Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Komissio haluaa parantaa luottoluokitusten laatua

Bryssel, 15. marraskuuta 2011 – Luottoluokituslaitokset ovat nykyisin tärkeitä toimijoita finanssimarkkinoilla, sillä luokitustoiminta vaikuttaa välittömästi sijoittajien, lainanottajien, liikkeeseenlaskijoiden ja hallitusten toteuttamiin toimiin. Esimerkiksi luottokelpoisuusluokituksen lasku voi vaikuttaa pankin vakavaraisuusvaatimuksiin ja valtionvelan luokituksen alentaminen kasvattaa maan lainakustannuksia. Vaikka EU:ssa annettiin vuosina 2009 ja 2010 luottoluokituslaitoksia koskevaa lainsäädäntöä, euroalueen viimeaikaisen velkakriisin kehityskulku on osoittanut, että EU:n nykyisessä sääntelykehyksessä on puutteita. Tämän vuoksi komissio teki tänään ehdotuksia sääntelykehyksen lujittamiseksi ja havaittujen heikkouksien poistamiseksi.

Sisämarkkinoista ja palveluista vastaavan komissaarin Michel Barnier'n mukaan ”luokitukset vaikuttavat välittömästi markkinoihin ja talouteen laajemminkin sekä sitä kautta Euroopan kansalaisten vaurauteen. Ne eivät ole pelkkiä kannanottoja. Luottoluokituslaitokset ovat lisäksi tehneet aiemmin vakavia virheitä. Myös joidenkin valtioiden luottoluokitusten ajoitus on ollut minulle yllätys – esimerkiksi silloin, kun luokitus julkistetaan ajankohtana, jona kyseisen maan hyväksi käynnistettävää kansainvälistä tukiohjelmaa koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. Emme voi antaa luokitusten lisätä markkinoiden volatiliteettia entisestään. Olen asettanut päätavoitteeksi vähentää liiallista luottamusta luottoluokituksiin ja parantaa samaan aikaan niiden laatua. Luokituslaitosten olisi noudatettava tiukempia sääntöjä ja annettava avoimemmin tietoa luokituksistaan. Ne olisi myös saatettava vastuuseen virheistään. Alalle on saatava myös lisää kilpailua”, Michel Barnier sanoi.

Direktiiviluonnos- ja asetusluonnosehdotusten neljä päätavoitetta

1. Sen varmistaminen, etteivät finanssilaitokset luota sokeasti luottoluokituksiin tehdessään sijoituksia

Luottoluokituksia pidetään nykyään lähes instituutioina. Luottamusta niihin on vähennettävä. Heinäkuussa 2011 tehdyillä vakavaraisuusdirektiivi IV:ää koskevilla ehdotuksilla pienennettiin ulkoisten luokitusten lukumäärää ja edellytettiin, että finanssilaitokset noudattavat itse asianmukaista huolellisuutta. Nyt esitettävällä täydentävällä direktiiviluonnoksella muutetaan rahastonhoitajia koskevia sääntöjä vastaavasti. Ensi vuonna tehdään lisäksi muutoksia vakuutusalaa koskeviin sääntöihin. Tämänpäiväinen ehdotus sisältää myös sijoittajille asetettavan yleisen velvoitteen arvioida itse toimintaansa.

Lisäksi luottoluokituslaitosten ja luokiteltujen yksiköiden itsensä olisi julkistettava paremmin ja laajemmin luokitusten perustana olevia tietoja, jotta ammattimaiset sijoittajat voisivat tehdä paremmin tietoon perustuvia päätöksiä. Luottoluokituslaitosten olisi esimerkiksi annettava laatimansa luokitukset tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV), jonka tehtävänä olisi varmistaa, että kaikki markkinoilla saatavilla olevat luokitukset tietystä velkainstrumentista julkaistaan Euroopan luottoluokitusindeksissä (EURIX), joka on sijoittajien saatavilla maksutta.

Lisäksi luottoluokituslaitosten on kuultava liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien mielipiteitä suunnitellessaan muutoksia luokitusmenetelmiinsä. Muutokset olisi annettava tiedoksi EAMV:lle, joka tarkastaisi, että niiden suunnittelussa on otettu huomioon muotoa ja oikeudenmukaista menettelyä koskevat säännöt.

2. Avoimemmat ja tiheämmin väliajoin laadittavat valtioiden luottoluokitukset

Jäsenvaltiot luokiteltaisiin tiheämmin väliajoin (kuuden kuukauden välein eikä 12 kuukauden välein, kuten nykyisin). Sijoittajille ja jäsenvaltioille tiedotettaisiin kunkin luokituksen perustana olevista faktoista ja olettamuksista. Markkinahäiriöiden välttämiseksi valtioiden luottoluokitukset olisi julkaistava vasta markkinoiden sulkeuduttua ja vähintään tuntia ennen EU:n kauppapaikkojen avaamista. Mahdollinen valtioiden luottoluokitusten keskeyttäminen on monimutkainen kysymys, joka vaatinee lisäharkintaa.

3. Luottoluokituslaitosten monimuotoisuuden ja riippumattomuuden lisääminen eturistiriitojen poistamiseksi

Liikkeeseenlaskijoiden olisi kierrätettävä kolmen vuoden välein niitä luokittelevia luokituslaitoksia.

