuus EU:n BKT:stä on noin 66 prosenttia. Palveludirektiivi on horisontaalinen säädös, joka kattaa useita palvelualoja, joiden osuus EU:n BKT:stä ja työllisyydestä on noin 40 prosenttia. Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltioiden on vuoden 2009 loppuun mennessä yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjään ja perustettava keskitetyt asiointipisteet, jotta yritykset voivat helpommin käsitellä asiakirjaliikenteensä sähköisesti. Direktiivissä säädetään, että ns. keskinäisessä arvioinnissa tarkastellaan saavutettua kehitystä ja jäljellä olevia puutteita. Tällainen arviointi tehtiin vuonna 2010. Tämä on innovatiivinen ja näyttöön perustuva esimerkki vertaisarvioinnista, jossa jäsenvaltiot ja komissio tutkivat yhdessä palveludirektiivin täytäntöönpanon tärkeimpiä tuloksia.

Dynaaminen EU:n palveluala on yksi komission tärkeimmistä tavoitteista. Palvelut ovat EU:n talouden liikkeellepaneva voima, sillä noin 90 prosenttia uusista työpaikoista on palvelualalla. Kuten komission vuotuisessa kasvuselvityksessä (ks. IP/11/22) todetaan, EU ei voi saavuttaa kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia kunnianhimoisia Eurooppa 2020 -tavoitteitaan, ellei palvelujen ja tuotemarkkinoiden rakenteita uudisteta pikaisesti liiketoimintaympäristön parantamiseksi.

Ks. myös MEMO/11/49.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/internal_market/services/services-dir/implementation_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website