Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissio ehdottaa EU:n 16 miljoonan kansainvälisen pariskunnan varallisuus­oikeudellisten suhteiden selkeyttämistä

European Commission - IP/11/320   16/03/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/11/320

Bryssel 16. maaliskuuta 2011

Komissio ehdottaa EU:n 16 miljoonan kansainvälisen pariskunnan varallisuus­oikeudellisten suhteiden selkeyttämistä

Mitä tapahtuu talollesi, jos eroat ja puolisollasi on eri kansalaisuus kuin sinulla? Mitä tapahtuu yhteiselle pankkitilillenne, jos puolisosi kuolee? Mitä tapahtuu näissä tilanteissa, jos sinulla ja puolisollasi on sama kansalaisuus, mutta teillä on omaisuutta tai pankkitili ulkomailla? Euroopassa on noin 16 miljoonaa kansainvälistä paria, joista vuosittain vähintään 650 000 joutuu miettimään näitä kysymyksiä, kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy. Ihmisillä kuluu aikaa ja rahaa, kun he yrittävät selvittää, minkä maan lakia heidän tapauksessaan sovelletaan ja minkä maan tuomioistuin voi heitä auttaa. Eroavuudet EU:n 27 jäsenvaltion lainsäädännössä saavat aikaan oikeuspaikkaa koskevaa keinottelua tai kiirehtimistä tuomioistuimeen. Näin tapahtuu, kun jompikumpi puolisoista – yleensä se varakkaampi – kiirehtii panemaan asian vireille tuomioistuimessa, jossa hän uskoo tuloksen olevan itselleen edullisin. Euroopan komissio ehdottaa kansainvälisten avioparien ja rekisteröityjen parisuhteiden osapuolten omistusoikeuksia koskevan oikeusvarmuuden lisäämiseksi EU:n sääntöjä. Ehdotettujen kahden asetuksen avulla on helpompi määrittää, mitä lakia parin omistusoikeuksiin sovelletaan ja mikä tuomioistuin on toimivaltainen. Lisäksi asetuksissa on säännöt parien omaisuutta koskevien tuomioistuinten päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yhdenmukaista menettelyä noudattaen. Ehdotukset ovat ensimmäinen jatkotoimenpide komission kansalaisuuskatsaukselle lokakuulta 2010 (IP/10/1390 ja MEMO/10/525). Katsauksessa lueteltiin 25 merkittävintä käytännön estettä, joita eurooppalaiset yhä kohtaavat jokapäiväisessä elämässään. Tänään annetut ehdotukset ovat looginen jatko viime vuonna nopeassa tahdissa annetulle EU:n lainsäädännölle, jolla voidaan määrittää, minkä maan lakia kansainvälisissä avioeroissa sovelletaan (IP/10/347 ja MEMO/10/695).

”Puolison kuolema tai liiton päättyminen eroon on vaikeaa kenelle tahansa. Kansalaisille ei saisi aiheuttaa lisärasitusta monimutkaisilla hallinto- tai tuomioistuinmenettelyillä, jotka vievät aikaa ja rahaa”, totesi oikeusasioista vastaava komissaari, varapuheenjohtaja Viviane Reding. ”Koska yhä useammat kansalaiset rakastuvat ja menevät naimisiin tai muodostavat parisuhteita valtioiden rajojen yli, tarvitsemme selvät säännöt siitä, miten yhteinen omaisuus jaetaan, jos liitto päätyy toisen osapuolen kuolemaan tai eroon. Tänään annetut ehdotukset lisäävät oikeusvarmuutta ja helpottavat monimutkaista yhteisen omaisuuden jakamisprosessia siitä riippumatta, missä päin Eurooppaa omaisuus sijaitsee. Tämä on hyvä uutinen kansainvälisille pareille ja heidän kukkaroilleen: uusilla säännöillä voidaan vuosittain välttää noin 400 miljoonan euron kustannukset.”

Kansalaiset haluavat selvät säännöt, jotta he tietäisivät, minkä maan tuomioistuimella on toimivalta käsitellä heidän asiaansa ja minkä maan lakia heidän omaisuuteensa sovelletaan. Tämänpäiväisillä ehdotuksilla komissio haluaa tuoda oikeusvarmuuden kansainvälisten parien jokapäiväiseen elämään. Viime vuonna hyväksyttiin uudet EU:n säännöt, joiden avulla kansainväliset avioparit voivat päättää, mitä lakia heidän eroonsa sovelletaan. Nyt on aika selventää kansainvälisten parien omistusoikeuksia koskevia sääntöjä.

Komissio ehdottaa kahta erillistä asetusta: toinen koskee avioparien ja toinen rekisteröityjen parisuhteiden osapuolten varallisuussuhteisiin sovellettavia sääntöjä. Avioliitto on kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa tunnustettu instituutio. Viidessä maassa avioliiton voivat solmia sekä eri sukupuolta että samaa sukupuolta olevat henkilöt (Alankomaissa vuodesta 2001, Belgiassa vuodesta 2003, Espanjassa vuodesta 2005, Ruotsissa vuodesta 2009 ja Portugalissa vuodesta 2010). Rekisteröity parisuhde on uudempi instituutio, ja se tunnustetaan 14:ssä EU:n jäsenvaltiossa (Alankomaissa, Belgiassa, Irlannissa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Ruotsissa1, Saksassa, Sloveniassa, Suomessa, Tanskassa, Tšekissä, Unkarissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Kaikissa näissä 14 maassa samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat rekisteröidä parisuhteensa, mutta Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Ranskassa parisuhteensa voivat rekisteröidä myös eri sukupuolta olevat henkilöt.

