Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/11/400

Strasbourg 5. huhtikuuta 2011

Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita laatimaan romanien kansalliset integrointistrategiat

Euroopan 10–12 miljoonaa romania kohtaavat edelleen syrjintää, ja heiltä evätään heille kuuluvia oikeuksia. Valtioiden tulot ja tuottavuus taas eivät kasva parhaalla mahdollisella tavalla, kun mahdollisia voimavaroja ei pystytä hyödyntämään. Romanien sosioekonomista integrointia on parannettava, mutta tarvitaan kaikkien tasojen yhteistoimintaa, jotta syrjinnän moninaisiin syihin saataisiin puututtua tehokkaasti. Sen vuoksi Euroopan komissio esittää tänään EU:n puitekehyksen romanien kansallisille integrointistrategioille. Sillä ohjataan romaneja koskevia kansallisia politiikkoja, ja sen avulla saadaan käyttöön EU:n varoja tukemaan osallistamispyrkimyksiä. Puitekehyksessä keskitytään neljään osa-alueeseen: koulutus, työllisyys, terveydenhoito ja asuminen. Jäsenvaltioiden olisi määritettävä omat romanien integroimistavoitteensa nykytilanteensa pohjalta ja suhteessa alueellaan asuvaan romaniväestöön.

Komission varapuheenjohtaja ja oikeuskomissaari Viviane Reding totesi, että jäsenvaltioiden poliitikkojen joistakin hyvistä aikeista huolimatta romanien elämää ei ole saatu viime vuosina muutettua riittävästi. ”On jäsenvaltioiden yhteinen velvollisuus saada romanien syrjintä loppumaan, alkaen koulutuksesta, työllisyydestä, terveydenhoidosta ja asumisesta. Haaste on kova. Sen vuoksi asetamme romanien integroimiselle tavoitteet, ja kaikkien Euroopan keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten on nyt sitouduttava selkeästi niiden toteuttamiseen. On aika siirtyä hyvistä aikeista konkreettisiin toimiin. Mielestäni jäsenvaltioiden olisi tärkeintä huolehtia siitä, että kaikki romanilapset suorittavat ainakin alemman perusasteen koulutuksen”, Reding sanoi.

Euroopan romanien sosioekonomiset elinolosuhteet ovat huomattavasti huonommat kuin valtaväestöllä. Kuudessa EU-maassa1 toteutettu tutkimus osoitti, että vain 42 prosenttia romanilapsista suorittaa alemman perusasteen koulutuksen loppuun, kun koko EU:n keskiarvo on 97,5 prosenttia. Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen osallistuu romaneista vain noin 10 prosenttia. Heidän työllisyysasteensa on alhaisempi ja työmarkkinoilla heitä syrjitään muita enemmän. Romanien asunnoista puuttuvat usein sellaiset perustavanlaatuiset mukavuudet kuten juokseva vesi tai sähkö. Myös terveyden alalla romanien tilanne on muita huonompi: heidän elinajanodotteensa on 10 vuotta alhaisempi kuin EU:n keskiarvo, joka on miehillä 76 vuotta ja naisilla 82 vuotta.

Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuuskysymyksistä vastaavan komissaari László Andorin mukaan romanien jatkuvaa syrjintää ei voida hyväksyä 2000-luvun Euroopassa, joka perustuu yhdenvertaisuuden, demokratian ja oikeusvaltion periaatteille. ”Romanien enemmistön elinolosuhteet ja suhteet vallitsevaan yhteiskuntaan ovat viime vuosina vain huonontuneet”, Andor sanoi.

”Joidenkin maiden on yksinkertaisesti mahdotonta saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ilman merkittäviä edistysaskeleita romanien integroinnissa”, Andor korosti.

Romaniväestön integroinnista voisi olla merkittävää taloudellista hyötyä. Romanit muodostavat yhä suuremman osuuden työikäisestä väestöstä, sillä heidän keski-ikänsä on 25 vuotta verrattuna koko EU:n väestön 40 vuoden keski-ikään. Bulgariassa ja Romaniassa viidesosa uusista työmarkkinoille tulijoista on romaneja. Maailmanpankin tuoreen tutkimuksen mukaan romanien täysimittainen siirtyminen työmarkkinoille merkitsisi talouden tuottavuuden paranemista, valtion sosiaaliavustuskulujen vähenemistä ja tuloverosta saatavien tulojen kasvua siinä määrin, että taloudellinen hyöty saattaisi olla eräissä maissa vuositasolla noin 0,5 miljardia euroa.

