Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

European Commission - IP/11/488   19/04/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR IS NO TR

IP/11/488

Bryssel 19. huhtikuuta 2011

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä aloilla, mutta ovat tästä huolimatta saavuttaneet vain yhden niistä viidestä tavoitteesta, jotka oli määrä saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Näin todetaan Euroopan komission tänään julkaisemassa uudessa koulutusraportissa. EU on saavuttanut reilusti tavoitteen, joka koskee matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan loppututkinnon suorittajien lukumäärää: se on noussut 37 prosentilla vuodesta 2000 tavoitteen ollessa 15 prosenttia. Merkittävää edistystä on saatu aikaan myös koulupudokkaiden osuuden vähentämisessä, toisen asteen tutkinnon suorittavien lukumäärän nostamisessa, lukutaidon parantamisessa ja koulutukseen osallistuvien aikuisten osuuden lisäämisessä. Edistys on kuitenkin riittämätöntä tavoitteisiin nähden. Maakohtaiset tiedot esitetään jäljempänä olevassa liitteessä. Työtä ja kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on koulupudokkaiden osuuden laskeminen alle 10 prosenttiin sekä loppututkinnon suorittavien osuuden nostaminen vähintään 40 prosenttiin.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou pitää myönteisenä sitä, että koulutustasot ovat nousseet Euroopassa tuntuvasti. ”Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittavien nuorten määrä on kasvanut kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, että Euroopan unionissa joka seitsemäs nuori keskeyttää koulunkäynnin ennen tutkinnon suorittamista ja joka viidennellä 15-vuotiaalla on heikko lukutaito. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat sen vuoksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä tavoitteita. Jäsenmaiden on tehtävä lujemmin töitä yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Komissaari vetoaa jäsenmaihin, etteivät ne tekisi leikkauksia koulutusbudjetteihinsa talouskriisin paineista huolimatta. ”Koulutus on hyvä sijoituskohde, sillä se edistää työllisyyttä ja talouskasvua ja maksaa pitkällä aikavälillä itse itsensä. Aikoina, jolloin julkiseen talouteen kohdistuu paineita, on toki kuitenkin varmistettava, että resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaalla tavalla.”

Vuoteen 2020 tähtäävät viisi koulutustavoitetta

EU-maiden opetusministerit sopivat vuonna 2009 viidestä koulutusalan tavoitteesta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä:

  • Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keskeyttävien osuuden tulisi olla alle 10 prosenttia. (Koska osuus on nykyisin 14,4 prosenttia, tämä tarkoittaisi koulupudokkaiden lukumäärän pienenemistä ainakin 1,7 miljoonalla.)

  • Vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista tulisi olla korkea-asteen koulutus. (Tällä hetkellä korkea-asteen loppututkinnon suorittaneiden osuus on 32,3 prosenttia, eli tavoitteen saavuttaminen merkitsisi 2,6 miljoonan lisäystä tutkinnon suorittaneiden määrään.)

  • Varhaiskasvatuksen piiriin tulisi saada vähintään 95 prosenttia lapsista, jotka ovat täyttäneet neljä vuotta mutta eivät vielä ole oppivelvollisuusiässä. (Tällä hetkellä osuus on 92,3 prosenttia, joten tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi yli 250 000 lapsen lisäystä varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten joukkoon.)

  • Lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia. (Tällä hetkellä osuus on noin 20 prosenttia kaikkien kolmen aineen osalta. Tavoitteen saavuttamisen myötä heikosti menestyvien lukumäärä pienenisi 250 000:lla.)

  • Keskimäärin vähintään 15 prosenttia aikuisväestöstä (25–64-vuotiaista) olisi saatava elinikäisen oppimisen piiriin. (Tällä hetkellä osuus on 9,3 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen merkitsisi aikuisopiskelijoiden määrän kasvua 15 miljoonalla.)

Vuotuinen koulutusraportti

Indikaattoreita ja viitearvoja käsittelevässä komission vuotuisessa raportissa analysoidaan jäsenmaiden edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla tarkastellaan, kuinka maat ovat edistyneet aiempien, vuodeksi 2010 asetettujen tavoitteiden suhteen.

