Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Raportin mukaan bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden liikkuvuudella yleisesti positiivinen vaikutus EU:n talouteen

Bryssel 11. marraskuuta 2011 – Euroopan komission tänään julkaisemassa raportissa tuodaan esiin Bulgariasta ja Romaniasta (EU-2) tulevien liikkuvien työntekijöiden yleisesti positiivinen panos vastaanottajamaiden talouteen. Nämä työntekijät ovat monipuolistaneet ammattitaitovalikoimaa ja täyttäneet työpaikkoja työvoimapulasta kärsivillä toimialoilla ja ammateissa kuten rakennus-, kotitalous- sekä elintarvikepalveluiden alalla. Arvioiden mukaan romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vaikutukset myös EU:n pitkän aikavälin BKT:hen ovat positiivisia: nousua on noin 0,3 prosenttia EU-27-maissa (0,4 % EU-15-maissa). Tutkimuksissa ei tullut esiin merkittäviä vaikutuksia työttömyyteen tai paikallisten työntekijöiden palkkoihin vastaanottavissa maissa; EU-15-maita koskevien tutkimusten mukaan palkat ovat keskimäärin vain 0,28 prosenttia alemmat kuin ilman EU-2-maista tulevia liikkuvia työntekijöitä. Raportin mukaan ei ole myöskään mitään näyttöä siitä, että EU:n sisällä liikkuvuutta harjoittaneet EU-kansalaiset käyttäisivät etuuksia kohtuuttomasti, ja viimeaikaisten liikkuvuusvirtojen vaikutus julkiseen talouteen on valtakunnan tasolla joko lähes olematon tai myönteinen.

Puhuessaan toimittajille Wienissä järjestetyn konferenssin yhteydessä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor korosti liikkuvuuden positiivisia vaikutuksia ja katsoi, että liikkuminen maiden välillä tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia ja taloudellisia etuja sekä vastaanottaville maille että EU:lle kokonaisuudessaan. ”Alueellinen liikkuvuus riippuu erittäin paljon talouden suuntauksista ja siitä, missä on työpaikkoja”, hän jatkoi. Andor toi myös esiin, että hän kannattaa voimakkaasti kaikkien työmarkkinarajoitusten poistamista. ”Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoittaminen ei ole ratkaisu Euroopan suureen työttömyyteen. Meidän on pikemminkin keskitettävä pyrkimykset uusien työpaikkojen luomiseen”, jatkoi komissaari Andor.

Laajentumisen jälkeisestä liikkuvuudesta on saattanut syntyä jonkin verran taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia niin vastaanottajamaille kuin lähtömaillekin, jotka menettävät tuottavaa kapasiteettia. Komissio kuitenkin uskoo, että vaikka osaa näistä kustannuksista voitaisiinkin vähentää tilapäisesti rajoittamalla työvoiman liikkumista, pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiden epätasapainoon on puututtava erityisillä toimintalinjoilla. Näytön mukaan siirtymätoimenpiteillä on ollut vähäistä vaikutusta liikkuvuuden jakautumiseen EU:ssa ja muuttovirtoihin vaikuttavat enemmän työvoiman kysynnän tai kielitaidon kaltaiset tekijät. Vuoden 2004 laajentuminen osoitti myös, että työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoittamisella voi olla kielteisiä sivuvaikutuksia, joista yksi esimerkki on pimeän työn lisääntyminen.

