Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä

European Commission - IP/11/692   09/06/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio – lehdistötiedote

Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä

Bryssel 9.6.2011 – EU:n innovaatiotoimintaa on parannettava merkittävästi monilla aloilla, jos halutaan, että Eurooppa 2020 -strategia tuottaa Euroopalle älykästä ja kestävää kasvua, todetaan Euroopan komission vuoden 2011 innovaatiounionin kilpailukykyraportissa. Euroopan on investoitava enemmän ja älykkäästi sekä julkiseen että yksityiseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Siten edistettäisiin kasvua keskipitkällä aikavälillä, minkä lisäksi investoinneilla olisi talouskriisien aikana suhdanteita tasoittava vaikutus. Tutkimusyhteistyötä olisi lisättävä sekä EU:ssa että kansainvälisesti, ja tutkimustuloksia olisi hyödynnettävä paremmin. Tämä edellyttää muun muassa immateriaalioikeusjärjestelmän tehostamista. Koulutusjärjestelmien olisi vastattava liikemaailman innovaatiotarpeisiin. Innovatiivisia ja nopeasti kasvavia pk-yrityksiä olisi kannustettava enemmän. Euroopan innovaatiotoiminta on sinänsä lupaavalla tiellä, mutta tarvitaan yhteistä yritystä, jotta voidaan puuttua maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Sukupuoleen liittyvät erot tieteessä ja tutkimuksessa pitäisi poistaa.

”Raportissa korostetaan, että innovaatiounionin toteutumiseen on pitkä ja vaikea matka, jossa tiellä on suuria esteitä. Se osoittaa kuitenkin, että EU on sopinut oikeasta politiikasta, jonka avulla innovaatiounioni toteutuu. Innovaatiounionin toteuttaminen EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on talouden kannalta välttämätöntä: se on kestävälle kasvulle yhtä tärkeää kuin julkistalouden ongelmien selvittäminen”, totesi tutkimuksesta, innovoinnista ja tieteestä vastaava EU-komissaari Máire Geoghegan-Quinn.

Raportissa tarkastellaan jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien vahvuuksia ja heikkouksia ja esitetään luotettavia faktoja kansallisten politiikkojen pohjaksi. Raportti perustuu innovaatiounionin tulostauluun. Siinä esitetään tiivistelmä kunkin maan tutkimus- ja innovaatiosaavutuksista.

Raportin keskeiset havainnot

  • Euroopan on lisättävä investointeja tutkimukseen ja innovointiin. EU etenee hitaasti kohti tavoitettaan investoida tutkimukseen ja kehittämiseen 3 % BKT:stä (2,01 % vuonna 2009), mutta tärkeimpien kilpailijoiden etumatka kasvaa erityisesti EU:n yrityssektorin heikomman t&k-investointitason vuoksi Vuonna 2008 maailman t&k-menoista 24 % käytettiin EU:ssa (29 % vuonna 1995). BKT:hen suhteutettuna yritykset investoivat Japanissa tai Etelä-Koreassa tuplasti enemmän kuin Euroopassa.

  • Talouskriisin aikana tutkimukseen ja innovointiin tehdyt investoinnit tasoittavat suhdanteita. Maat, jotka ovat lisänneet investointejaan tutkimukseen ja innovointiin, voivat toivoa selviytyvänsä kriisistä paremmin kuin muut. 17 jäsenvaltiota onnistui pitämään t&k-investointinsa ennallaan tai lisäämään niitä vuonna 2009. Vuonna 2010 tällaisia maita oli 16.

  • Innovaatioihin tehtävien investointien on oltava ”älykkäämpiä”. Menestyksekkäimmät innovoijat ovat kohdistaneet investointinsa älykkääseen erikoistumistoimintaan, jossa yhdistyvät tarjontapuolen toimintatavat (kuten julkiset avustukset korkeakoulutukseen, yritysten t&k, riskipääoma ja tieteen ja teknologian infrastruktuurit) ja kysyntäpuolen toimintatavat (kuten innovatiivisten tuotteiden julkiset hankinnat, suorituskykyyn perustuvat menetelmästandardit ja kilpailua edistävät tuotemarkkinasäännöt).

