Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/11/469

Bryssel 13. huhtikuuta 2011

Vuoden 2012 sisämarkkinoille 12 viputekijää – työkalut uuteen kasvuun

Sisämarkkinat ovat edelleen Euroopan unionin ydin ja sen talouden tärkein moottori. Sisämarkkinat ovat myös paras valttimme nykyisessä talouskriisissä. Niiden kasvupotentiaalia ei ole kuitenkaan vielä täysin hyödynnetty, vaikka siinä onkin koko ajan edistytty markkinoiden perustamisesta eli vuodesta 1992 lähtien. Sisämarkkinoiden on nyt siirryttävä uuteen vaiheeseen, jotta ne voisivat muodostaa perustan uudelle, aiempaa vihreämmälle ja osallistavammalle kasvulle. Euroopan komission tänään hyväksymä sisämarkkinapaketti esittelee 12 viputekijää, joiden avulla on tarkoitus elvyttää sisämarkkinat vuoteen 2012 mennessä. Näihin kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen kehityksen 12 viputekijään kuuluvat yhtä lailla työntekijöiden liikkuvuus, pk-yrityksille tarjottava rahoitus ja kuluttajien suojelu kuin digitaalinen sisältö, verotus ja Euroopan laajuiset verkot. Tavoitteena ovat paremmat olosuhteet ja mahdollisuudet kaikille sisämarkkinoiden toimijoille – yrityksille, kansalaisille, kuluttajille ja työntekijöille (IP/10/1390).

Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mukaan ”sisämarkkinat ovat aina olleet talouskehityksemme ja vaurautemme moottori, ja nykyisessä talouden kriisitilanteessa niillä on suurempi merkitys kuin koskaan ennen. Esittelemme tänään 12 viputekijää, joiden avulla ne voivat antaa ratkaisevalla tavalla uutta pontta yrityksille, työntekijöille ja kuluttajille. Tavoitteenamme on vahvemmat sisämarkkinat vuonna 2012!”

”Tämä ehdotus merkitsee johdonmukaista toimintaa sisämarkkinoiden puutteiden korjaamiseksi kestävää ja osallistavaa kasvua edistävällä tavalla. Komissio toivoo, että kaikki osapuolet, ennen kaikkea jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti, ottaisivat toimintasuunnitelman omakseen ja hyväksyisivät kyseiset 12 avaintoimintoa nopeasti ennen vuotta 2012, jotta sisämarkkinatoimijat voisivat paremmin hyödyntää hankkeissaan sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet”, lisäsi tähän sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komissaari Michel Barnier.

Sisämarkkinoiden 12 viputekijää

Neljän kuukauden julkisen keskustelun aikana saatujen kannanottojen (yli 850) sekä EU:n toimielinten lausuntojen ja päätelmien perusteella komissio on määritellyt 12 kasvua lisäävää ja kansalaisten luottamusta lujittavaa viputekijää. Kuhunkin niistä liittyy lippulaiva-aloite, joita varten komissio lupaa tehdä ehdotukset lähikuukausien aikana niin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voisivat hyväksyä ne lopullisesti ennen vuoden 2012 loppua. Kuhunkin viputekijään sisältyy myös muita, niin ikään tärkeitä aloitteita, joiden tulisi voida hyötyä dynaamisten lippulaiva-aloitteiden vaikutuksista ja edetä niiden rinnalla, välillä samaa tahtia ja välillä hitaammin.

1. Pk-yritysten rahoituksen saanti

Pk-yritysten rahoituksen saanti on ratkaiseva viputekijä 20 miljoonalle eurooppalaiselle pienelle tai keskisuurelle yritykselle, joiden on rahoituksen puuttumisen vuoksi usein vaikeaa palkata uusia työntekijöitä, tuoda markkinoille uusia tuotteita tai parantaa infrastruktuuriaan. Tarkoituksena on laatia pääomasijoitusrahastoille yhteiset säännöt luomaan edellytykset sille, että jäsenvaltioon sijoittautunut rahasto voi sijoittaa mihin tahansa muuhun jäsenvaltioon. Näin innovatiiviset pk-yritykset voivat saada käyttöönsä edulliseen hintaan varoja ja tarvitsemaansa asiantuntemusta.