Bulgariasta ja Romaniasta on muutettu eniten Italiaan ja Espanjaan, ja tietojen mukaan vuoden 2010 lopulla EU-25-maissa asui kaksi kertaa niin paljon bulgarialaisia ja romanialaisia (2,9 miljoonaa) kuin vuonna 2006. EU-25-maissa oleskelevien EU-2-maiden kansalaisten suhteellinen osuus EU-25-maiden koko väestöstä on kuitenkin vain 0,6 prosenttia. Osuus on suurin Kyproksella (4,1 %), Espanjassa (2,2 %) ja Italiassa (1,8 %). Lisäksi EU-2-maiden työllisyysaste (63 %) on lähes sama kuin EU-25-maissa (65 %). Talouden taantumasta lähtien hiljattain saapuneiden EU-2-maiden kansalaisten on kuitenkin ollut vaikeampi löytää työtä: noin 16 prosenttia oli työttömänä vuonna 2010, kun vuonna 2007 osuus oli 9 prosenttia. On selvää, että hiljattain EU-2-maista muuttaneilla on ollut erittäin vähäinen osa työmarkkinakriisissä, joka on suoraa vaikutusta talous- ja rahoituskriisistä samoin kuin rakenteellisista työmarkkinaongelmista.

Komission raportti toimii perustana, kun neuvosto tarkastelee, miten bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen sovelletut siirtymäjärjestelyt ovat toimineet käytännössä.

Tausta

Vuoden 2005 liittymisasiakirjassa annetaan EU-25-maille tilapäinen mahdollisuus rajoittaa Bulgariasta ja Romaniasta tulevien työntekijöiden vapaata pääsyä työmarkkinoilleen valmistauduttaessa työvoiman täysimittaiseen liikkuvuuteen EU:ssa. Kokonaisuudessaan seitsemän vuoden siirtymäkausi on jaettu kolmeen vaiheeseen:

Ensimmäiset kaksi vuotta: muut jäsenvaltiot voivat säännellä kansallisella lainsäädännöllään Bulgariasta ja Romaniasta tulevien työntekijöiden pääsyä työmarkkinoilleen.

Seuraavat kolme vuotta: jäsenvaltiot voivat jatkaa toimenpiteidensä voimassaoloa ilmoitettuaan siitä komissiolle ennen ensimmäisen vaiheen päättymistä; muussa tapauksessa sovelletaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä.

Viimeiset kaksi vuotta: jäsenvaltio, joka jatkaa kansallisten toimenpiteiden soveltamista toisen vaiheen päättyessä, saa jatkaa kyseisten toimenpiteiden soveltamista liittymispäivää seuraavan seitsemän vuoden ajanjakson päättymiseen saakka siinä tapauksessa, että sen työmarkkinoilla ilmenee tai uhkaa ilmetä vakavia häiriöitä, ilmoitettuaan siitä komissiolle.

Näiden seitsemän vuoden aikana suojalauseke antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ottaa rajoitukset uudelleen käyttöön, jos sen työmarkkinoilla ilmenee tai uhkaa ilmetä vakavia häiriöitä.

Siirtymätoimenpiteiden toinen vaihe päättyy joulukuussa 2011. Kymmenen jäsenvaltiota (BE, DE, IRL, FR, IT, MT, NL, AT, LU, UK) rajoittaa edelleen Bulgariasta ja Romaniasta tulevien työntekijöiden pääsyä työmarkkinoilleen. Ne voivat pitää rajoitukset voimassa 31. joulukuuta 2011 jälkeen vain, jos ne ilmoittavat komissiolle 31. joulukuuta 2011 mennessä, että niiden työmarkkinoilla ilmenee tai uhkaa ilmetä vakavia häiriöitä. Myös romanialaisten työntekijöiden pääsyä Espanjan työmarkkinoille on rajoitettu. Euroopan komissio hyväksyi Espanjan pyynnön rajoittaa romanialaisten työntekijöiden pääsyä työmarkkinoille 31. päivään joulukuuta 2012 asti työmarkkinoilla ilmenevien vakavien häiriöiden vuoksi. (IP/11/960)

Siirtymäjärjestelyt päättyvät lopullisesti 31. joulukuuta 2013.

Linkki Euroopan komission raporttiin bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien siirtymäjärjestelyjen toimivuudesta:

http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=7204&langId=en

Lisätietoja: http://ec.europa.eu/free-movement-of-workers

Ks. Myös MEMO/11/773

Contacts :

Cristina Arigho (+32 2 298 53 99)

Maria Javorova (+32 2 299 89 03)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website