Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Valtiontukien tulostaulu kertoo tukien jatkuvasta vähenemisestä ja kohdentamisen parantumisesta, kun kriisituki jätetään huomiotta

Bryssel 1. joulukuuta 2011 – Euroopan komission valtiontukien tulostaulun syksyn päivityksestä käy ilmi, että rahoitusalalle kohdennettu kansallinen tuki, jonka pankit ovat todella käyttäneet lokakuun 2008 ja 31. joulukuuta 2010 välillä, on suuruudeltaan noin 1,6 biljoonaa euroa (13 prosenttia EU:n BKT:stä). Suurin osa (74 prosenttia) oli peräisin pankkien tukkurahoituksen valtiontakauksista (ks. tarkemmat luvut jäljempänä). Komissio on tänään jatkanut pankkeja koskevan kriisivaltiontukijärjestelmän voimassaoloa, mutta selventänyt sen sääntöjä pääomapohjan vahvistamiseen liittyvistä korvauksista sekä tarkistanut sääntöjä, jotka koskevat pankkienvälisistä rahoitustakauksista perittäviä maksuja. Näin pyritään varmistamaan, että valtio saa asianmukaisen tuoton (ks. IP/11/1488).

Reaalitaloutta tuettiin tilapäisten kriisisääntöjen perusteella vuonna 2010 enää 11,7 miljardilla eurolla (lähes 50 prosentin pudotus vuodesta 2009). Tämä kertoo sekä näiden toimien vähäisestä käytöstä että useimpien EU:n jäsenvaltioiden budjettien rajoituksista. Sen vuoksi komissio ei ehdota tilapäisten puitteiden voimassaolon jatkamista, sillä tavanomaiset tukisäännöt esimerkiksi riskipääomainvestointien edistämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi tai pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten tukemiseksi ovat tässä vaiheessa yhtä toimivia. Lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskeva järjestely, jolla tähdätään markkinahäiriöiden lievittämiseen, on edelleen voimassa, mutta 500 000 euron kertaluonteinen tuki yritystä kohden korvattiin jo vuonna 2010 tavanomaisella vähämerkityksistä tukea koskevalla säännöllä.

Tuen kokonaismäärä (kriisituki pois luettuna) pysyi vakaalla tasolla 73,8 miljardissa eurossa vuonna 2010 (0,6 prosenttia BKT:stä), ja sitä pyrittiin edelleen uudelleenkohdentamaan kilpailua vähemmän vääristäviin horisontaalisiin tavoitteisiin, kuten tutkimuksen ja innovaatioiden tukeen, ympäristönsuojeluun ja riskipääoman tarjoamiseen pk-yrityksille. Tulostaulusta käy ilmi myös, että jäsenvaltiot perivät sääntöjenvastaisen tuen takaisin paljon aiempaa nopeammin: komission toimien ja todennäköisesti myös julkisen talouden korjaamiseen kohdistuvan paineen ansiosta kesäkuun 2011 loppuun mennessä tällaisesta tuesta oli peritty takaisin 82 prosenttia (noin 12 miljardia euroa).

Komission varapuheenjohtaja ja kilpailuasioista vastaava komissaari Joaquín Almunia totesi, että perusedellytys valtion rahoitusalalle kohdistaman tekohengityksen katkaisemiseksi on valtioiden velkakriisin ratkaiseminen. ”Analyysimme osoittaa, että harjoittamamme valtiontukien valvonnan ansiosta tuki on täyttänyt tarkoituksensa, joka oli talous- ja rahoitusjärjestelmän vakauden suojaaminen, ilman että kilpailulle ja sisämarkkinoille on aiheutunut korjaamatonta vahinkoa. Pyrin päättäväisesti edistämään tavanomaisiin sääntöihin palaamista heti, kun markkinaolosuhteet sen sallivat ja varmistamaan, että pankeille ja reaalitaloudelle osoitettu tuki kohdennetaan kasvun ja työpaikkojen lisäämiseen”, Almunia totesi.

Pankeille kohdennettu tuki

Rahoituslaitosten tukemiseen käytettiin vuoden 2008 ja 31. joulukuuta 2010 välisenä aikana tosiasiallisesti 1 608 miljardia euroa.