2. Työntekijöiden liikkuvuus sisämarkkinoilla

Vuonna 2009 muussa kuin kotijäsenvaltiossaan työskenteli 2,8 miljoonaa eurooppalaista eli 2,5 prosenttia EU:n aktiiviväestöstä. Ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuus parantaisi Euroopan talouden kilpailukykyä. Kysymys on erityisen polttava sen vuoksi, että monet suurta ammattitaitoa vaativat toimet ovat vailla haltijaa. Sellaisten oikeudellisten esteiden poistamiseksi, jotka vielä estävät eurooppalaisia työskentelemästä haluamassaan paikassa, on tarkoitus nykyaikaistaa ammattipätevyyksien tunnustamiseen sovellettavia sääntöjä. Tämä toteutetaan yksinkertaistamalla menettelyjä, tutkimalla uudelleen säänneltyjen ammattien käyttöalaa ja lisäämällä luottamusta ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä erityisesti eurooppalaisen ammattikortin avulla.

3. Teollis- ja tekijänoikeudet

Henkinen omaisuus on aivan yhtä tärkeää kuin raaka-aineet tai teollinen perusta; 44–75 prosenttia eurooppalaisten yritysten resursseista kytkeytyy siihen. Henkinen omaisuus on EU:lle suuri suhteellinen etu. Euroopan kilpailukyvyn kannalta on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää, että useimmissa jäsenvaltioissa otetaan käyttöön keksintöjen yhtenäinen patenttisuoja. Tavoitteena on, että ensimmäiset yhtenäiset patentit myönnettäisiin vuonna 2013. Myös tästä esitetään ehdotukset tänään. (ks. IP/11/470 ja MEMO/11/240, 13. huhtikuuta 2011)

4. Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina

Kuluttajien sisämarkkinoita kohtaan tunteman luottamuksen vahvistamiseksi on tärkeää, että kuluttajille taataan heidän oikeutensa. Tässä on erityisen tärkeää kehittää vaihtoehtoisia riitojenratkaisumenettelyjä ja ottaa käyttöön sellaisia valitustapoja, joihin ei liity tuomioistuinkäsittelyä. Näin kuluttajilla olisi käytettävissään helpompi, nopeampi ja halvempi ratkaisukeino. Tämä on erittäin tärkeää sähköisessä kaupassa, ja arvioidaankin, että kuluttajien luottamuksen kasvu lisäisi rajat ylittävän sähköisen kaupan tuottoa 2,5 miljardilla eurolla.

5. Palveluille tiukemmat standardit

Palveluala on keskeinen työpaikkojen luoja Euroopassa. Kun kasvu EU:ssa oli vuosina 1998–2008 keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa, palveluala kasvoi keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa. Alan työllisyys on kasvanut 2 prosenttia vuodessa, kun vastaava luku koko talouden osalta oli 1 prosentti. Tämän myönteisen seikan vahvistamiseksi komissio ehdottaa eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevan lainsäädännön tarkistamista niin, että se ulotetaan koskemaan myös palveluja ja standardointimenettelyistä tehdään tehokkaampia, vaikuttavampia ja osallistavampia.

6. Entistä lujemmat eurooppalaiset verkot

Liikenne- ja energiaverkot sekä sähköisen viestinnän verkot ovat sisämarkkinoiden selkäranka. Suorituskykyiset infrastruktuurit näet edistävät henkilöiden, tavaroiden, eri energiamuotojen ja tietojen nopeaa ja kohtuuhintaista liikkuvuutta. Komission tarkoituksena on antaa energia- ja liikenneinfrastruktuureihin liittyvää lainsäädäntöä, jossa määritellään Euroopan edun mukaiset strategiset hankkeet.

7. Digitaaliset sisämarkkinat

Luottamuksen lisääminen sähköisiä liiketoimia kohtaan on ehdoton edellytys sellaisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymiselle, joita kansalaiset, yritykset ja julkinen hallinto pystyvät täysin hyödyntämään. Eurooppa tarvitsee lainsäädäntöä, joka takaa sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroisen tunnustamisen koko sen alueella, ja lisäksi sähköistä allekirjoitusta koskevaa direktiiviä on tarkistettava, jotta varma ja esteetön sähköinen kanssakäyminen olisi mahdollista.

