Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/11/114

Bryssel 1. helmikuuta 2011

Uusi innovaatiounionin tulostaulu: kilpailijat edellä EU:ta vaikka edistystä monissa jäsenvaltioissa

EU ei ole pystynyt kuromaan umpeen innovaatioeroja suurimpiin kansainvälisiin kilpailijoihinsa eli Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Talouskriisistä huolimatta kehityssuunta on useimmissa EU:n jäsenvaltioissa lupaava, mutta edistyminen ei silti ole riittävän ripeää. Voimakkaasti kehittyviin talouksiin nähden EU:lla on yhä selkeä etumatka Intiaan ja Venäjään, Brasilia edistyy jatkuvasti ja Kiina saavuttaa EU:ta nopeasti. EU:n sisällä parhaimmat tulokset saa Ruotsi, jonka jälkeen tulevat Tanska, Suomi ja Saksa. Yhdistynyt kuningaskunta, Belgia, Itävalta, Irlanti, Luxemburg, Ranska, Kypros, Slovenia ja Viro muodostavat tässä järjestyksessä seuraavan ryhmän. Nämä ovat keskeisiä päätelmiä Euroopan komission tänään julkaisemassa innovaatiounionin tulostaulussa 2010. Kyseessä on tulostaulun ensimmäinen painos. Se kuuluu osana aloitteeseen innovaatiounioni (IP/10/1288), ja sillä korvataan aiempi Euroopan innovaatioiden tulostaulu. Tulostaulusta saatiin aineksia äskettäin julkaistuun vuotuiseen kasvuselvitykseen (IP/11/22), jolla autetaan jäsenvaltioita nimeämään vahvuuksia ja heikkouksia ja parantamaan innovointituloksiaan Eurooppa 2020 ‑strategian kansallisten uudistusohjelmien avulla.

”Tulostaulu osoittaa, että meidän on tehostettava toimintaamme Euroopan innovatiivisuuden lisäämiseksi, jotta pystyisimme saavuttamaan tärkeimmät kilpailijamme ja löytämään uudelleen vakaan ja kestävän kasvun tien”, korosti varapuheenjohtaja Antonio Tajani, joka on teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaava komission jäsen.

”Tämä uusi ja entistä parempi innovaatiounionin tulostaulu korostaa innovoinnin kiireellisyyttä Euroopassa. Innovointi on nykyaikaisen talouden menestykselle yhtä tärkeää kuin vesi elämälle. Innovointi on talouspolitiikan ytimessä, ja se on tärkein keino luoda uusia työpaikkoja talouteen. Tänään julkaistava tulostaulu onkin Eurooppa 2020 ‑strategian keskeinen rakenneosa. Haluamme, että jäsenvaltiot käyttävät tulostaulua mahdollisimman paljon, jotta ne voivat hyödyntää vahvuuksiaan ja korjata heikkouksiaan”, sanoi tutkimuksesta, innovaatiosta ja tieteestä vastaava komission jäsen Máire Geoghegan-Quinn.

Vuoden 2010 tulostaulu pohjautuu 25 indikaattoriin, jotka liittyvät tutkimukseen ja innovointiin. Se kattaa EU:n 27 jäsenvaltiota sekä lisäksi Kroatian, Serbian, Turkin, Islannin, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Norjan ja Sveitsin. Indikaattorit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

- ”Mahdollistajat” eli perusrakenteet, jotka tekevät innovoinnin mahdolliseksi (henkilöstö, rahoitus ja tuki sekä avoimet, huipputasoa edustavat ja houkuttelevat tutkimusjärjestelmät);

- ”Yritysten toiminta”, joka osoittaa, missä määrin Euroopan yritykset innovoivat (yritysten investoinnit, yhteydet ja yrittäjyys, aineeton omaisuus); ja

- ”Tuotokset”, jotka osoittavat, miten edellä kuvatut tekijät muuntuvat koko talouden eduiksi (innovoijat, talousvaikutukset).

EU:n 27 jäsenvaltion indikaattoreiden vertailu Yhdysvaltoihin ja Japaniin osoittaa, että EU ei ole kuromassa umpeen innovointieroja keskeisiin kilpailijoihinsa.

