Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Teollisuuden kilpailukyky avain talouden elpymiseen

Bryssel 14. lokakuuta 2011 – Euroopan komissio esitteli tänään tiedonantonsa Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen, jossa tarkastellaan erityisesti EU:n jäsenmaiden teollisuuden kilpailukykytilannetta.

EU:n talouden elpyminen on ollut suhteellisen hidasta, ja tilanne on yhä epävarma. Se näkyy talouden ilmapiirin heikkenemisenä ympäri Eurooppaa. Ongelmia ovat muun muassa merkittävät rahoitusmarkkinoilta juontuvat riskit, nousevat energian ja raaka-aineiden hinnat sekä julkisen talouden vakauttamistarve. EU:n teollisuus on kuitenkin hyvässä kunnossa, ja sillä on potentiaalia nostaa Euroopan talous takaisin kasvuun.

Jäsenmaiden välillä on suuria eroja. Teollisuuden keskimääräinen työn tuottavuus vaihtelee Irlannin melkein 125 prosentin bruttoarvonlisästä työntekijää kohti Bulgarian alle 20 prosenttiin, ja innovatiivisten yritysten osuus vaihtelee Saksan 80 prosentista Latvian 25 prosenttiin. Sääntelyn yritysmyönteisyys saa parhaimmat arvosanat Suomessa Italian ollessa peränpitäjänä. Tämän tilanteen pohjalta tänään esitetyssä tiedonannossa jäsenmaita rohkaistaan toteuttamaan nopeasti toimia, joilla kilpailukyky saadaan nousemaan tasolle, jota osallistuminen euroon ja sisämarkkinoihin edellyttää.

Tämä edellyttää jäsenmailta jämäkkää ja koordinoitua teollisuus- ja pk-yrityspolitiikkaa. Komissio on sen saavuttamiseksi valmis edistämään ja seuraamaan rakenteellisia parannuksia, joita Euroopan talous tarvitsee kiireellisesti päästäkseen takaisin kasvuvauhtiin.

Teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani toteaa, että Euroopan teollisuus on hyvässä kunnossa ja kilpailukykyinen. ”Elpymisen hidastumisen takia kilpailukyvyn parantaminen ja kasvu olisi nostettava vielä ensisijaisemmaksi prioriteetiksi toimintasuunnitelmassa. Tarvitaan rakenneuudistuksia, joilla vapautetaan yrittäjien potentiaalia, sillä he ovat elpymisen kannalta ratkaisevassa asemassa.”

Tiedonannon rinnalla julkaistaan myös Euroopan kilpailukykyraportti 2011 ja raportti jäsenmaiden kilpailukykytilanteesta ja ‑politiikasta 2011. Lisätietoja

Industrial Competitiveness: "An Industrial Policy for the Globalisation Era"

Keskeiset toiminta-alat

Euroopan teollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen on olennaista, sillä 75 prosenttia EU:n viennistä on peräisin tuotantoyrityksistä, jotka vastaavat myös 80 prosentista teollisuuden tutkimuksesta ja kehityksestä. Tiedonannossa määritellään seuraavat keskeiset alat, joilla EU:n teollisuuden kilpailukykyä voitaisiin vielä vahvistaa ja siten edistyä huomattavasti Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamisessa:

1) Talouden rakennemuutosten edistäminen, jotta voidaan siirtyä kohti innovatiivisempia ja osaamiseen perustuvia teollisuudenaloja, joiden tuottavuuden kasvu on suurempi ja jotka ovat kärsineet vähemmän maailmanlaajuisesta kilpailusta (kuten ympäristöteollisuus, sähkö- ja optiset laitteet);

2) Teollisuuden innovointitoiminnan mahdollistaminen erityisesti yhdistämällä niukat resurssit, vähentämällä innovointia tukevien järjestelmien pirstaleisuutta ja parantamalla tutkimushankkeiden markkinointisuuntautuneisuutta. Keskeisten mahdollistavien teknologioiden (esim. nanoteknologia, kehittyneet materiaalit ja teollinen bioteknologia) markkinoiden odotetaan kasvavan jopa 50 prosentilla vuoteen 2015 mennessä ja luovan tuhansia uusia työpaikkoja, jotka tuovat paljon lisäarvoa.