Tärkeimmät tulokset

  • Vuoden 2020 tavoitteet: Vaikka tarkkojen ennusteiden esittäminen on ennenaikaista, aiempien kehityssuuntauksien perusteella voidaan päätellä, että vuoden 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa, jos jäsenmaat pitävät niitä etusijalla ja investoivat tehokkaasti koulutukseen. Tämä on mahdollista etenkin koulupudokkaita ja loppututkinnon suorittajia koskevien kahden yleistavoitteen osalta.

  • Vuoden 2010 tavoitteet: EU-maat ovat edistyneet tavoitteissa, mutta saavuttaneet ainoastaan matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden lukumäärää koskevan tavoitteen. (Kaikki vuoden 2010 tiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla alkuvuodesta 2012.)

  • Osallistuminen koulutukseen ja koulutustasot: Vuodesta 2000 lähtien koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt ja aikuisten koulutustaso noussut. Myös esikoulua käyvien lasten osuus on kasvanut.

  • Sukupuolten väliset erot opintomenestyksessä ja oppiainevalinnoissa ovat edelleen huomattavia. Tyttöjen lukutaito on esimerkiksi poikien lukutaitoa parempi, ja suurin osa koulupudokkaista on poikia. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan loppututkinnon suorittajissa on enemmän miehiä kuin naisia.

Raportti kattaa kaikkien EU-maiden lisäksi Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin, Turkin, Norjan ja Liechtensteinin. Raportti sisältää yleiskatsauksia ja yksityiskohtaisia tilastoja siitä, mitkä maat pärjäävät EU:n keskiarvoa paremmin ja heikommin, mitkä maat kirivät muiden saavuttamaa etumatkaa umpeen ja mitkä ovat jäämässä jälkeen muista.

Seuraavat vaiheet

Jäsenmaat toimittavat tulevina viikkoina komissiolle kansalliset uudistusohjelmansa, joissa ne asettavat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä ja korkea-asteen loppututkintojen suorittamista koskevia kansallisia tavoitteita sekä kertovat, miten ne aikovat pyrkiä näihin tavoitteisiin. Komissio esittelee piakkoin ehdotuksensa työllistettävyyttä ja opiskeluvaihtoja koskeviksi uusiksi tavoitteiksi.

Lisätietoa:

MEMO/11/253

Komission raportti: Progress towards the Lisbon objectives in education and training - Indicators and benchmarks, 2010/11

Esite: Education benchmarks for Europe (maakohtaiset tiedot)

Euroopan komissio: European strategy and co-operation in education and training:

LIITE

Vuoden 2010 koulutustavoitteiden saavuttaminen – edistyminen vuosina 2000–2009

Vuoden 2020 koulutustavoitteiden saavuttaminen – edistyminen vuosina 2000–2009

1. Osallistuminen esiopetukseen

Vuoden 2020 tavoite: Vuoteen 2020 mennessä varhaiskasvatuksen piirissä olisi oltava vähintään 95 prosenttia lapsista, jotka ovat täyttäneet neljä vuotta mutta eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä.

Suuntaukset: Esiopetukseen osallistuvien osuus on kasvanut vuodesta 2000 yli 6 prosenttiyksiköllä. Korkeimmat osallistumisasteet ovat Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa, Italiassa ja Espanjassa.

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Belgia, Ranska ja Alankomaat.

2000

2007

2008

EU 27

85.6

90.7

92.3

Belgium

99.1

99.7

99.5

Bulgaria

73.4

79.8

78.4

Czech Rep.

90.0

92.6

90.9

Denmark

95.7

92.7

91.8

Germany

82.6

94.5

95.6

Estonia

87.0

93.6

95.1

Ireland

74.6

71.7

72.0

Greece

69.3

68.2

:

Spain

100

98.1

99.0

France

100

100

100

Italy

100

99.3

98.8

Cyprus

64.7

84.7

88.5

Latvia

65.4

88.2

88.9

Lithuania

60.6

76.6

77.8

Luxembourg

94.7

93.9

94.3

Hungary

93.9

95.1

94.6

Malta

100

98.8

97.8

Netherlands

99.5

98.9

99.5

Austria

84.6

88.8

90.3

Poland

58.3

66.8

67.5

Portugal

78.9

86.7

87.0

Romania

67.6

81.8

82.8

Slovenia

85.2

89.2

90.4

Slovakia

76.1

79.4

79.1

Finland

55.2

69.8

70.9

Sweden

83.6

94.0

94.6

UK

100

90.7

97.3

Croatia

:

65.2

68.0

Iceland

91.8

95.4

96.2

MK*

17.4

26.1

28.5

Turkey

11.6

26.7

34.4

Liechtenstein

69.3

84.5

83.2

Norway

79.7

94.3

95.6

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos sarjassa, p = alustavat tiedot; (01) = 2001, (02) = 2002.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

2. Perustaidoissa heikosti suoriutuvat

Vuosien 2010 ja 2020 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuuden tulisi pienentyä 20 prosentilla (laskien 17 prosenttiin). Vuoteen 2020 mennessä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien osuuden tulisi olla alle 15 prosenttia.

