Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Tulevaisuuden kasvuinvestointien aika on nyt

Commission Européenne - IP/11/799   29/06/2011

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio - lehdistötiedote

Tulevaisuuden kasvuinvestointien aika on nyt

Bryssel 29. kesäkuuta 2011 – Euroopan unionin talousarvio on pieni, mutta sillä on merkittävä vaikutus Euroopan kansalaisiin. Komissio on nyt laatinut ehdotuksen vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, jossa on otettu huomioon sekä nykyiset haasteet että tulevat tarpeet. EU:n rahoitusta ohjataan etenkin sellaisiin ensisijaisiin kohteisiin, joista saadaan todellista lisäarvoa. Tällaisiin kuuluu muun muassa ”Verkkojen Eurooppa” (Connecting Europe) -väline, josta rahoitetaan energiaan, liikenteeseen ja tietotekniikkaan liittyviä rajat ylittäviä hankkeita sisämarkkinoiden perustan vahvistamiseksi. Kilpailukykyä tuetaan investoimalla entistä enemmän tutkimukseen ja innovointiin. Myös Euroopan nuorisoa tukevaa rahoitusta lisätään. Tämä EU:n innovatiivinen rahoitussuunnitelma on kuitenkin samalla hyvin harkittu: seuraavaksi seitsemän vuoden rahoituskaudeksi ehdotettu maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä on 1 025 miljardia euroa (1,05 % suhteessa EU:n yhteenlaskettuun BKTL:oon) ja maksumäärärahojen kokonaismäärä 972,2 miljardia euroa (1 % suhteessa EU:n yhteenlaskettuun BKTL:oon).

Puheenjohtaja Barroson lausunto:

Kaikkialla EU:ssa toteutetaan tällä hetkellä säästötoimia. Budjettikomissaari Janusz Lewandowski toteaa, että komissio on tässä tilanteessa esittänyt kunnianhimoisen mutta realistisen ehdotuksen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kun talousarvion varat kohdennetaan järkevästi, voidaan rahoittaa uusia painopistealoja, joihin kuuluvat muun muassa rajat ylittävät energia- ja liikenneverkot, tutkimus ja kehittäminen, koulutus ja kulttuuri, EU:n ulkorajojen turvaaminen sekä EU:n eteläisten ja itäisten naapurimaiden tukeminen. Lisäksi lähes kaikkia politiikanaloja on uudistettu yksinkertaistamalla ohjelmia ja lisäämällä rahoituksen edellytyksenä olevia ehtoja.

(Ks. liitteessä oleva taulukko.)

Kasvun ja työllisyyden edistäminen

Uudella ”Verkkojen Eurooppa” -välineellä on tarkoitus lisätä infrastruktuurihankkeilla saavutettavaa yleiseurooppalaista lisäarvoa. Välinettä varten on tarkoitus osoittaa 40 miljardia euroa ja lisäksi 10 miljardia euroa koheesiorahastosta ja siitä on tarkoitus rahoittaa liikenne-, energia- ja tietotekniikkahankkeita, joilla parannetaan verkkojen yhteenliitettävyyttä Euroopassa. Nämä kasvua tukevat yhteydet helpottavat sisämarkkinoille pääsyä ja tarjoavat eräille taloudellisesti eristyksissä oleville alueille mahdollisuuden päästä syrjäisestä asemastaan. Välineen ansiosta saadaan käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä, joiden avulla investointeja voidaan tehdä enemmän ja nopeammin kuin jos käytössä olisi vain julkista rahoitusta. Komissio aikoo edistää hankkeiden rahoittamiseen tarkoitettujen EU:n joukkovelkakirjalainojen käyttöä, jotta nämä tärkeät hankkeet saadaan toteutettua.

Kestävän talouskasvun perusta on kaupungeissa ja alueilla. Taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota varten osoitettava merkittävä rahoitus (376 miljardia euroa koko kaudella) on entistä kiinteämmin yhteydessä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin. Käyttöön otetaan uusi siirtymäalueiden luokka. Lisäksi uusilla rahoitusehdoilla varmistetaan, että EU:n rahoituksessa keskitytään tuloksiin ja luodaan tehokkaita kannustimia, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot saavuttavat Eurooppa 2020-strategiassa asetetut tavoitteet. Jokaisen jäsenvaltion kanssa tehdään kumppanuussopimus kansallisen ja EU:n rahoituksen keskinäiseksi lisäämiseksi.

Komissio ehdottaa myös, että yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien ohjelmien rahoitusta lisätään. Nuoriin investoiminen on yksi kannattavimmista strategioista. Nykyiset välineet on tarkoitus koota yhteen, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorisoa koskevaan kattavaan ohjelmaan, jossa keskitytään osaamisen kehittämiseen ja liikkuvuuden lisäämiseen. Ohjelmalle on tarkoitus osoittaa 15,2 miljardia euroa.

Tutkimus- ja innovaatioinvestointeja lisätään seuraavien seitsemän vuoden aikana merkittävästi. Yhteisellä EU:n ”Horizon 2020” –strategialla, jonka määrärahat ovat 80 miljardia euroa, parannetaan EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla ja luodaan huomisen työpaikkoja ja uusia ideoita. Strategiaan on tarkoitus ottaa kaikki alan hankkeet toiminnan yhtenäistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että EU:n rahoittamilla hankkeilla täydennetään entistä paremmin kansallista toimintaa ja tuetaan sen koordinointia.