3) Kestävän kasvun ja resurssitehokkuuden edistäminen erityisesti edistämällä innovointia ja puhtaampien teknologioiden käyttöä, varmistamalla raaka-aineiden ja energian saanti ja vääristymätön hinnoittelu sekä päivittämällä ja liitämällä yhteen energian jakeluverkkoja;

4) Liikeympäristön parantaminen erityisesti vähentämällä yritysten hallinnollista rasitetta ja edistämällä kilpailua sellaisten tarjoajien välillä, jotka käyttävät laajakaista-, energia- ja liikenneinfrastruktuureja;

5) Sisämarkkinoiden hyödyntäminen tukemalla innovatiivisia palveluja ja panemalla sisämarkkinoita koskeva asetus ja erityisesti palveludirektiivi täysimääräisesti täytäntöön. Palveludirektiivin täysimääräisestä soveltamista voidaan saada taloudellista hyötyä jopa 140 miljardia euroa EU-tasolla, mikä vastaa 1,5 prosentin BKT:n kasvupotentiaalia.

6) Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tukeminen erityisesti parantamalla rahoituksen saantia, helpottamalla kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä sekä varmistamalla, että viranomaiset suorittavat maksunsa nopeammin.

Raporttien pääasialliset tulokset

  • Työn tuottavuus (työntekijää kohti teollisuudessa): Tuottavuusaste on keskimääräistä korkeampi Irlannissa, Alankomaissa, Itävallassa, Suomessa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Ruotsissa ja keskimääräistä alhaisempi Slovakiassa, Puolassa, Sloveniassa, Kyproksella, Unkarissa, Tšekissä. Portugalissa, Virossa, Liettuassa, Romaniassa, Latviassa ja Bulgariassa.

  • EU:ssa on vähemmän nuoria innovatiivisia yrityksiä: Eurooppalaiset yritykset kykenevät soveltamaan ja kaupallistamaan tutkimuksen ja kehityksen heikommin kuin yritykset Yhdysvalloissa ja Japanissa. Innovatiivisten yritysten osuus kaikista yrityksistä on erityisen suuri Luxemburgissa, Saksassa, Belgiassa ja Portugalissa ja erityisen alhainen Unkarissa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa.

  • Teollisuus liittyy entistä tiiviimmin palveluihin: Teollisuus käyttää suorina tai välillisinä tuotoksina etenkin osaamisintensiivisiä yrityspalveluja; niiden määrä EU-12:ssa on jopa 9 prosenttia ja EU-15:ssa 18 prosenttia viennistä.

  • EU:n teollisuus parantaa raaka-ainetehokkuutta: Teollisuus hyödyntää kierrätystä ja innovatiivisia korvaavia materiaaleja, mutta lukuisten materiaali-intensiivisten EU:n teollisuudenalojen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia ovat muiden kuin energiaraaka-aineiden saanti ja hinta.

  • Teollisuuden tehokkuus: EU on johtavassa asemassa monilla alueilla, yleensä edellä Yhdysvaltoja ja kuromassa kiinni eroa Japaniin. EU:n jäsenmaiden teollisuudenalojen suorituskyvyssä on kuitenkin huomattavia eroja.

  • Sääntelyn yritysmyönteisyys: Yritysten toiminnalle asetetaan vähemmän rasitteita esimerkiksi Luxemburgissa, Suomessa, Virossa, Kyproksella, Tanskassa ja Ruotsissa, kun taas yritykset Belgiassa, Portugalissa, Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa kohtaavat enemmän ongelmia. Lisätietoja ks MEMO/11/702.

Tausta

Osana Eurooppa 2020 -strategiaa komissio käynnisti vuonna 2010 uuden teollisuuspolitiikan1. Siinä korostetaan niitä toimia, joita tarvitaan vahvistamaan Euroopan vetovoimaa investointi- ja tuotantopaikkana. Lisäksi korostetaan sitoumusta seurata jäsenvaltioiden kilpailukykyä koskevia toimintalinjoja.

Arvioitaessa jäsenmaita talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja Eurooppa 2020 -strategian laajoissa puitteissa apuna käytetään vuotuista Euroopan kilpailukykyraporttia 2011 ja raporttia jäsenvaltioiden kilpailukykytilanteesta ja –politiikasta.

Lisätietoja

Tiedonanto Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen

Euroopan kilpailukykyraportti 2011

Raportti jäsenvaltioiden kilpailukykytilanteesta ja politiikasta 2011

MEMO/11/701: Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen

MEMO/11/702: Katsaus 27 jäsenmaan kilpailukykyyn

Teollisuuden kilpailukyky: Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/industrial-competitiveness/industrial-policy/index_en.htm

Eurooppa 2020 ja talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso

http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm.

Yhteystiedot:

Carlo Corazza +32 2 295 17 52

Andrea Maresi +32 2 299 04 03

1 :

Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka, Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle, KOM(2010) 614.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website