Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – lehdistötiedote

Eurooppalaiset antavat henkilötietojaan verkossa, mutta ovat huolissaan yksityisyyden suojasta

Bryssel, 16. kesäkuuta 2011 – Kolme neljästä eurooppalaisesta pitää henkilötietojen antamista jokapäiväisenä asiana. Samalla he ovat kuitenkin huolissaan siitä, miten yritykset (internetin hakukoneet ja verkkoyhteisöt mukaan luettuina) käyttävät heidän tietojaan. Tämä tuli esiin Euroopan komission tänään julkistamassa Eurobarometri-tutkimuksessa, jossa kartoitettiin asenteita tietosuojaan ja sähköiseen henkilöllisyyteen. Tutkimuksen mukaan 62 prosenttia eurooppalaisista antaa vain vaaditut vähimmäistiedot suojatakseen henkilöllisyyttään. Lisäksi 75 prosenttia toivoo voivansa poistaa henkilötiedot verkosta halutessaan eli käyttää oikeuttaan tulla unohdetuksi. EU:n toimia tuetaan vahvasti: 90 prosenttia toivoo, että tietosuojaoikeudet olisivat samanlaiset kaikkialla Euroopassa.

Useimmat ovat tottuneet antamaan henkilötietoja asioidessaan verkkokaupassa tai käydessään verkkoyhteisösivustoilla. Samalla ihmisiä kuitenkin huolestuttaa se, miten heidän tietojaan käytetään, eivätkä he aina tunne hallitsevansa henkilötietojensa käyttöä”, totesi EU:n oikeusasioista vastaava komissaari ja komission varapuheenjohtaja Viviane Reding. Tietosuojasääntöjen uudistuksessa on sen takia korostettava nimenomaan sitä, että ihmisillä on oltava oikeus eikä pelkästään mahdollisuus peruuttaa antamansa suostumus tietojen käsittelyyn.

Euroopan komission digitaalistrategiasta vastaavan varapuheenjohtajan Neelie Kroesin mukaan monet ovat haluttomia asioimaan verkkokaupassa sen takia, että he ovat huolissaan yksityisyyden suojasta. Tämä hidastaa Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä ja haittaa talouden elpymistä. ”Ihmiset ovat aiheellisesti huolissaan henkilöllisyytensä suojaamisesta verkossa. Aiomme sen takia antaa asiasta piakkoin säädösehdotuksen”, totesi Neelie Kroes.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan samaan aikaan kun komissio valmistelee EU:n tietosuojasääntöjen uudistusta (ks. IP/10/1462) ja SPEECH/11/183). Uudistuksen tarkoituksena on suojata yksilöiden henkilötietoja kaikilla unionin toiminnan aloilla, myös lainvalvonnassa. Tavoitteena on myös karsia yritysten byrokratiaa ja varmistaa tietojen vapaa liikkuvuus EU:ssa. Komissio aikoo esittää asiaa koskevia ehdotuksia ennen tämän vuoden loppua.

Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia internetiä käyttävistä eurooppalaisista (joita on 40 prosenttia kaikista EU:n kansalaisista) tekee ostoksia tai myy tavaroita verkossa tai käy verkkoyhteisösivustoilla. Samalla he antavat henkilötietojaan, esimerkiksi ilmoittavat nimensä ja syntymäaikansa (lähes 90 %), sosiaalista informaatiota (lähes 50 %) tai arkaluonteisia tietoja (lähes 10 %). Tutkituista 70 prosenttia ilmoitti olevansa huolissaan siitä, miten yritykset käyttävät näitä tietoja. Samalla he katsovat voivansa hallita omia tietojaan vain osittain tai ei lainkaan. Lisäksi 74 prosenttia haluaisi antaa erikseen suostumuksen henkilötietojensa keräämiseen ja käsittelyyn internetissä.

EU:n tietosuojasääntöjen keskeisen periaatteen mukaan palvelujen käyttäjien on annettava suostumuksensa, ennen kuin heidän henkilötietojaan voidaan käyttää. Henkilötietoja ei voida siirtää edelleen ilman käyttäjän suostumusta, eivätkä yritykset voi käyttää tietoja muuhun kuin alun perin sovittuun tarkoitukseen.

Ihmiset ovat useimmiten huolissaan siitä, että tietoja saatetaan käyttää väärin heidän asioidessaan verkkokaupassa (55 %), että tietoja käytetään verkkoyhteisösivustoilla ilman heidän lupaansa (44 %) ja että yritykset vaihtavat keskenään henkilötietoja ilman heidän lupaansa (43 %).

