Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio pyrkii parantamaan oikeussuojaa rajat ylittävissä riita-asioissa

European Commission - IP/11/919   22/07/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Euroopan komissio pyrkii parantamaan oikeussuojaa rajat ylittävissä riita-asioissa

Bryssel 22. heinäkuuta 2011 – Kiistojen ja erimielisyyksien selvittely tuomioistuimessa on usein hidasta ja kallista. Valtioiden rajat ylittävät tapaukset ovat erityisen hankalia sen takia, että jäsenvaltioiden välillä on eroja lainsäädännössä ja käytännön asioissa, kuten kustannuksissa ja käytettävässä kielessä. EU:n sovitteludirektiiviä, joka annettiin 21. toukokuuta 2008 (IP/08/628) ja joka tuli voimaan 21. toukokuuta 2011, sovelletaan silloin kun rajat ylittävän riita-asian osapuolet sopivat kiistansa vapaaehtoisesti puolueettoman sovittelijan välityksellä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on täytynyt tähän mennessä saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yhdeksän jäsenvaltiota ei ole kuitenkaan vielä ilmoittanut kaikista kansallisista toimista, joita tarvitaan direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Sen vuoksi Euroopan komissio on lähettänyt seuraaville maille virallisen ilmoituksen ja käynnistänyt sillä tavoin oikeuskäsittelyn: Suomi, Alankomaat, Espanja, Kypros, Luxemburg, Ranska, Slovakia, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näillä mailla on kaksi kuukautta aikaa vastata komissiolle.

”Oikeussuoja on Euroopan oikeusalueen kulmakivi”, toteaa oikeusasioista vastaava komissaari ja varapuheenjohtaja Viviane Reding. Hänen mukaansa sovittelu on rajat ylittävissä riita-asioissa tärkeä vaihtoehto tuomioistuinkäsittelylle, ja se voi auttaa osapuolia pääsemään sopuratkaisuun. Sovittelu säästää aikaa ja rahaa. Lisäksi se vapauttaa perhesuhteisiin liittyvien riitojen osapuolet traumaattiselta tuomioistuinkäsittelyltä. Komissaari Reding kehottaa edellä mainittuja jäsenvaltioita saattamaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman nopeasti, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää oikeuksiaan täysimääräisesti.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sovittelulla aikaansaadut sopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia. EU:n rahoittaman selvityksen mukaan sovittelua käyttämällä säästyisi tapausta kohden keskimäärin 331–446 päivää ja 12 471–13 738 euroa oikeudenkäyntikuluja EU:ssa.

Tausta

Direktiivi 2008/52/EY sovittelusta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettiin 23. huhtikuuta 2008 (IP/08/628). Komissio antoi direktiiviehdotuksen lokakuussa 2004 (IP/04/1288).

Sovittelua voidaan käyttää yritysten välisten, työntekijöiden ja työnantajien välisten, vuokranantajien ja vuokralaisten välisten sekä perheiden sisäisten riitojen ratkaisemiseen. Tavoitteena on osapuolten keskinäisten suhteiden säilyminen tai jopa kohentuminen, mihin ei aina päästä tuomioistuinkäsittelyssä. Riitojen ratkaiseminen ilman tuomioistuinta säästää oikeuslaitosten resursseja, mahdollisesti myös oikeudenkäyntikuluja. Sovittelussa tärkeintä on luottamus prosessiin, varsinkin jos osapuolet ovat eri maista. EU:n säännöissä jäsenvaltioita kehotetaankin varmistamaan sovittelun laadunvalvonta, laatimaan menettelysäännöt ja kouluttamaan sovittelijoita sekä varmistamaan kaikin puolin sovittelujärjestelmän tehokkuus.

Tällä hetkellä nämä EU:n säännöt ovat käytössä 17 jäsenvaltiossa. Tanska on päättänyt olla panematta sääntöjä täytäntöön, mihin sillä on oikeus EU:n perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan nojalla. Toistaiseksi yhdeksän maata (Suomi, Alankomaat, Espanja, Kypros, Luxemburg, Ranska, Slovakia, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta) ei ole ilmoittanut komissiolle direktiivin täytäntöönpanon edellyttämien sääntöjen käyttöönotosta.

Komissio voi nostaa kanteen sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät saata EU:n säädöksiä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään tai jotka eivät ilmoita kansallisista täytäntöönpanotoimista. Rikkomusmenettely käynnistetään tietopyynnöllä (”virallinen ilmoitus”), joka lähetetään täytäntöönpanon laiminlyöneelle jäsenvaltiolle. Pyyntöön on vastattava yleensä kahden kuukauden määräajassa.

Jos komissio ei ole tyytyväinen saamiinsa tietoihin ja katsoo edelleen, että jäsenvaltio ei noudata EU:n lainsäädäntöön perustuvia velvoitteitaan, se voi lähettää virallisen kehotuksen noudattaa EU:n lainsäädäntöä (”perusteltu lausunto”). Lausunnossa jäsenvaltiota kehotetaan ilmoittamaan toteuttamistaan toimenpiteistä komissiolle määräajassa, joka on yleensä kaksi kuukautta.

Jos jäsenvaltio ei edelleenkään saata lainsäädäntöään vastaamaan EU:n oikeutta, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen. Yli 90 prosentissa rikkomustapauksista jäsenvaltiot kuitenkin noudattavat EU:n lainsäädäntöön perustuvia velvoitteitaan, ennen kuin asia viedään tuomioistuimeen. Jos jäsenvaltio häviää asian tuomioistuimessa, sen on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet tuomion noudattamiseksi.

Lisätietoja

Oikeusasioiden uutissivu: http://ec.europa.eu/justice/newsroom

Euroopan komissio – siviilioikeus: http://ec.europa.eu/justice/civil

Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaavan komissaari Viviane Redingin kotisivu: http://ec.europa.eu/reding

Yhteyshenkilöt:

Matthew Newman (+32-2) 296 24 06

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website