Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/11/46

Bryssel, 19.1.2011

EU on matkalla kohti kierrätysyhteiskuntaa, mutta parantamisen varaa on edelleen

Euroopan komissio julkaisi tänään kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä jätteiden syntymisen ehkäisemisessä ja niiden kierrättämisessä. Sen mukaan eräät jäsenvaltiot ovat edistyneet loistavasti, mutta EU ei ole silti vielä täysin saavuttanut pitkän aikavälin tavoitettaan kierrätysyhteiskunnasta, jossa ei ainoastaan vältetä jätteiden syntymistä vaan myös hyödynnetään niitä resurssina.

Ympäristöasioista vastaava komission jäsen Janez Potočnik totesi: "Vanha kännykkäni sisältää kultaa, platinaa, palladiumia ja kuparia. Kaikki ne ovat resursseja, joita Euroopassa on liian vähän. Tonnissa matkapuhelimia on noin 280 grammaa kultaa, 140 grammaa platinaa ja palladiumia ja 140 naulaa kuparia. Se ei ole haudattavaa tai poltettavaa jätettä, vaan resurssi, jota meidän tulisi arvostaa. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti olemme vakavissamme siirtymässä kohti resurssitehokasta taloutta. Se ei tarkoita pelkästään kielteisten ympäristövaikutusten ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vaan myös työllisyyden kasvua. Pelkkä jätteen kierrätys voi luoda puoli miljoonaa uutta työpaikkaa "

Talouskasvu aseena taistelussa jätevuoria vastaan

Kertomuksen mukaan jätteiden kokonaistuotanto näyttäisi kasvavan (tai parhaassa tapauksessa vakiintuvan) useimmissa jäsenvaltioissa, joskin se tapahtuu talouskasvua hitaammin. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhdyskuntajätteen tuotanto on vakiintunut noin 524 kiloksi vuodessa henkeä kohti, vaikka kotitalouksien kulutus on samana aikana kasvanut noin 16 prosentilla. Jätteiden kokonaistuotannon vähentämiseksi olisi kuitenkin vielä tehtävissä paljon. Esimerkiksi 25 prosenttia kotitalouksien EU:ssa ostamista elintarvikkeista heitetään pois. Noin 60 prosenttia näin syntyvästä jätteestä voitaisiin välttää, mikä merkitsisi samalla kotitalouksille noin 500 euron säästöä vuodessa.1

Vaihtelevia tuloksia – parantamisen varaa on runsaasti

Jäsenvaltioiden välillä on valtavia eroja. Kierrätysaste vaihtelee muutamasta prosentista 70 prosenttiin. Eräissä jäsenvaltioissa on lähes kokonaan luovuttu kaatopaikalle sijoittamisesta, toisissa taas yli 90 prosenttia jätteestä haudataan yhä maahan. Tämä osoittaa, että on huomattavasti parantamisen varaa ennen kuin nykyiset jätteiden keräämistä ja kierrätystä koskevat EU:n vähimmäistavoitteet saavutetaan. Olisi kannustettava siihen, että kaikkialla EU:ssa otetaan käyttöön parhaiten edistyneiden jäsenvaltioiden käyttämiä taloudellisia ja oikeudellisia välineitä, kuten kaatopaikkoja koskevia kieltoja ja tuottajan vastuuta koskevan periaatteen soveltamista kasvaviin jätevirtoihin. Kierrätyksen edistämiseksi tuotesuunnittelun ja jätepolitiikan välille tarvitaan lisää johdonmukaisuutta. Koska kunnianhimoisten jätteiden kierrätys- ja ehkäisemistavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta, kertomuksessa korostetaan jatkuvaa tarvetta lisätä sidosryhmien osallistumista ja parantaa yleistä tietoisuutta.

Sääntelyn parantaminen ja asianmukainen täytäntöönpano

Noin 20 prosenttia kaikista ympäristöalan rikkomismenettelyistä liittyy yhä jätehuoltoon. Kuten viimeaikaiset tapahtumat Unkarissa ja Italiassa ovat osoittaneet, jätelainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano on ensiarvoisen tärkeää ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi.

Uutta jätepuitedirektiiviä, joka oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 12. joulukuuta 2010 mennessä, ei ole vieläkään sisällytetty kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Jäsenvaltioilla oli kahden vuoden siirtymäaika uuden direktiivin noudattamisen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseksi, mutta vain pieni osa jäsenvaltioista on tähän mennessä ilmoittanut komissiolle direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio seuraa tilannetta tarkkaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät pane direktiiviä täytäntöön.

Uudessa direktiivissä nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan jätepolitiikkaa koskevaa EU:n lähestymistapaa korostamalla elinkaariajattelua. Direktiivissä otetaan käyttöön sitova jätehierarkia, jossa määritellään jätteiden käsittelyä koskeva arvojärjestys. Ylimpänä luettelossa on jätteiden syntymisen ehkäiseminen, jonka jälkeen tulevat uudelleen käyttö, kierrätys ja muut hyödyntämistavat. Jätteiden hävittämistä, kuten kaatopaikalle sijoittamista, olisi käytettävä ainoastaan viimeisenä keinona. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot nykyaikaistamaan jätehuoltosuunnitelmansa ja laatimaan ohjelmat jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi ennen vuotta 2013. Niiden on myös kierrätettävä 50 prosenttia yhdyskuntajätteestään ja 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistään vuoteen 2020 mennessä.

Seuraavat vaiheet

Komissio jatkaa jätelainsäädännön, kuten uuden jätehuollon puitedirektiivin, täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa jäsenvaltioissa. Samalla se pyrkii myös tukemaan jäsenvaltioita asianmukaisten strategioiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelemisessa. Jätepolitiikkansa lujittamiseksi komissio aikoo esittää vuonna 2012 uusia ehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa konkreettisiin toimenpiteisiin, joiden avulla se pyrkii kohti resurssitehokasta kierrätysyhteiskuntaa EU:ssa.

Lisätietoja

Kertomus ja sen liite, joka sisältää yksityiskohtaiset tulokset eri jäsenvaltioissa, on saatavissa internetosoitteesta: http://ec.europa.eu/environment/waste/strategy.htm

1 :

Jätteitä ja luonnonvaroja koskeva toimintaohjelma (WRAP), Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tutkimus, marraskuu 2009.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website