Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/11/556

Bryssel 11. toukokuuta 2011

Digitaalistrategia: EU:ssa yli puolet käyttää internetiä vieraalla kielellä

EU:ssa internetin käyttäjistä 90 prosenttia kävisi mieluummin omankielisillään verkkosivustoilla, mutta 55 prosenttia käyttää ainakin toisinaan myös muunkielisiä verkkosivustoja. Tämä käy ilmi eilen julkistetusta EU:n laajuisesta eurobarometrikyselystä. Eurooppalaisista internetin käyttäjistä kuitenkin 44 prosenttia katsoo jäävänsä vaille kiinnostavaa tietoa, koska verkkosivuja ei ole tarjolla heidän ymmärtämällään kielellä, ja vain 18 prosenttia tekee ostoksia vieraskielisistä verkkokaupoista. Kyselyn tulokset tuovat esiin tarpeen investoida käännöstyökaluihin, jotta puutteellinen kielitaito ei estäisi internetin käyttäjiä EU:ssa löytämästä verkosta haluamaansa tietoa ja etsimiään tuotteita. Euroopan komissio hallinnoi parhaillaan 30:tä erilaista tutkimushanketta, jotka liittyvät kielen ja digitaalisisällön rajapintaan. Hankkeille on myönnetty yhteensä 67 miljoonaa euroa EU-rahoitusta ja tänä vuonna valittaville uusille hankkeille vielä 50 miljoonaa lisää. Yksi Euroopan digitaalistrategian tavoitteista on varmistaa, että internetin sisällöt ovat kaikkien hyödynnettävissä (ks. IP/10/581, MEMO/10/199 ja MEMO/10/200).

”Jos todella haluamme viedä kaikki eurooppalaiset digitaaliaikakaudelle, meidän on varmistettava, että heillä on myös mahdollisuudet ymmärtää verkon tarjoamia sisältöjä,” totesi digitaalistrategiasta vastaava komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes. ”Siksi kehitämmekin uusia tekniikoita, joiden avulla ihmiset voivat ymmärtää vieraita kieliä.”

Kysely osoittaa, että vaikka verkossa on tarjolla valtava määrä laadukasta sisältöä, kaikki eivät voi hyödyntää sitä tasapuolisesti puutteellisen kielitaidon vuoksi. Keskimäärin joka toinen internetin käyttäjä 23:ssa EU:n jäsenvaltiossa lukee verkosta tietoa muulla kuin omalla äidinkielellään. Keskiarvon takaa löytyy kuitenkin melkoisia eroja maiden välillä: 90–93 prosenttia kreikkalaisista, slovenialaisista, luxemburgilaisista, maltalaisista ja kyproslaisista ilmoitti käyttävänsä vierasta kieltä internetissä, kun taas vain 9 prosenttia briteistä, 11 prosenttia irlantilaisista, 23 prosenttia tšekeistä ja 25 prosenttia italialaisista oli valmiita siihen.

Englanti internetin valtakieli

Kysely vahvistaa sen tosiasian, että englanti on yleisin vieras kieli, jolla internetin sisältöjä luetaan tai katsotaan: lähes puolet (48 %) internetin käyttäjistä EU:ssa ilmoittaa käyttävänsä ainakin silloin tällöin englantia, kun taas espanjaa, saksaa tai ranskaa käyttää vieraana kielenä vain 4–6 prosenttia. Tässäkin on melkoisia eroja eri maitten välillä: 90 prosenttia kyproslaisista, 97 prosenttia maltalaisista ja 85 prosenttia kreikkalaisista ja ruotsalaisista on valmiita käyttämään englanninkielistä verkkosivustoa, jos sitä ei ole saatavilla heidän omalla kielellään, kun taas italialaista vain 35 prosenttia, latvialaisista 45 prosenttia, romanialaisista 47 prosenttia ja ranskalaisista 50 prosenttia on halukkaita siihen. Luxemburgilaisista 67 prosenttia käyttää englannin sijaan mieluummin ranskaa ja 63 prosenttia saksaa ja vain 55 prosenttia käyttää mieluummin englantia. Iso-Britanniassa ja Irlannissa, joissa vain harva internetin käyttäjä mainitsi hyödyntävänsä verkossa toista kieltä, ranska oli yleisin verkkosisällön lukemiseen tai katsomiseen käytetty vieras kieli (9 ja 7 prosenttia).