Henkilötietojen suojan osalta luotetaan enemmän viranomaisiin, kuten sairaaloihin (78 %), hallituksiin (70 %) ja EU:n toimielimiin (55 %), kuin yksityisiin yrityksiin, kuten kauppoihin (39 %), internetpalveluntarjoajiin (32 %) ja verkkopalveluihin (22 %).

Eurooppalaisista 42 prosenttia käyttää erilaisia välineitä ja tapoja rajoittaakseen roskasähköpostia, ja 23 prosenttia on muuttanut selaimensa turvallisuusasetuksia. Tämä osoittaa, että useimmat eivät suojaa asianmukaisesti henkilötietojaan internetissä asioidessaan, jos tähän ei ole käytettävissä riittävän yksinkertaisia ja helppoja välineitä.

Internetin käyttäjistä 58 prosenttia lukee tietosuojaselosteen verkossa asioidessaan, mutta kaikki eivät ymmärrä lukemaansa. Kaikkiaan 62 prosenttia käyttäjistä ei joko ymmärrä, lue tai löydä tietosuojaselosteita tai ei välitä niistä lainkaan. Jos käyttäjät lukevat tietosuojaselosteen, he ovat varovaisempia henkilötietojensa kanssa. Tietosuojasääntöjen uudistuksen keskeisiä tavoitteita on vahvistaa sääntöjä niin, että palveluntarjoajat joutuvat ilmoittamaan avoimemmin palvelujen toiminnasta (mitä tietoja kerätään ja käsitellään ja mitä tarkoituksia varten sekä missä ja miten tietoja säilytetään) ja huolehtimaan asianmukaisista tietoturvatoimenpiteistä.

Tutkimuksessa myös havaittiin selkeitä eroja suhtautumisessa henkilötietojen antamiseen nuorien ja vanhojen välillä: nuoret suhtautuvat henkilötietojen antamiseen rennommin, kun taas vanhemmat ikäpolvet ovat todennäköisemmin huolissaan yksityisyyden suojasta.

Tausta

Komissio esitti 4. marraskuuta 2010 strategian EU:n tietosuojasääntöjen vahvistamiseksi (IP/10/1462 ja MEMO/10/542). Strategian mukaisesti yksilöiden henkilötietoja on voitava suojata kaikilla unionin toiminnan aloilla, myös lainvalvonnassa. Tavoitteena on myös karsia yritysten byrokratiaa ja varmistaa tietojen vapaa liikkuvuus EU:ssa. Lisäksi komissio aikoo järjestää julkisen kuulemisen, jonka tulosten pohjalta tarkistetaan vuonna 1995 hyväksyttyä tietosuojadirektiiviä (95/46/EY).

EU:n tietosuojasääntöjen tarkoituksena on suojata luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia ja erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan sekä taata näiden tietojen vapaa liikkuvuus. Tätä yleistä tietosuojadirektiiviä on täydennetty muilla säädöksillä, kuten sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivillä. Lisäksi on annettu erityissääntöjä henkilötietojen suojasta rikosasioissa tehtävän poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön alalla (puitepäätös 2008/977/YOS).

Oikeus henkilötietojen suojaan tunnustetaan yksiselitteisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Lissabonin sopimuksessa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artikla tarjoaa nyt oikeusperustan tietosuojasäännöille, jotka kattavat kaikki EU:n toiminta-alat.

Euroopan komission oikeusasioista sekä tietoyhteiskunnasta ja viestimistä vastaavat pääosastot sekä Yhteinen tutkimuskeskus tilasivat Eurobarometri-tutkimuksen tietosuojasta ja sähköisestä henkilöllisyydestä Euroopan unionissa. Viestinnän pääosasto koordinoi tutkimusta.

Lisätietoja

Eurobarometri-tutkimus tietosuojasta ja sähköisestä henkilöllisyydestä Euroopan unionissa:

http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb_special_359_340_en.htm#359

Oikeusasioiden pääosaston uutissivut:

http://ec.europa.eu/justice/news/intro/news_intro_en.htm

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/reding

Digitaalistrategiaa käsittelevä verkkosivusto:

http://ec.europa.eu/information_society/digital-agenda/index_en.htm

Digitaalistrategiasta vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Neelie Kroesin kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/kroes/

Neelie Kroes Twitterissä:

http://twitter.com/neeliekroeseu

Yhteyshenkilöt :

Matthew Newman (+32-2) 296 24 06

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website