Suuntaukset: Lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuus laski EU:ssa 21,3 prosentista 20,0 prosenttiin (tytöt 13,3 % ja pojat 26,6 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä (vertailukelpoiset tiedot saatavissa 18 maasta).

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Suomi, Alankomaat ja Viro.

2000

2006

2009

EU (18)

21.3

24.1

20.0

Belgium

19.0

19.4

17.7

Bulgaria

40.3

51.1

41.0

Czech Rep.

17.5

24.8

23.1

Denmark

17.9

16.0

15.2

Germany

22.6

20.0

18.5

Estonia

:

13.6

13.3

Ireland

11.0

12.1

17.2

Greece

24.4

27.7

21.3

Spain

16.3

25.7

19.6

France

15.2

21.7

19.8

Italy

18.9

26.4

21.0

Cyprus

:

:

:

Latvia

30.1

21.2

17.6

Lithuania

:

25.7

24.3

Luxembourg

(35.1)

22.9

26.0

Hungary

22.7

20.6

17.6

Malta

:

:

:

Netherlands

(9.5)

15.1

14.3

Austria

19.3

21.5

27.5

Poland

23.2

16.2

15.0

Portugal

26.3

24.9

17.6

Romania

41.3

53.5

40.4

Slovenia

:

16.5

21.2

Slovakia

:

27.8

22.3

Finland

7.0

4.8

8.1

Sweden

12.6

15.3

17.4

UK

(12.8)

19.0

18.4

Croatia

:

21.5

22.5

Iceland

14.5

20.5

16.8

Turkey

:

32.2

24.5

Liechtenstein

22.1

14.3

15.6

Norway

17.5

22.4

14.9

Lähde: OECD (PISA). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; ( ) = ei vertailukelpoinen.

Kypros ja Malta eivät vielä ole osallistuneet selvitykseen. EU:n tulos perustuu vertailukelpoisiin tietoihin 18 maasta.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

3. Koulupudokkaat

Vuosien 2010 ja 2020 tavoite (myös Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite): Vuoteen 2010/2020 mennessä koulunkäynnin keskeyttäjien osuuden tulisi olla enintään 10 prosenttia.

Suuntaukset: Ikäryhmään 18–24-vuotiaat kuuluvien koulunkäynnin keskeyttäjien osuus laski 27 jäsenmaan EU:ssa 17,6 prosentista 14,4 prosenttiin (naiset 12,5 % ja miehet 16,3 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä.

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Puola, Tšekki ja Slovakia.

2000

2008

2009

EU 27

17.6

14.9

14.4

Belgium

13.8

12.0

11.1

Bulgaria

20.5 (01)

14.8

14.7

Czech Rep.

5.7 (02)

5.6

5.4

Denmark

11.7

11.5

10.6

Germany

14.6

11.8

11.1

Estonia

15.1

14.0

13.9

Ireland

14.6 (02)

11.3

11.3

Greece

18.2

14.8

14.5

Spain

29.1

31.9

31.2

France

13.3

11.9

12.3

Italy

25.1

19.7

19.2

Cyprus

18.5

13.7

11.7

Latvia

16.9(02)

15.5

13.9

Lithuania

16.5

7.4

8.7

Luxembourg

16.8

13.4

7.7

Hungary

13.9

11.7

11.2

Malta

54.2

39

36.8

Netherlands

15.4

11.4

10.9

Austria

10.2

10.1

8.7

Poland

7.4 (01)

5.0

5.3

Portugal

43.6

35.4

31.2

Romania

22.9

15.9

16.6

Slovenia

6.4 (01)

5.1u

5.3u

Slovakia

6.7 (02)

6.0

4.9

Finland

9.0

9.8

9.9

Sweden

7.3

12.2

10.7

UK

18.2

17.0

15.7

Croatia

8.0 (02)

3.7 u

3.9 u

Iceland

29.8

24.4

21.4

MK*

n/a

19.6

16.2

Turkey

59.3

45.5

44.3

Norway

12.9

17.0

17.6

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos sarjassa, p = alustavat tiedot, u = epäluotettavat tiedot; (01) = 2001, (02) = 2002.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

4. Nuorten koulutustaso

Vuoden 2010 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä vähintään 85 prosentilla EU:n 22-vuotiaista olisi oltava toisen asteen tutkinto.