Summa koostui seuraavista pankkien maksuvalmiuden tukitoimenpiteistä:

  • 1 199 miljardia euroa (10 prosenttia BKT:stä) pankkien rahoitusta varten myönnettyihin valtiontakauksiin ja muihin (lyhytaikaisiin) maksuvalmiuden tukitoimenpiteisiin

  • 409 miljardia euroa (3 prosenttia BKT:stä) pankkien vakavaraisuuden tukemiseen tähtääviin toimenpiteisiin, pääomapohjan vahvistamistoimiin ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelyyn.

Lähes 60 prosenttia tuen kokonaismäärästä käytettiin kolmessa jäsenvaltiossa: Irlannissa (25 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (18 prosenttia) ja Saksassa (15 prosenttia).

Reaalitaloudelle kohdennettu tuki – tilapäiset puitteet

Jäsenvaltiot myönsivät tukea myös reaalitaloudelle komission vuoden 2008 lopulla hyväksymien tilapäisten puitteiden mukaisesti minimoidakseen luottoehtojen tiukentumisen vaikutukset. Tärkein tukitoimenpide oli enintään 500 000 euron kertaluonteinen tuki yritystä kohden; se lopetettiin vuonna 2010. Sen jälkeen otettiin käyttöön tuetut lainakorot tai takaukset, ympäristöystävällisten sijoitusten alhaiset korot sekä riskipääomatuki.

Joulukuun 2008 ja 1. lokakuuta 2011 välisenä aikana jäsenvaltiot antoivat tilapäisten puitteiden nojalla käyttöön 82,9 miljardia euroa. Vuonna 2009 käytettiin yhteensä 21 miljardia euroa, mutta vuonna 2010 summa jäi 11,7 miljardiin euroon. Tämä kertoo siitä, että markkinarahoitusta oli jossakin määrin saatavilla.

Muun kuin kriisituen pitkäaikaiset suuntaukset

Tukimäärä (muu kuin kriisituki) pysyi vakaalla tasolla 73,7 miljardissa eurossa (0,6 prosenttia BKT:stä). Teollisuudelle ja palveluille kohdennetun tuen määrä oli 61 miljardia euroa (0,5 prosenttia BKT:stä), josta 85 prosenttia osoitettiin yleisen edun mukaisiin horisontaalisiin tavoitteisiin. Komission havaintojen mukaan tukea on keskitetty entistä tehokkaammin ennen kaikkea aluekehitykseen, tutkimukseen ja ympäristönsuojeluun. Tällaiset toimenpiteet vääristävät kilpailua vähemmän, mutta edistävät lisäksi Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita.

Lisäksi valtiontuen toimintasuunnitelman 2005–2008 mukaiset uudistukset (ks. IP/05/680) ovat kantaneet edelleen hedelmää. Lähes 90 prosenttia tuen kokonaismäärästä myönnetään ryhmäpoikkeusten tai tukiohjelmien kautta (ks. IP/06/1765 ja IP/08/1110). Komission hyväksyttyä tällaiset yleiset toimenpiteet jäsenvaltiot voivat myöntää niiden kautta tukea yksittäisille yrityksille ilman komission tarkempaa tutkintaa. Tämä antaa jäsenvaltioille paljon joustonvaraa ja vähentää niiden hallinnollista rasitusta, mutta sääntöjenmukaisuuskriteerien avulla turvataan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla. Erikseen arvioidaan ainoastaan 11,5 prosenttia tuen kokonaismäärästä.

Tulostaulu osoittaa lisäksi, että tuensaajat olivat kesäkuun 2011 loppuun mennessä maksaneet sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen kokonaismäärästä noin 82 prosenttia (noin 12 miljardia euroa) takaisin valtiolle, joka oli myöntänyt tuen. Tämä on huomattava parannus verrattuna vuoden 2004 loppuun, jolloin vain 25 prosenttia tällaisista tuista oli peritty takaisin.

Tulostaulu ja sen kaikkia jäsenvaltioita koskevat liitteet, tilastot ja indikaattorit ovat saatavilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/studies_reports/studies_reports.html

Yhteyshenkilöt:

Amelia Torres +32 2 295 46 29

Maria Madrid Pina +32 2 295 45 30


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website