Syyt vieraan kielen käyttöön

Useimmat käyttäjät joutuvat turvautumaan vieraaseen kieleen hakiessaan tietoa (81 prosenttia), mutta 62 prosenttia käyttää sitä myös sosiaaliseen kanssakäymiseen ystävien kanssa tai ammatillisiin tarkoituksiin (52 prosenttia).

Jopa 44 prosenttia vastaajista katsoo jäävänsä ilman kiinnostavaa tietoa, koska he eivät ymmärrä kiinnostavilla verkkosivustoilla käytettävää kieltä. Näin toteaa kreikkalaisista 60 prosenttia, espanjalaisista 58 prosenttia ja portugalilaisista 56 prosenttia.

Verkkokauppa

Ihmiset tekevät verkko-ostoksia mieluiten omalla kielellään. Vain 18 prosenttia internetin käyttäjistä EU:ssa tekee säännöllisesti verkko-ostoksia vieraalla kielellä ja 42 prosenttia ilmoittaa, ettei koskaan käy verkkokauppaa muulla kuin äidinkielellään. Miehet käyttävät verkkokaupankäynnissä vieraita kieliä enemmän kuin naiset (miehet 61 %, naiset 51 %).

Lisää monimuotoisuutta ja avoimuutta

Lähes yhdeksän kymmenestä käyttäjästä (88 %) haluaisi, että kaikki heidän kotimaassaan luodut verkkosivustot olisivat saatavilla maan virallisilla kielillä. Noin kahdeksan kymmenestä (81 %) pitää tärkeänä, että sivustojen olisi oltava saatavilla myös muilla kielillä.

Alan tutkimus ja kehitys

Komissio hallinnoi parhaillaan kolmeakymmentä kieliteknologian tutkimus- ja innovointihanketta, joissa pyritään kehittämään internetin käyttäjille keinoja hyödyntää vieraskielistä tietoa. Esimerkiksi iTRANSLATE4-hankkeessa kehitetään ensimmäistä internet-portaalia, joka tarjoaa ilmaiseksi konekäännöksiä yli 50 eurooppalaisen ja muun kielen välillä. Portaalissa käyttäjä voi samanaikaisesti vertailla yleisimmin käytettyjen konekäännöspalvelujen (esim. Google, Bing, Systran, Trident, Linguatec) tuloksia. EU:n rahoitusosuus hankkeesta on 2 miljoonaa euroa.

Edistyminen kieliteknologian alalla edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa alan yritysten, tutkijoiden, julkisen sektorin ja käyttäjien välillä. META-NET-hankkeessa, jota EU rahoittaa 6 miljoonalla eurolla, rakennetaan teknologiayhteisöä monikielisen Euroopan tueksi (yhteisössä on jo yli 200 jäsentä).

Taustaa

Ensimmäinen eurobarometri-kysely internetin käyttäjien kielitottumuksista tehtiin tammikuussa 2011. Otos koostui 500:sta internetin käyttäjästä kaikissa jäsenvaltioissa. Yhteensä haastateltiin 13 500:aa vastaajaa.

Kieliteknologiaa hyödynnetään monenlaisissa sovelluksissa, kuten konekäännöspalveluissa, erilaisissa vuorovaikutusjärjestelmissä, kehittyneissä verkkohakukoneissa, automaattisessa tiedonhaussa ja -tiivistämisessä jne. Kieliteknologialla voidaan tuoda verkkosisältöjä kaikkien saataville ja hyödynnettäväksi, alentaa yritysten kustannuksia tehostamalla tiettyjä työprosesseja ja auttaa kehittämään Euroopan digitaalimarkkinoita.

Eurobarometri-kysely internetin käyttäjien kielitottumuksista:

http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_313_en.pdf

Kieliin liittyviä tutkimushankkeita:

http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm

http://cordis.europa.eu/fp7/ict/language-technologies/home_en.html

Digitaalistrategian verkkosivusto:

http://ec.europa.eu/information_society/digital-agenda/index_en.htm

Neelie Kroesin verkkosivusto: http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/kroes/

Neelie Kroes Twitterissä: http://twitter.com/neeliekroeseu


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website