8. Sosiaalinen yrittäjyys

Tietyt yritykset päättävät pyrkiä taloudellisen hyödyn perustellun tavoittelemisen lisäksi tavoitteisiin, jotka palvelevat yleistä etua tai edistävät sosiaalista, eettistä tai ympäristöarvoja tukevaa kehitystä. Tämä sektori vie eteenpäin kasvua ja työllisyyttä. Sen tukemiseksi olisi kyettävä hyödyntämään täysimääräisesti se valtava rahoituksen viputekijä, joka varojen hoitoon keskittyvästä eurooppalaisesta toimialasta muodostuu. Olemassa olevien kansallisten hankkeiden vahvistamiseksi komissio ehdottaa sosiaalisesti vastuullista sijoittamista harjoittaville rahastoille eurooppalaista kehystä ja avaa niille sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

9. Verotus

Verotuksen sääntely ei EU:ssa enää vastaa tämän vuosisadan sisämarkkinoiden realiteetteja eikä kestävän kehityksen vaatimuksia. Se ei kannusta riittävällä tavalla toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti tai ympäristöä kunnioittaen. Sen vuoksi ehdotamme tänään energiaverotusta koskevan direktiivin tarkistamista eri energialähteiden johdonmukaisen kohtelun takaamiseksi, jotta otettaisiin paremmin huomioon tuotteiden energiasisältö sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt. (ks. IP/11/468 ja MEMO/11/238)

10. Sisämarkkinoille lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi Euroopassa komissio aikoo antaa ehdotuksen lainsäädännöstä tarkoituksena tehostaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin soveltamista kaikenlaisen sääntöjen rikkomisen ja kiertämisen ehkäisemiseksi ja niistä rankaisemiseksi. Se aikoo myös tehdä ehdotuksen sosiaalisten perusoikeuksien harjoittamisen selkeyttämisestä taloudellisten perusvapauksien käytön yhteydessä.

11. Yritysten sääntely-ympäristö

Yritykset uskovat yhä liian usein sisämarkkinoiden merkitsevän rajoituksia ja mahdollisuuksien puuttumista. Yritysten toimintaa on helpotettava vähentämällä sääntelyyn perustuvia ja hallinnollisia rajoitteita. Tämän toteutumiseksi komissio ehdottaa kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeja koskevien direktiivien tarkistamista tilinpäätösraportointia koskevien velvoitteiden yksinkertaistamiseksi ja erityisesti pk-yrityksiin vaikuttavan hallinnollisen rasituksen lieventämiseksi.

12. Julkiset hankinnat

Julkinen sektori käyttää noin 18 prosenttia EU:n BKT:stä tavaroihin, palveluihin ja työurakoihin. Nämä julkiset menot ovat kasvun kannalta olennainen viputekijä. Julkiset hankinnat on avattu terveelle kilpailulle EU:n ja kansallisella tasolla annetuilla laeilla tarkoituksena tarjota kansalaisille parasta laatua parhaaseen hintaan. Komissio ehdottaa kehyslainsäädännön nykyaikaistamista niin, että tuloksena on tasapainoinen toimintapolitiikka, joka tukee ympäristönäkökohtien huomioon ottamista, sosiaalista vastuuta ja innovatiivisuutta edistävien tuotteiden ja palvelujen kysyntää, tarjoaa hankintaviranomaisten käyttöön yksinkertaisemmat ja joustavammat menettelyt ja luo pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintamenettelyihin.

Seuraavat toimenpiteet

Komissio arvioi tämän toimintasuunnitelman etenemistä vuoden 2012 lopussa ja esittelee ohjelmansa seuraavaa vaihetta varten. Se nojautuu pohdinnoissaan laajaan taloudelliseen selvitykseen, jonka tulosten pohjalta olisi voitava arvioida, missä vielä on käyttämätöntä kasvupotentiaalia, ja tarvittaessa määriteltävä uusia kasvun viputekijöitä.

Lisätietoja:

MEMO/11/239

Michel Barnier’n kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/barnier/index_fr.htm

Sisämarkkinapaketti:

http://ec.europa.eu/internal_market/smact/index_fr.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website