Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Liikenne 2050: komissiolta kunnianhimoinen suunnitelma liikkuvuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi

Commission Européenne - IP/11/372   28/03/2011

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/11/372

Bryssel 28. maaliskuuta 2011

Liikenne 2050: komissiolta kunnianhimoinen suunnitelma liikkuvuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi

Euroopan komissio hyväksyi tänään kattavan strategian (Liikenne 2050), jolla tähdätään kilpailukykyiseen liikennejärjestelmään, joka lisää liikkuvuutta ja poistaa merkittävimmät esteet avainaloilta sekä edistää kasvua ja työllisyyttä. Samalla Euroopan riippuvuus tuontiöljystä vähenee huomattavasti ja liikenteen hiilipäästöjä leikataan 60 % vuoteen 2050 mennessä näiden ehdotusten ansiosta.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Euroopan nykyisen liikennejärjestelmän mullistamista. Vuoteen 2050 mennessä avaintavoitteisiin kuuluvat seuraavat:

  • Ei enää tavanomaisia polttoaineita käyttäviä autoja kaupunkiliikenteessä.

  • 40 % kestäviä vähähiilisiä polttoaineita lentoliikenteessä; vähintään 40 %:n leikkaus merenkulun päästöissä.

  • 50 % keskipitkän matkan kaukolinjaliikenteen matkustaja- ja tavaraliikenteestä maanteiltä rautatie- tai vesiliikenteeseen.

  • Kaikilla näillä toimilla yhteensä leikataan liikenteen päästöjä 60 % vuosisadan puoliväliin mennessä.

”Liikenne 2050 -ohjelma on liikkuvuutta lisäävän ja päästöjä vähentävän kilpailukykyisen liikennealan etenemissuunnitelma. Pystymme parempaan ja meidän on myös pyrittävä siihen. Yleinen käsitys siitä, että liikkuvuutta on vähennettävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ei pidä paikkaansa. Eurooppa tarvitsee ehdottomasti kilpailukykyisiä liikennejärjestelmiä voidakseen kilpailla maailmassa talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja ihmisten jokapäiväisen elämän laadun aloilla. Liikkuvuuden rajoittaminen ei ole vaihtoehto. Eikä myöskään tilanteen säilyttäminen ennallaan. Voimme purkaa liikennejärjestelmän öljyriippuvuutta järjestelmän tehokkuutta uhraamatta ja liikkuvuutta vaarantamatta. Tästä voivat hyötyä kaikki”, totesi liikenteestä vastaava komission varapuheenjohtaja Siim Kallas.

Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevassa Liikenne 2050 ‑etenemissuunnitelmassa pyritään poistamaan esteitä ja pullonkauloja useilla avainaloilla, joihin kuuluvat liikenneinfrastruktuuri ja ‑investoinnit, innovointi ja sisämarkkinat. Tavoitteena on luoda yhtenäinen Euroopan liikennealue, jolla on enemmän kilpailua ja täysin yhdennetty, eri liikennemuodot yhdistävä liikenneverkosto, jonka avulla matkustaja- ja tavaraliikenteen liikennemalleja voidaan muuttaa perusteellisesti. Tätä varten etenemissuunnitelmaan sisältyy 40 konkreettista aloitetta seuraavan 10 vuoden ajaksi.

Liikenne 2050 -etenemissuunnitelmassa asetetaan erilaisia tavoitteita erilaiseen matkustukseen – kaupunkien sisällä ja niiden välillä sekä pitkille matkoille.

1. Kaukolinjaliikenne: 50 % kaikesta keskipitkien matkojen matkustaja- ja tavaraliikenteestä olisi siirrettävä maanteiltä rautatie- ja vesiliikenteeseen.

  • Vuoteen 2050 mennessä valtaosa keskipitkän matkan (noin 300 km ja sitä pitempien matkojen) matkustajaliikenteestä olisi hoidettava rautateitse.