Suuntaukset: Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 20–24-vuotiaiden osuus EU:ssa kasvoi hieman eli 76,6 prosentista 78,6 prosenttiin (naiset 81,4 % ja miehet 75,9 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä.

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Slovakia, Tšekki ja Puola.

2000

2008

2009

EU 27

76.6

78.4

78.6

Belgium

81.7

82.2

83.3

Bulgaria

75.2

83.7

83.7

Czech Rep.

91.2

91.6

91.9

Denmark

72.0

71.0

70.1

Germany

74.7

74.1

73.7

Estonia

79.0

82.2

82.3

Ireland

82.6

87.7

87.0

Greece

79.2

82.1

82.2

Spain

66.0

60.0

59.9

France

81.6

83.4

83.6

Italy

69.4

76.5

76.3

Cyprus

79.0

85.1

87.4

Latvia

76.5

80.0

80.5

Lithuania

78.9

89.1

86.9

Luxembourg

77.5

72.8

76.8

Hungary

83.5

83.6

84.0

Malta

40.9

53.0

52.1

Netherlands

71.9

76.2

76.6

Austria

85.1

84.5

86.0

Poland

88.8

91.3

91.3

Portugal

43.2

54.3

55.5

Romania

76.1

78.3

78.3

Slovenia

88.0

90.2

89.4

Slovakia

94.8

92.3

93.3

Finland

87.7

86.2

85.1

Sweden

85.2

85.6

86.4

UK

76.7

78.2

79.3

Croatia

90.6 (02)

95.4

95.1

Iceland

46.1

53.6

53.6

MK*

n/a

79.7

81.9

Turkey

n/a

48.9

50.0

Norway

95.0

70.1b

69.7

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos sarjassa, p = alustavat tiedot; (01) = 2001, (02) = 2002.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

5. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkinnot

Vuoden 2010 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkintojen suorittaneiden kokonaismäärän olisi noustava ainakin 15 prosenttia ja sukupuolten välisen epätasapainon tulisi vähentyä.

Suuntaukset: Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneiden lukumäärä nousi 37,2 prosentilla vuodesta 2000 ja naisten osuus kasvoi 30,7 prosentista 32,6 prosenttiin vuonna 2008.

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Kasvu vuodesta 2000: Portugali, Slovakia ja Tšekki.

growth 2000 - 2008

share of females

2000

2008

EU 27

37.2

30.7

32.6

Belgium

20.9

25.0

25.9

Bulgaria

21.8

45.6

37.0

Czech Rep.

141.3

27.0

30.1

Denmark

14.3

28.5

36.4

Germany

53.5

21.6

31.1

Estonia

57.1

35.7

42.1

Ireland

1.0

37.9

30.4

Greece

26.5*

:

41.9

Spain

14.8

31.5

30.2

France

5.4

30.8

28.2

Italy

62.9

36.6

38.4

Cyprus

58.3

31.0

37.4

Latvia

11.5*

31.4

32.2

Lithuania

36.4

35.9

33.5

Luxembourg

:

:

48.2

Hungary

18.9

22.6

25.7

Malta

33.9*

26.3

28.4

Netherlands

39.3

17.6

18.9

Austria

66.4

19.9

24.2

Poland

100.0

35.9

40.3

Portugal

193.2

41.9

34.1

Romania

89.1*

35.1

43.1

Slovenia

16.0

22.8

26.5

Slovakia

185.8

30.1

36.8

Finland

59.5

27.3

33.1

Sweden

13.3

32.1

33.4

UK

17.8

32.1

31.2

Croatia

81.7*

:

33.2

Iceland

39.9

37.9

n/a

MK*

68.0

41.6

42.8

Turkey

70.8

31.1

30.6

Liechtenstein

41.1*

:

25.8

Norway

11.0

26.8

29.6

Lähde: Eurostat (UOE). * = kumulatiivinen kasvu ekstrapoloitu käytettävissä olevien vuosien perusteella.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

6. Korkea-asteen tutkinnot

Vuoden 2020 tavoite (myös Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite): Vuoteen 2020 mennessä vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiasta tulisi olla korkeakoulututkinto.