Molemmat tänään annetut ehdotukset ovat sukupuolen ja sukupuolisen suuntautumisen suhteen neutraaleja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Portugalin laissa sallittua samaa sukupuolta olevien avioliittoa kohdellaan aviovarallisuussuhteita koskevassa asetusehdotuksessa samalla tavalla kuin eri sukupuolta olevien avioliittoa. Ranskassa heteroseksuaalinen parisuhde voidaan rekisteröidä samoin ehdoin kuin samaa sukupuolta olevien parisuhde. Rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevaa asetusehdotusta sovelletaan kumpaankin parisuhteeseen.

Nyt tehdyillä ehdotuksilla ei yhdenmukaisteta tai muuteta avioliittoja tai rekisteröityjä parisuhteita koskevaa jäsenvaltioiden aineellista oikeutta. Ehdotuksilla pyritään sen sijaan helpottamaan omaisuuteen liittyvien kysymysten ratkaisemista tilanteissa, joissa pari muuttaa toiseen EU:n jäsenvaltioon tai liiton osapuolet ovat eri maista tai heillä on omaisuutta ulkomailla.

Haluamme rakentaa siltoja EU:ssa noudatettavien erilaisten järjestelmien välille helpottaaksemme kansainvälisten parien elämää, mutta emme pyri yhdenmukaisuuteen asioissa, joissa yhteiskunnalliset ja oikeudelliset perinteet poikkeavat ja tulevat edelleenkin poikkeamaan toisistaan huomattavasti,” totesi oikeusasioista vastaava komissaari Reding esitellessään ehdotukset tänään Brysselissä. ”Yhä useammat jäsenvaltiot ovat sisällyttämässä rekisteröityjä parisuhteita lainsäädäntöönsä. Siksi komissio päätyi kansainvälisiä aviopareja koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden näkökohtien lisäksi lisäämään oikeusvarmuutta myös kansainvälisten rekisteröityjen parisuhteiden osalta ja antamaan kaikkien aikojen ensimmäisen ehdotuksen rekisteröityjä parisuhteita koskevaksi EU-asetukseksi.”

Komission ehdotuksilla

  • annetaan kansainvälisille aviopareille mahdollisuus valita, minkä maan lakia heidän yhteiseen omaisuuteensa sovelletaan puolison kuollessa tai liiton päättyessä eroon

  • lisätään oikeusvarmuutta kansainvälisten rekisteröityjen parisuhteiden osalta asettamalla säännöksi, että rekisteröityjen parien omaisuuteen sovelletaan sen maan lakia, jossa suhde on rekisteröity

  • lisätään oikeusvarmuutta kansainvälisten parien (avioparien ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolten) osalta asettamalla johdonmukaiset säännöt, joilla objektiivisia liittymäperusteita käyttäen määritetään, minkä maan tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä maan lakia sovelletaan

  • parannetaan kansainvälisten parien mahdollisuutta ennakoida tilannetta joustavoittamalla tuomioiden, päätösten ja asiakirjojen tunnustamista kaikkialla EU:ssa. Pareilta säästyy aikaa ja rahaa, tapausta kohti keskimäärin 2000–3000 euroa. Säästöt syntyvät siitä, että kansalaiset voivat yhdistää useita oikeudellisia menettelyjä samaan kanteeseen. Esimerkiksi ero-oikeudenkäynti voidaan yhdistää omaisuuskysymyksiä koskevaan oikeudenkäyntiin samassa tuomioistuimessa.

Taustaa

Yhä useammat eurooppalaiset asuvat muualla kuin kotimaassaan, ja EU:ssa on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa kansainvälistä paria. Vuonna 2007 solmituista 2,4 miljoonasta avioliitoista 13 prosentissa (310 000 avioliitossa) oli kansainvälinen elementti. Samaten vuonna 2007 EU:ssa rekisteröidyistä 211 000 parisuhteesta 41 000:ssa oli kansainvälinen ulottuvuus.

Monilla näistä kansainvälisistä pareista on omaisuutta – esim. kiinteistö tai pankkitili – useammassa kuin yhdessä maassa. Heille aiheutuu oikeudellista epävarmuutta ja ylimääräisiä kustannuksia, kun heidän omaisuutensa jaetaan eron, erilleen muuttamisen tai kuoleman yhteydessä. Tällä hetkellä kansainvälisten parien on hyvin vaikeaa tietää, minkä maan tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä maan lakeja sovelletaan heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa ja omaisuuteensa. Säännöt ovat eri maissa hyvin erilaisia ja johtavat toisinaan ristiriitaisiin tilanteisiin. Oikeudellisten kustannusten, jotka johtuvat rinnakkaisista oikeudenkäynneistä eri maissa ja tapausten monimutkaisuudesta, on arvioitu olevan 1,1 miljardia euroa vuodessa. Noin kolmannes näistä kustannuksista voitaisiin välttää, jos tänään tehdyt ehdotukset hyväksytään.

Suunnitelmat edellyttävät ministerineuvoston yksimielistä hyväksyntää ja Euroopan parlamentin kuulemista.

Lisätietoja

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/reding/index_en.htm

ANNEX

1. International Marriages in the EU in 2007

2. International Divorces in the EU in 2007

3. Number of new Civil / Registered Partnerships by Year (Trends)

In 2007, 41,000 of the 211,000 registered partnerships in the EU had an international dimension. 8,500 international couples in registered partnerships were dissolved by separation and 1,266 were ended by the death of one of the partners.

1 :

Kun samaa sukupuolta olevien avioliitot tulivat Ruotsissa mahdollisiksi toukokuussa 2009, poistettiin rekisteröity parisuhde. Ennen toukokuuta 2009 rekisteröidyt parisuhteet pysyvät kuitenkin voimassa.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website