  • Ihmisiä on koulutettava taitoja vaativiin tehtäviin yritysmaailman tarpeiden mukaisesti. Vain 46 % EU:n tutkijoista työskentelee yrityksissä (Yhdysvalloissa 80 %). Jäsenvaltioiden olisi muutettava koulutusjärjestelmiään siten, että koulutettujen määriä lisätään, mutta samalla otetaan liikemaailman tarpeet huomioon.

  • Tutkimuksen yhdentäminen ja kansainvälistäminen lisäävät investointien tuottoja. Kansainvälistäminen ja huipputieteen tehokas tuottaminen vahvistavat toisiaan. Tietovirrat Euroopan sisällä (eli opiskelijoiden liikkuminen, yhteisjulkaisut, yhteiset patentoinnit) ovat merkittävä tekijä, ja Euroopan tutkimusalueen toteuttaminen edistää tiedon liikkumista edelleen. Tietovirrat ovat kuitenkin keskittyneet muutamiin Länsi-Euroopan maihin.

  • Epäsuotuisat olosuhteet vaikeuttavat tiedon muuntamista markkinointikelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Eurooppa jää jälkeen tutkimustulosten hyödyntämisessä. EU:ssa julkaistaan eniten vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja (29 % koko maailman julkaisuista vuonna 2009), mutta kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) alaisten patenttihakemusten määrien kasvu Japanissa ja Etelä-Koreassa on lähes kaksinkertainen EU:hun verrattuna. Puolet jäsenvaltioista ei tuota lainkaan korkean teknologian aloihin kuuluvia Euroopan patenttiviraston (EPO) patentteja. Immateriaalioikeuksien suojan ja hallinnon kustannustehokkuutta on lisättävä. Parhaillaan neuvoteltavana oleva EU-patentti on tärkeä ensiaskel.

  • Euroopalla on vahva potentiaali tehdä teknologisia keksintöjä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Vuonna 2007 ilmastonmuutosteknologioihin liittyvien patenttien määrästä 40 % oli myönnetty EU:ssa. Se osoittaa, että investointien kohdentaminen tutkimuksen ja demonstroinnin keskeisille aloille yhdessä markkinoiden kehittämisen tukitoimien kanssa voi johtaa uusiin teknologioihin ja innovaatioihin. Tällainen on innovaatiounionin käynnistämien Euroopan innovaatiokumppanuuksien henki.

  • Tarvitsemme enemmän innovatiivisia ja nopeasti kasvavia pk-yrityksiä. EU:n on kurottava kiinni Yhdysvaltojen etumatka korkean ja keskikorkean teknologian yritysten tutkimusintensiteetissä. Toisin sanoen Euroopassa tarvitaan rakennemuutosta toimialojen sisällä ja niiden välillä. Jotkin Euroopan maat, kuten Itävalta ja Tanska, ovat jo toteuttaneet rakennemuutoksen tietointensiivisemmän talouden suuntaan. Moni tällaisista maista on myös toipunut paremmin talouskriisistä. Tällaista menestystä selittävät muutamat yhteiset piirteet, kuten innovatiiviset ja nopeasti kasvavat pk-yritykset, jotka ovat hyötyneet julkisen sektorin huippututkimuksesta ja suotuisammista olosuhteista uuden tiedon saattamiseksi markkinoille.

Tausta

Joka toinen vuosi julkaistavat innovaatiounionin kilpailukykyraportit, jotka kattavat kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ja kuusi assosioitunutta maata, myötävaikuttavat Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamiseen tarjoamalla perusteellisen tilasto- ja talousanalyysin, joka kattaa tehokkaan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän keskeiset osatekijät. Tämä raportti on ensimmäinen, joka on laadittu innovaatiounionia koskevan aloitteen (IP/10/1288) perusteella. Se korvaa aiemman tiede-, teknologia- ja kilpailukykyraportin.

Innovaatiounionin kilpailukykyraportti: http://ec.europa.eu/iuc2011

Innovaatiounioni: http://ec.europa.eu/innovation-union

Eurooppa 2020 http://ec.europa.eu/europe2020

Yhteyshenkilöt:

Mark English (+32 2) 296 24 10

Monika Wcislo (+32 2) 298 65 95


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website