Suuntaukset: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista nousi 22,4 prosentista 32,3 prosenttiin (naiset 35,7 % ja miehet 28,9 %) eli lähes 10 prosenttiyksiköllä vuosien 2000 ja 2009 välillä.

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Irlanti, Tanska ja Luxemburg.

2000

2008

2009

EU 27

22.4

31.1

32.3

Belgium

35.2

42.9

42.0

Bulgaria

19.5

27.1

27.9

Czech Rep.

13.7

15.4

17.5

Denmark

32.1

46.3

48.1

Germany

25.7

27.7

29.4

Estonia

30.8

34.1

35.9

Ireland

27.5

46.1

49.0

Greece

25.4

25.6

26.5

Spain

29.2

39.8

39.4

France

27.4

41.3

43.3

Italy

11.6

19.2

19.0

Cyprus

31.1

47.1

44.7

Latvia

18.6

27.0

30.1

Lithuania

42.6

39.9

40.6

Luxembourg

21.2

39.8

46.6p p p

Hungary

14.8

22.4

23.9

Malta

7.4

21.0p

21.1p

Netherlands

26.5

40.2

40.5

Austria

:

22.2

23.5

Poland

12.5

29.7

32.8

Portugal

11.3

21.6

21.1

Romania

8.9

16.0

16.8

Slovenia

18.5

30.9

31.6

Slovakia

10.6

15.8

17.6

Finland

40.3

45.7

45.9

Sweden

31.8

42.0p

43.9p

UK

29.0

39.7

41.5

Croatia

16.2(02)

18.5u

20.5u

Iceland

32.6

38.3

41.8

MK*

:

12.4

14.3

Turkey

:

13.0

14.7

Norway

37.3

46.2

47.0

Lähde: Eurostat (UOE); (02) = 2002.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, u = epäluotettavat tiedot.

7. Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen

Vuosien 2010 ja 2020 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä elinikäisen oppimisen piiriin tulisi saada keskimäärin vähintään 12,5 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä. Vuoden 2020 vastaava tavoite on 15 prosenttia.

Suuntaukset: EU:n tasolla 25–64-vuotiaiden osallistuminen nousi 7,1 prosentista 9,3 prosenttiin (miehet 8,5 % ja naiset 10,2 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä. Huomattava osa kasvusta selittyy kuitenkin aikasarjoissa olleilla katkoksilla vuoden 2003 tienoilla. Vuodesta 2005 lähtien osallistuminen on vähentynyt hiukan.

Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Tanska, Ruotsi ja Suomi.

2005

2008

2009

EU 25

9.8

9.5

9.3

Belgium

8.3

6.8

6.8

Bulgaria

1.3

1.4

1.4

Czech Rep.

5.6

7.8 p

6.8

Denmark

27.4

30.2

31.6

Germany

7.7

7.9

7.8

Estonia

5.9

9.8 p

10.5

Ireland

7.4

7.1

6.3

Greece

1.9

2.9

3.3

Spain

10.5

10.4

10.4

France

7.1

7.3

6.0

Italy

5.8

6.3

6.0

Cyprus

5.9

8.5

7.8

Latvia

7.9

6.8

5.3

Lithuania

6.0

4.9

4.5

Luxembourg

8.5

8.5

13.4 p

Hungary

3.9

3.1

2.7

Malta

5.3

6.2

5.8 p

Netherlands

15.9

17.0

17.0

Austria

12.9

13.2

13.8

Poland

4.9

4.7

4.7

Portugal

4.1

5.3 p

6.5

Romania

1.6

1.5

1.5

Slovenia

15.3

13.9

14.6

Slovakia

4.6

3.3

2.8

Finland

22.5

23.1

22.1

Sweden

17.4 p

22.2 b

22.2 p

UK

27.6

19.9 b

20.1

Croatia

2.1

2.2

2.3

Iceland

25.7

25.1

25.1

MK*

:

2.5

3.3

Turkey

1.9

1.8

2.3

Norway

17.8

19.3

18.1

Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos aikasarjassa, p = alustavat tiedot.

*MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website