EU on painottanut toistuvasti tarvetta edistää romanien sosiaalista ja taloudellista integrointia, viimeksi huhtikuussa 2010 antamassaan tiedonannossa (IP/10/407). EU:n lainsäädännössä (rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevassa direktiivissä) edellytetään jo nyt jäsenvaltioiden takaavan etnisille vähemmistöille, kuten romaneille, yhdenvertaiset mahdollisuudet saada koulutusta, asuntoja ja terveydenhoitoa sekä työllistyä. Romaniasioita käsittelevä komission työryhmä totesi kuitenkin joulukuussa 2010, että edelleenkään ei ole toteutettu tehokkaita ja oikeasuhteisia toimenpiteitä niiden sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi, joista suuri osa EU:n romaniväestöstä kärsii (MEMO/10/701). On korkea aika tehostaa toimia sen varmistamiseksi, että kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa integrointipolitiikoissa keskitytään romanien asian ajamiseen selkeästi ja eriytetysti.

EU:n puitekehyksessä luodaan näiden havaintojen pohjalta romanien integrointia koskeva kohdennettu lähestymistapa asettamalla tavoitteita seuraavilla aloilla:

  • Koulutus: varmistetaan, että kaikki romanilapset suorittavat ainakin alemman perusasteen koulutuksen

  • Työllisyys: romanien ja muun väestön välisen työllisyyseron kaventaminen

  • Terveydenhoito: romanien ja valtaväestön terveydentilassa vallitsevien erojen kaventaminen esimerkiksi vähentämällä lapsikuolevuutta

  • Asuminen: asuntojen ja julkisten palvelujen, kuten veden ja sähkön, saannissa vallitsevan kuilun umpeen kurominen.

Jäsenvaltioiden on esitettävä kansalliset romanistrategiansa vuoden 2011 loppuun mennessä ja eriteltävä niissä, miten ne aikovat edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Puitekehys vastaa myös EU:n laajempia, Eurooppa 2020 ‑strategiaan sisältyviä työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutusta koskevia tavoitteita. Puitekehyksen tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää myös näiden Eurooppa 2020 ‑strategian yleistavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Komissio ehdottaa myös ratkaisuja, joilla pyritään huolehtimaan romanien integroimisen tukemiseen tarkoitettujen EU:n varojen tehokkaammasta käytöstä. Jäsenvaltioita kehotetaan muuttamaan rakennerahastoista ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta osittain rahoitettavia ohjelmiaan voidakseen tukea romaneille suunnattuja hankkeita paremmin.

Jotta kansallisia strategioita varten laadittu EU:n puitestrategia vaikuttaisi romanien elämään konkreettisella tavalla, komissio haluaa luoda tulosten mittaamiseksi tehokkaan seurantamekanismin. EU:n perusoikeusvirastolla on tässä tärkeä rooli, kun se kerää tietoja romanien sosioekonomisesta tilanteesta yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Jäsenvaltioita pyydetään nimeämään romanien integrointistrategian kansallinen yhteyshenkilö hallinnoimaan ja valvomaan kansallisen strategian täytäntöönpanoa ja raportoimaan siitä. Euroopan komissio raportoi vuosittain jäsenvaltioissa saavutetusta edistyksestä.

Tausta

Romanit, Euroopan suurin etninen vähemmistö, ovat kuuluneet Eurooppaan vuosisatojen ajan, mutta joutuvat usein ennakkoluulojen, suvaitsemattomuuden ja syrjinnän kohteeksi.

Monet romanien integroinnin osa-alueista, kuten koulutus, työllisyys, terveydenhoito ja asuminen, kuuluvat ensisijaisesti kansalliseen tai alueelliseen vastuualaan. EU:lla on kuitenkin merkittävä rooli jäsenvaltioiden toimien koordinoijana ja rahoitusvälineiden tarjoajana.

Kesällä 2010 Euroopan komissio esitti julkisen kannan, jonka mukaan romanit ovat EU-kansalaisia ja heidän olisi saatava kaikki EU-lainsäädännön mukaan heille kuuluvat oikeudet ja noudatettava kaikkia sen mukaisia velvollisuuksiaan (SPEECH/10/428 ja MEMO/10/502).

Lisätietoja

Oikeusasioiden pääosaston uutissivu:

http://ec.europa.eu/justice/news/intro/news_intro_en.htm

EU ja romanit:

http://ec.europa.eu/roma

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/reding

Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaavan komissaarin László Andorin kotisivu:

http://ec.europa.eu/andor

ANNEX : Roma Population Estimates

­

1 :

Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Unkari.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website