Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssiä vastaan: komissio esittelee 12 konkreettista toimenpidettä tuleville viidelle vuodelle

Bryssel 17. marraskuuta 2011 – Mikrobilääkeresistenssi on kasvava terveysongelma EU:ssa. Lääkeresistenttien bakteerien aiheuttamiin tulehduksiin kuolee EU:ssa vuosittain 25 000 potilasta, ja terveydenhuoltomenot ja tuottavuuden menetykset aiheuttavat yli 1,5 miljardin euron kustannukset. ¹ Tänään eurooppalaisen antibioottipäivän aattona Euroopan komissio esitti mikrobilääkeresistenssin vastaisen kattavan toimintasuunnitelman, joka sisältää 12 konkreettista toimenpidettä, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Terveys- ja kuluttajapolitiikasta vastaava komissaari John Dalli totesi seuraavaa: ”Mikrobilääkkeet ovat olennaisen tärkeitä niin ihmisten kuin eläintenkin bakteeri-infektioiden hoidossa. Nyt tarvitaan ripeitä ja päättäväisiä toimia, jottemme joutuisi luopumaan niiden käytöstä. Tänään esittelemämme kaksitoista konkreettista toimenpidettä, jotka on tarkoitus toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana, voivat auttaa rajoittamaan mikrobilääkeresistenssin leviämistä ja kehittämään uusia antimikrobisia hoitomuotoja. Niiden onnistuminen edellyttää yhteisiä toimia EU:lta, sen jäsenvaltioilta, terveydenhuollon ammattilaisilta, teollisuudelta, maataloustuottajilta ja monilta muilta.”

Tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn puolestaan lisäsi seuraavaa: ”Nyt on välttämätöntä löytää uuden sukupolven antibiootteja, jotta pysymme edellä lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien ja muiden taudinaiheuttajien yleistymisestä. Tutkimuksiin ja innovointiin investoiminen tuo potilaille parasta mahdollista hoitoa. Komissio pyrkiikin yhdessä teollisuuden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa tekemään siitä prioriteetin. Nämä pyrkimykset jatkuvat EU:n uuden tutkimus- ja innovointitoimien rahoitusohjelman Horizon 2020 yhteydessä.”

Resistenssi lisääntyy

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) tänään julkistamien EU:n laajuisten mikrobilääkeresistenssiä koskevien tietojen mukaan resistenssi viimeisenä hoitokeinona käytettäville antibiooteille on lisääntymässä Euroopassa. Esimerkiksi sellaisten patogeenien resistenssi, jotka aiheuttavat usein keuhkokuumetta ja virtsatientulehduksia sairaaloissa, on lisääntymässä eri puolilla EU:ta, ja sen esiintyminen on vahvistettu useissa maissa.

Keskeiset toimet

Toimintasuunnitelmassa on seitsemän osa-aluetta, joilla toimenpiteitä tarvitaan kipeimmin:

• Varmistetaan, että mikrobilääkkeitä käytetään asianmukaisesti sekä ihmis- että eläinlääketieteessä.

• Ehkäistään mikrobi-infektioita ja niiden leviämistä.

• Kehitetään uusia tehokkaita mikrobilääkkeitä tai vaihtoehtoisia hoitomuotoja.

• Tehdään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa mikrobilääkeresistenssin riskien pitämiseksi kurissa.

• Parannetaan seurantaa ja valvontaa ihmis- ja eläinlääketieteessä.

• Toteutetaan tutkimus- ja innovointitoimia.

• Toteutetaan viestintä- ja koulutustoimia.

Ehdotuksessa esitellään lisäksi 12 konkreettista toimenpidettä, joilla pyritään seuraaviin:

• Parannetaan mikrobilääkkeiden asianmukaiseen käyttöön liittyvää valistusta.

• Tiukennetaan EU:n eläinlääke- ja lääkerehulainsäädäntöä.

• Annetaan suosituksia mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä eläinlääketieteessä ja laaditaan seurantaraportteja.

• Tehostetaan infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa sairaaloissa, klinikoilla jne.

• Otetaan EU:n uudessa eläinten terveyttä koskevassa lainsäädännössä käyttöön oikeudellisia välineitä, joilla tehostetaan infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa eläimissä.

• Edistetään entistä tehokkaampaa yhteistyötä uusien mikrobilääkkeiden tuomiseksi potilaiden hoitoon.

• Tuetaan toimia, joilla selvitetään uusien antibioottien tarvetta eläinlääketieteessä.

• Kehitetään tai lujitetaan monen- ja kahdenvälisiä sitoumuksia mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

• Tehostetaan järjestelmiä, joilla seurataan mikrobilääkeresistenssiä ja ihmisille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöä.

• Tehostetaan järjestelmiä, joilla seurataan mikrobilääkeresistenssiä ja eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöä.

• Tehostetaan ja koordinoidaan tutkimusta.

• Parannetaan kansalaisille suunnattua viestintää mikrobilääkeresistenssistä.

Tausta

Antimikrobiaineet ovat antibiootteja , jotka ovat olennaisia lääkkeitä ihmisten ja eläinten hoidossa, ja niitä voidaan käyttää myös desinfiointiaineina, antisepteinä ja muina hygieniavalmisteina . Ne ovat merkittävästi pienentäneet tartuntatautien riskiä. Antibiootit ovat korvaamattomia lääketieteen välineitä, ja niitä käytetään sellaisissa yleisissä toimenpiteissä kuin elinsiirroissa ja kemoterapiassa.

Vuosien mittaan bakteerit ovat kuitenkin kehittäneet resistenssin antibiooteille. Resistenssi on näkynyt sairaalainfektioina, hengitysteiden infektioina, aivokalvontulehduksina, ripulitauteina ja sukupuolitauteina. Resistentit bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin elintarvikeketjun tai suoran kosketuksen kautta.

Mikrobilääkeresistenssi tunnustettiin vakavaksi kansanterveysuhkaksi 1990-luvulla. Siitä lähtien komissio on käynnistänyt erilaisia aloitteita ja toimia eri aloilla: ihmis- ja eläinlääketieteessä, elintarvikkeiden ja rehujen alalla ja tieteellisessä tutkimuksessa. Tänään ilmoitettu toimintasuunnitelma on viimeisin komission toimista, joilla pyritään torjumaan mikrobilääkeresistenssiä.

Lisätietoja:

MEMO/11/792

http://ec.europa.eu/health/antimicrobial_resistance/policy/index_fi.htm

http://ec.europa.eu/research/health/infectious-diseases/antimicrobial-drug-resistance/index_en.html

http://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/amr.htm

http://www.ecdc.europa.eu/en/Pages/home.aspx

Komissaari Dallin sivusto:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/dalli/index_en.htm

Komissaari Geoghegan-Quinnin sivusto:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/geoghegan-quinn/index_en.htm

¹ :

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMEA) yhteinen tekninen raportti The bacterial challenge: time to react . Arviot perustuvat useimmissa tapauksissa veriviljelyistä Euroopassa eristettyihin bakteereihin.

(Ks. http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Report/2009/11/WC500008770.pdf ).