Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Komissio haluaa taata rikoksesta epäiltyjen oikeuden käyttää asianajajaa ja ilmoittaa pidätyksestä läheisilleen

Commission Européenne - IP/11/689   08/06/2011

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Komissio haluaa taata rikoksesta epäiltyjen oikeuden käyttää asianajajaa ja ilmoittaa pidätyksestä läheisilleen

Bryssel, 8. kesäkuuta 2011 – Euroopan komissio on tänään esittänyt lainsäädäntöehdotuksen rikoksesta epäillyn oikeudesta asianajajaan. Ehdotuksen mukaan missä tahansa EU-maassa rikoksesta epäillylle henkilölle taattaisiin oikeus käyttää asianajajaa siitä hetkestä, jolloin poliisi pidättää hänet, siihen asti kun asian käsittely päättyy. Lisäksi epäillyllä olisi oikeus kertoa pidätyksestään perheenjäsenelleen tai työnantajalleen. Ulkomailla hänellä olisi oikeus ottaa yhteyttä oman maansa konsulaattiin.

Oikeudenkäyntioikeudet ovat kansalaisten oikeusjärjestelmää kohtaan tunteman luottamuksen koetinkivi,” toteaa oikeusasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding. Jokaisella kansalaisella, joka pidätetään missä tahansa EU:n alueella, on oltava oikeus käyttää asianajajaa. Jos pidätys tapahtuu ulkomailla, hänen on saatava tukea oman maansa konsulaatista tai suurlähetystöstä. Tämänpäiväinen päätös vahvistaa luottamusta EU:n eri oikeusjärjestelmien välillä, koska se varmistaa, että rikoksesta epäiltyjen oikeudenmukaiselle kohtelulle asetetaan samat vähimmäisvaatimukset kaikkialla unionin alueella, Reding sanoo.

Oikeus asianajajaan on keskeinen edellytys yhtenäisen, EU:n laajuisen oikeusalueen toteutumiselle. Erityisen tärkeää se on silloin, kun rikoksesta epäilty pidätetään eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla (IP/11/454). Tänään hyväksytty asiakirja on kolmas komission direktiiviehdotuksista, joilla pyritään takaamaan epäillyn vähimmäisoikeudet oikeudenkäynneissä koko unionin alueella. Aiemmin on annettu ehdotukset epäillyn oikeudesta käännöksiin ja tulkkaukseen (ks. IP/10/1305 ja MEMO/10/351) sekä oikeudesta saada tietoja rikosoikeudenkäynnin aikana (IP/10/1652). Direktiiviehdotuksilla pyritään selventämään EU:n kansalaisten oikeuksia ja turvaamaan heidän perusoikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustautumiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä direktiivit, ennen kuin ne tulevat voimaan.

EU:ssa käynnistetään joka vuosi yli kahdeksan miljoonaa rikosoikeudenkäyntimenettelyä. Rikoksesta epäillyn oikeus puolustautua tunnustetaan yleisesti yhdeksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksistä. Olosuhteet, joissa epäilty voi tavata asianajajan, ovat kuitenkin eri jäsenvaltioissa erilaiset. Esimerkiksi joissain jäsenmaissa asianajaja ei saa olla läsnä, kun poliisi kuulustelee epäiltyä. Ilman asianajajan läsnäoloa hankittujen todisteiden todistusarvoon suhtaudutaan eri maissa eri tavoin. Joissakin tapauksissa eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla pidätetty henkilö ei saa ottaa yhteyttä asianajajaan pidätysmääräyksen antaneessa maassa, ennen kuin hänet on luovutettu kyseiseen maahan.

Vastaavanlaisia eroja on myös epäillyn oikeudessa ilmoittaa perheelleen tai työnantajalleen pidätyksestään. Epäillylle ei kaikissa tapauksissa ilmoiteta tästä oikeudesta tai siitä ilmoitetaan vasta kun menettely on ollut jo käynnissä jonkin aikaa. Voi käydä niinkin, että hänelle ei kerrota, että perheeseen on jo oltu yhteydessä.

Komission ehdotus takaisi oikeuksien toteutumisen käytännössä seuraavasti:

  • epäillyllä olisi oikeus tavata asianajajansa milloin tahansa poliisikuulustelun alusta rikosoikeudenkäyntimenettelyn loppuun asti

  • epäillyn sallittaisiin puhua asianajajan kanssa luottamuksellisesti riittävän usein, jotta hän voi käyttää puolustusoikeuttaan tehokkaasti

  • asianajan sallittaisiin osallistua aktiivisesti kuulusteluihin ja tarkistaa, että pidätysolot ovat asianmukaiset

  • epäillylle taattaisiin mahdollisuus kertoa pidätyksestään ainakin yhdelle perheenjäsenelle tai työnantajalleen

  • ulkomailla rikoksesta epäiltynä pidätetylle annettaisiin mahdollisuus ottaa yhteyttä maansa suurlähetystöön tai konsulaattiin ja oikeus tapaamiseen konsulivirkamiehen kanssa

  • eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevalle henkilölle tarjottaisiin mahdollisuutta saada oikeudellista neuvontaa sekä siinä maassa, jossa pidätys on tapahtunut, että pidätysmääräyksen antaneessa maassa.

Tausta

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 EU voi hyväksyä rikosoikeuden alaa koskevia toimenpiteitä, joilla lujitetaan EU:n perusoikeuskirjan mukaisia kansalaisten oikeuksia, erityisesti yksilön oikeuksia rikosoikeudenkäyntimenettelyissä.

Oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustukseen määrätään EU:n perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Oikeus olla yhteydessä ulkopuoliseen henkilöön on pidätetyn tärkeimpiä suojakeinoja ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa kiellettyä huonoa kohtelua vastaan.

Ehdotus direktiiviksi oikeudesta asianajajaan ja oikeudesta ilmoittaa pidätyksestään on lajissaan kolmas säädösehdotus. Näiden ehdotusten tavoitteena on asettaa EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset, joita on sovellettava rikostapausten käsittelyssä.

EU:n oikeusministerit hyväksyivät lokakuussa 2010 ensimmäisen näistä direktiiveistä. Siinä säädetään epäiltyjen oikeudesta käännöksiin ja tulkkaukseen (IP/10/1305). Komissio esitti toisen direktiiviehdotuksensa, joka koskee tiedonsaantioikeutta rikosoikeudellisissa menettelyissä, heinäkuussa 2010 (IP/10/989). EU-maiden hallitukset antoivat ehdotukselle tukensa joulukuussa 2010 (IP/10/1652). Tämän ehdotuksen voimaantulo edellyttää vielä Euroopan parlamentin hyväksyntää, josta neuvotellaan parhaillaan.

Lisätietoja

Oikeusasioiden pääosaston uutissivut

Viviane Redingin kotisivu

Yhteyshenkilöt:

Matthew Newman (+32-2) 296 24 06

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site