Lisäksi rakenteeltaan monimutkaisista velkainstrumenteista vaadittaisiin kaksi luokitusta kahdelta eri luokituslaitokselta. Luottoluokituslaitoksen suurosakas ei saisi olla samaan aikaan suurosakkaana toisessa luottoluokituslaitoksessa.

4. Luottoluokituslaitosten vastuullisuuden lisääminen suhteessa niiden laatimiin luokituksiin

Luottoluokituslaitos olisi saatettava vastuuseen siinä tapauksessa, että se rikkoo tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin vuoksi luottoluokituslaitoksia koskevaa asetusta ja aiheuttaa sen vuoksi vahinkoa sijoittajalle, joka on luottanut rikkomuksen tuloksena laadittuun luokitukseen. Kyseisten sijoittajien olisi saatettava vahingonkorvausvastuuta koskevat kanteensa kansallisten tuomioistuinten käsiteltäviksi. Todistustaakka olisi luottoluokituslaitoksella.

Tausta

EU:n luottoluokituslaitoksia koskeva asetus1 (joka tuli voimaan joulukuussa 2010) oli osa Euroopan vastausta sitoumuksille, jotka G20-maat antoivat marraskuussa 2008 Washingtonin huippukokouksessa. Kyseistä asetusta muutettiin toukokuussa 2011 sen mukauttamiseksi EAMV:n perustamiseen.2

Nykyisten luottoluokituslaitoksia koskevien asetusten painopisteitä ovat luottoluokituslaitosten rekisteröinti, menettelytapasäännöt ja valvonta.

(1) Rekisteröinti: Luottoluokituslaitoksen rekisteröinti edellyttää tiettyjen menettelytapasääntöihin liittyvien velvoitteiden (ks. kohta 2) täyttämistä. Niillä pyritään varmistamaan luokitusprosessin riippumattomuus ja luotettavuus sekä parantamaan luokitusten laatua. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) on ollut heinäkuusta 2011 lähtien vastuussa EU:n luottoluokituslaitosten rekisteröinnistä. EAMV on tähän mennessä rekisteröinyt 28 luottoluokituslaitosta (joista osa kuuluu samaan ryhmittymään).

(2) Menettelytapasäännöt: Nykyisessä asetuksessa luottoluokituslaitosten edellytetään välttävän eturistiriitoja (esimerkiksi siten, että luottoluokituslaitoksen palveluksessa oleva luottoluokitusanalyytikko ei saa luokitella yksikköä, jossa hänellä on omistusosuus), varmistavan luokitusten laadun (esimerkiksi edellyttämällä luottoluokitusten jatkuvaa valvontaa) ja luokitusmenetelmien laadun (menetelmien on oltava muun muassa tehokkaita ja järjestelmällisiä) sekä sen, että toiminta on mahdollisimman avointa (luottoluokituslaitosten olisi esimerkiksi julkaistava vuosittain avoimuusraportti).

(3) Valvonta: EAMV:llä on ollut heinäkuusta 2011 yksinomaiset valtuudet valvoa EU:ssa rekisteröityjä luottoluokituslaitoksia. Sillä on myös kattavat tutkintavaltuudet, muun muassa mahdollisuus pyytää mitä tahansa asiakirjaa tai tietoa, kutsua kuultavaksi ja kuulustella henkilöitä, tehdä tarkastuksia paikalla ja määrätä hallinnollisia seuraamuksia, sakkoja ja uhkasakkoja. Näin voidaan keskittää ja yksinkertaistaa luottoluokituslaitosten valvontaa Euroopan tasolla. Keskitetyllä valvonnalla varmistetaan, että rekisteröidyillä luottoluokituslaitoksilla on käytettävissään keskitetty yhteyspiste, siitä saavutetaan mittavia tehokkuusetuja rekisteröinnin ja valvontaprosessin lyhentymisen ja helpottumisen myötä ja sillä mahdollistetaan luottoluokituslaitoksia koskevien sääntöjen johdonmukaisempi soveltaminen. Luottoluokituslaitokset ovat tällä hetkellä ainoat finanssilaitokset, joita Euroopan valvontaviranomainen valvoo suoraan.

EU:n sääntöjä sovellettaisiin julkisyhteisöjen luottoluokitteluun EU:n alueella ja myös EU:n ulkopuolella siinä tapauksessa, että valtioiden luottoluokitusten laatija on EU:ssa rekisteröity luottoluokituslaitos.

Tämänpäiväinen ehdotus toimitetaan nyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäsenvaltioille) käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Ks. myös MEMO/11/788

Lisätietoa

http://ec.europa.eu/internal_market/securities/agencies/index_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Chantal Hughes (+32 2 296 44 50)

Carmel Dunne (+32 2 299 88 94)

1 :

Luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1060/2009, EUVL l 302, 17.11.2009. Asetukseen (EY) N:o 1060/2009 viitataan usein nimellä ”CRA I” -asetus.

2 :

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta 11 päivänä toukokuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2011. Asetukseen (EY) N:o 513/2011 viitataan usein nimellä ”CRA II” -asetus.

Ks. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:145:0030:0056:FI:PDF


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website