Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Maahanmuuttajillakin on oikeus perhe-elämään

Bryssel 15. marraskuuta 2011 – Onko maahanmuuttajien perheenyhdistämistä koskevissa EU:n säännöissä korjattavaa? Komissio on tänään käynnistänyt julkisen keskustelun EU:n ulkopuolelta tulleiden, EU:ssa asuvien maahanmuuttajien oikeudesta saada perheenjäsenensä luokseen. Keskustelun tulosten perusteella komissio arvioi, onko aihetta poliittisiin toimiin, kuten esimerkiksi ohjeistuksen selkeyttämiseen tai nykyisten sääntöjen muuttamiseen. Niin sidosryhmät kuin yksityishenkilötkin voivat ottaa asiaan kantaa verkkosivustolla Sinun äänesi Euroopassa. Tausta- ja yhteystiedot löytyvät täältä.

Euroopan unionilla on ollut vuodesta 2003 yhteiset säännöt siitä, millä edellytyksin EU:n jäsenmaassa laillisesti asuvan EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen perheenjäsenet saavat tulla unionin alueelle ja oleskella siellä.

”Perheenyhdistäminen antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden normaaliin perhe-elämään ja edistää heidän kotoutumistaan uuteen asuinmaahansa”, toteaa EU:n sisäasiainkomissaari Cecilia Malmström. ”Toivon, että kaikki asianosaiset osallistuisivat keskusteluun siitä, miten perheenyhdistämistä koskevia sääntöjä voitaisiin parantaa.” Malmström patistaa erityisesti jäsenvaltioita kertomaan kokemuksistaan ja esittämään konkreettisia lukuja nykyisten sääntöjen väärinkäytöksiä koskevien väitteiden tueksi.

Keskustelunavaukseksi komissio on julkaissut ns. vihreän kirjan eli mietinnön perheenyhdistämisestä. Siinä esitetään useita voimassaolevan säännöstön eli perheenyhdistämisdirektiivin soveltamista koskevia kysymyksiä. Sidosryhmillä on 1. maaliskuuta 2012 asti aikaa vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten olisi rajattava maahanmuuttajat, joihin EU:n sääntöjä sovelletaan? Pitäisikö perheenyhdistämisoikeus ulottaa koskemaan ydinperheen ulkopuolisia perheenjäseniä? Millaisia ongelmia liittyy avioliittoon pakottamiseen?

  • Mitkä ovat perheenyhdistämisen edellytykset? Olisiko kotouttamistoimenpiteet, joita jäsenvaltiot saavat edellyttää, määriteltävä tarkemmin? Olisiko säännöksissä varmistettava, että tällaiset toimenpiteet todella edistävät kotouttamista ja ettei niitä käytetä perheenyhdistämisen estämiseen?

  • Miten estetään petokset ja lumeavioliitot?

  • Mitä tietyt velvoitteet merkitsevät jäsenvaltioille, kuten esimerkiksi lapsen edun huomioon ottaminen perheenyhdistämishakemuksen käsittelyn yhteydessä?

Kirjallisen lausuntokierroksen päätyttyä komissio järjestää vielä julkisen kuulemisen perheenyhdistämisestä.

Taustaa

Perheenyhdistämisdirektiivissä 2003/86/EY säädetään yhteisistä edellytyksistä, jotka koskevat EU:n alueella laillisesti oleskelevan kolmannen maan (eli EU:n ulkopuolisen maan) kansalaisen oikeutta saada EU:n ulkopuolella oleskelevat perheenjäsenensä luokseen. Direktiivissä ei käsitellä sellaisia kolmannen maan kansalaisia, jotka ovat EU:n kansalaisen perheenjäseniä. Heidän oikeuksistaan säädetään EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevassa säännöstössä (direktiivi 2004/38/EY).

Käytettävissä olevien tietojen perusteella 2000-luvun alussa näytti siltä, että perheiden maahanmuuton osuus laillisesta maahanmuutosta oli yli puolet. Nykyään sen osuus on supistunut noin kolmannekseen kaikesta EU:n alueelle suuntautuvasta maahanmuutosta. Osuus on vieläkin pienempi, kun tarkastellaan vain perheenyhdistämisdirektiivin kohderyhmää, toisin sanoen kolmannen maan kansalaisia, jotka muuttavat EU:ssa asuvan kolmannen maan kansalaisen luo. Uusista oleskeluluvista noin 21 prosenttia myönnetään tällaisille maahanmuuttajille, ja vuonna 2010 heitä oli EU:ssa suunnilleen puoli miljoonaa.

Tänä vuonna eniten oleskelulupia EU:ssa asuvien kolmannen maan kansalaisten perheenjäsenille myönsi Italia (160 200) ja seuraavaksi eniten Yhdistynyt kuningaskunta (103 187) ja Espanja (89 905).

Kolmannen maan kansalaisilla, jotka ovat EU:n alueella laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen (ns. perheenkokoajan) perheenjäseniä, on oikeus tulla EU:n alueelle ja oleskella siellä, jos perheenkokoaja on oleskellut EU:ssa vähintään vuoden ajan ja hänellä on perustellut mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus. Jäsenmaat voivat vaatia myös muiden edellytysten täyttämistä, kuten riittäviä varoja, kelvollista asuntoa, sairausvakuutusta ja kotouttamistoimenpiteiden noudattamista (esim. kielitaidon osoittamista tai erityisen kotouttamiskurssin käymistä).

Komissio antoi 8. lokakuuta 2008 kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta. Kertomuksessa käytiin läpi mahdollisia ongelmakohtia ja esitettiin suosituksia direktiivin täytäntöönpanon tehostamista varten. Siitä kävi ilmi muun muassa, että direktiivi jättää jäsenmaille liikaa harkintavaltaa eräiden valinnaisten säännösten soveltamisessa. Tämä koskee erityisesti aikaa, joka kolmannen maan kansalaisen on asuttava maassa, ennen kuin hänen perheensä voi tulla hänen luokseen, sekä jäsenmaiden mahdollisuutta pakottaa kolmannen maan kansalaiset noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä.

Komissio käynnistää kertomuksessa todettujen puutteiden perusteella julkisen keskustelun perheenyhdistämisestä. Tavoitteena on selvittää, tarvitaanko konkreettisia linjanmuutoksia perheenyhdistämiseen, ja jos tarvitaan, millaisia muutosten olisi oltava. Tänään hyväksytyn vihreän kirjan tavoitteena on kerätä sidosryhmiltä ja jäsenmailta palautetta siitä, mitä olisi tehtävä, jotta saataisiin aikaiseksi tehokas EU:n laajuinen perheenyhdistämisjärjestelmä.

Ennen jatkotoimien toteuttamista arvioidaan yksityiskohtaisesti, miten ne vaikuttaisivat perusoikeuksiin, erityisesti yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeuteen solmia avioliitto, lapsen oikeuksiin ja syrjimättömyysperiaatteeseen.

Lisätietoa

Sisäasiainkomissaari Cecilia Malmströmin kotisivu

Komission sisäasioiden pääosaston kotisivu

Yhteyshenkilöt:

Michele Cercone +32 2 298 09 63

Tove Ernst +32 2 298 67 64


Side Bar