Tavoitteena vihreä ja nykyaikainen maatalous

Nykyajan vaatimuksia vastaava yhteinen maatalouspolitiikka on edelleen perinteisenä EU-politiikkana strategisessa asemassa talouden, ympäristön, elintarviketurvallisuuden ja maaseutuyhteisöjen kehittämisessä. Sitä varten on varattu 371,72 miljardia euroa. Maatalouspolitiikka osoittaa, miten samalla rahalla voidaan tukea monia tavoitteita. Viljelijöille maksettavista suorista tuista 30 prosenttia on tukea, jonka saamisen edellytyksenä on ympäristönäkökohtien entistä parempi huomioon ottaminen. Komissio ehdottaa lisäksi, että viljelijät voivat vastaisuudessa hakea tukea Euroopan globalisaatiorahastosta. Lisäksi tarkoituksena on vähentää jäsenvaltioiden välillä suorissa tuissa esiintyviä eroja.

Turvallisempi Eurooppa

Turvallisemman Euroopan luominen edellyttää ympäristön laadun parantamista ja ilmaston suojelemista. Komissio esittää, että nämä tavoitteet otetaan huomioon kaikilla aloilla. Ilmastotoimia varten osoitettavan rahoituksen osuutta lisätään 20 prosenttiin. Rahoitus saadaan eri politiikanaloilta vaikutustenarviointien perusteella.

Komissio ehdottaa myös, että turvallista Eurooppaa edistävään, rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan investoidaan 4,1 miljardia euroa ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa varten varataan 3,4 miljardia euroa. Näillä osa-alueilla on ratkaisevan tärkeä merkitys kilpailukyvylle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Molemmissa tapauksissa varoja varataan myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

Kansainvälinen vaikuttaja

Varoja on tarkoitus osoittaa myös toimiin, joilla vahvistetaan Euroopan asemaa maailmassa. Ulkosuhteita varten varattua rahoitusta on tämän vuoksi lisätty 70,2 miljardiin euroon. Liittoumien kehitys ja uudet tärkeään asemaan nousseet valtiot ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Euroopan on tehtävä entistä enemmän saadakseen äänensä kuuluviin. Demokratiaa ja vaurautta EU:n naapurialueilla edistävää naapuruuspolitiikkaa varten on tarkoitus osoittaa 16 miljardia euroa. EU jatkaa myös avun toimittamista maailman köyhimmälle väestöosalle. Kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä varten osoitetaan 20,6 miljardia euroa. Varoilla tuetaan köyhyyden torjuntaa ja vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

EU:n talousarvion rahoituksen parantaminen

Uusi monivuotinen rahoituskehys perustuu rahoituslähteisiin, jotka ovat entistä selkeämpiä ja tasapuolisempia ja joiden ansiosta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia voidaan yksinkertaistaa ja supistaa. Komissio esittää myös perussopimuksen mukaisesti uusia omien varojen lähteitä nykyisten lisäksi. Tarkoituksena ei ole kasvattaa EU:n talousarviota vaan lujittaa sen perustaa ja pienentää jäsenvaltioiden suoria rahoitusosuuksia.

Uudet omien varojen lajit ovat finanssitransaktiovero ja uudistettu EU:n alv. Samalla luovutaan nykyisistä alv-varoista (osuus jäsenvaltioiden kantamasta kansallisesta alv:sta).

Komissio esittää myös, että eräisiin jäsenvaltioihin nykyään sovellettavia korjausjärjestelyjä yksinkertaistetaan ja käyttöön otetaan kyseisten jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuuksiin tehtävät kiinteämääräiset vähennykset.

Hallinto vuosina 2014–2020

Hallintomenot ovat nykyisin vain 5,7 prosenttia EU:n talousarviosta. Komissio esittää, ettei näitä menoja lisätä seuraavalla rahoituskaudella. Lisäksi komissio ehdottaa vuonna 2004 toteutetun henkilöstöuudistuksen mukaisesti (jonka ansiosta on jo säästetty 3 miljardia euroa ja säästetään vielä 5 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä), että EU:n virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä tarkistetaan.

Lisätietoja:

Tämä tiedote on saatavilla monivuotista rahoituskehystä käsittelevällä sivustolla

MEMO/11/468: Monivuotinen rahoituskehys: kysymyksiä ja vastauksia

MEMO/11/469: EU:n talousarviosta saatava lisäarvo

MEMO/11/459: Myyttejä EU:n talousarviosta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä

SPEECH/11/487:Puheenjohtaja Barroson lausunto komission vuosiksi 2014–2020 esittämästä monivuotisesta rahoituskehyksestä

Yhteyshenkilöt:

Pia Ahrenkilde Hansen (+32-2) 295 30 70

Mark Gray (+32-2) 298 86 44

Jens Mester (+32-2) 296 39 73

Karolina Kottova (+32-2) 298 70 19

Patrizio Fiorilli (+32-2) 295 81 32


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site