  • Yli 300 km:n pituisista maanteiden tavarankuljetuksista olisi siirrettävä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- tai vesiliikenteeseen, 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

  • Vuoteen 2030 mennessä olisi luotava täysin toimintavalmis ja koko EU:n kattava liikenneväylien runkoverkosto, jolla varmistetaan tehokas siirtymä liikennemuotojen välillä (TEN-T-runkoverkosto), ja korkealaatuinen suurtehoverkosto vuoteen 2050 mennessä sekä vastaava tietopalvelujen valikoima.

  • Kaikki runkoverkostoon kuuluvat lentoasemat olisi vuoteen 2050 mennessä yhdistettävä rautatieverkkoon, mieluiten suurnopeusjunaverkkoon; olisi varmistettava, että kaikki runkoverkostoon kuuluvat satamat on yhdistetty riittävällä tavalla rautateiden rahtiliikenteeseen ja mahdollisuuksien mukaan sisävesiliikennejärjestelmään.

  • Vuoteen 2020 mennessä olisi luotava puitteet Euroopan multimodaaliliikenteen tiedonvaihto-, hallinto- ja maksujärjestelmälle sekä matkustaja- että rahtiliikennettä varten.

  • Olisi alettava soveltaa täysimääräisesti "käyttäjä maksaa" ja "saastuttaja maksaa" ‑periaatteita, ja yksityisen sektorin olisi osallistuttava aktiivisemmin vääristymien poistamiseen, tulojen hankintaan ja rahoituksen varmistamiseen tulevaisuuden liikenneinvestoinneille.

2. Pitkän matkan ja mannerten välisessä rahtiliikenteessä käytetään edelleen eniten lento- ja laivaliikennettä. Liikenteen tehokkuutta voidaan parantaa ja päästöjä vähentää uusilla moottoreilla, polttoaineilla ja hallintajärjestelmillä.

  • Lentoliikenteessä käytettävien vähähiilisten polttoaineiden osuuden olisi vuoteen 2050 mennessä oltava 40 %; EU:n meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä olisi niin ikään vuoteen 2050 mennessä vähennettävä 40 %.

  • Euroopan lennonjohtojärjestelmä on määrä nykyaikaistaa kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Näin luodaan yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, mikä tarkoittaa lyhyempiä ja turvallisempia lentomatkoja ja enemmän kapasiteettia. Vuoteen 2020 mennessä saatetaan valmiiksi Euroopan yhteinen ilmailualue, joka kattaa 58 maata ja miljardi asukasta.

  • Vastaavat maa- ja vesiliikenteen älykkäät hallintajärjestelmät (ERTMS, ITS, RIS, SafeSeaNet ja LRIT1) otetaan käyttöön.

  • Toiminta yhdessä kansainvälisten kumppanien ja järjestöjen (esim. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO) kanssa Euroopan kilpailukyvyn ja ilmastotavoitteiden edistämiseksi maailmanlaajuisesti.

3. Kaupunkiliikenteessä selkeä siirtymä puhtaampiin autoihin ja puhtaampiin polttoaineisiin. Tavanomaisia polttoaineita käyttäviä autoja olisi kaupunkiliikenteessä oltava 50 % vähemmän vuoteen 2030 mennessä, ja ne olisi poistettava kokonaan kaupunkiliikenteestä vuoteen 2050 mennessä.

  • Tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen lukumäärä olisi vähennettävä kaupunkiliikenteessä puoleen vuoteen 2030 mennessä; ne olisi poistettava kokonaan asteittain vuoteen 2050 mennessä; suurissa kaupunkikeskuksissa olisi vuoteen 2030 mennessä saatava aikaan pohjimmiltaan hiilidioksidivapaa tavarankuljetus.

  • Tieliikennekuolemien määrä olisi saatava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Tämän mukaisesti EU:n tavoitteena on puolittaa tieliikenteen uhrien määrä vuoteen 2020 mennessä. Olisi varmistettava, että EU kuuluu liikenteen varmuuden ja turvallisuuden alalla maailman kärkijoukkoon lento-, rautatie- ja meriliikenteessä.

1 :

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä, älykkäät liikennejärjestelmät (maantieliikenteessä), jokitiedotuspalvelut, merenkulun valvontajärjestelmät (SafeSeaNet) ja alusten kaukotunnistus- ja -seurantajärjestelmä.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site