Suurin ero ilmenee luokassa ”yritysten toiminta”, jossa EU on jäänyt jälkeen julkisen ja yksityisen sektorin yhteisjulkaisuissa, yritysten tutkimus- ja kehittämismenoissa sekä Japaniin nähden PCT-patenteissa (patenttiyhteistyösopimus). Tämä osoittaa, että Euroopan tutkimus- ja innovointi on kilpailijoita jäljessä lähinnä yksityisellä sektorilla. Etusijalle olisikin asetettava sellaisten sääntelyolojen ja muiden reunaehtojen luominen, joilla rohkaistaan yksityisen sektorin investointien kasvua ja helpotetaan tutkimustulosten hyödyntämistä yrityssektorilla, erityisesti tehokkaamman patenttijärjestelmän avulla. Erityisen paljon ollaan jäljessä ulkomailta saatavien lisenssi- ja patenttitulojen kohdalla, ja ero kasvaa nopeasti. Kyseessä on talouden dynaamisuuden merkittävä indikaattori. Se osoittaa, että EU:ssa on parannettava suojellun osaamisen talousmallia ja sisämarkkinoiden toimintaa. Se osoittaa myös, että EU tuottaa Yhdysvaltoja ja Japania pienemmän määrän erittäin merkittäviä patentteja (jotka tuovat merkittäviä tuloja kolmansista maissa) ja että EU:n asema suuren kasvun globaaleilla sektoreilla ei ole riittävän hyvä.

Korkea-asteen koulutuksen hankkivien määrässä EU on yhä merkittävästi jäljessä, mutta ero on hieman pienentymässä, sillä tämä määrä on EU:ssa melko voimakkaassa kasvussa.

EU:n 27 jäsenvaltiota ovat kuitenkin yhä jäljessä Yhdysvalloista julkisissa tutkimus- ja kehittämismenoissa sekä osaamisvaltaisten palveluiden viennissä.

Viiden viime vuoden aikana EU:n 27:ää jäsenvaltiota kuvaavista innovaatioindikaattoreista kehitys on ollut voimakkainta indikaattoreissa avoimet, huipputasoa edustavat ja houkuttelevat tutkimusjärjestelmät (kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut, vaikutukseltaan merkittävät julkaisut, EU:n ulkopuolelta tulevat tohtorintutkintoa varten opiskelevat) ja aineeton omaisuus (yhteisön tavaramerkit, PCT-patentit ja yhteisömallit)

EU on yleisesti säilyttänyt etumatkansa Intiaan ja Venäjään nähden. EU:n 27 jäsenvaltiota ovat kuitenkin osittain menettämässä etumatkaansa Brasiliaan ja ennen kaikkea Kiinaan, jotka kurovat nopeasti umpeen innovointieroaan EU:hun nähden (ks. kuva 1).

KUVA 1: VERTAILU KESKEISIIN KILPAILIJOIHIN

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Tulostaulu jakaa jäsenvaltiot seuraaviin neljään maaryhmään (ks. kuva 2):

  • Innovaatiojohtajat: Tanska, Suomi, Saksa, Ruotsi. Kaikkien innovaatiotoiminta ylittää EU:n keskiarvon.

  • Innovaatioseuraajat: Itävalta, Belgia, Kypros, Viro, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden tulokset ovat lähellä EU:n keskiarvoa.

  • Kohtuulliset innovoijat: Kroatian, Tšekin, Kreikan, Unkarin, Italian, Maltan, Puolan, Portugalin, Slovakian ja Espanjan tulokset jäävät EU:n keskiarvon alapuolelle.

  • Vähäiset innovoijat: Bulgarian, Latvian, Liettuan ja Romanian tulos on selvästi EU:n keskiarvoa heikompi.

Kuva 2: EU:n jäsenvaltioiden innovointitulokset

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED
Huom. Keskimääräiset tulokset on mitattu käyttämällä yhdistelmäindikaattoria, joka koostuu 24 indikaattorin tiedoista. Arvot vaihtelevat 0:sta, joka on alin mahdollinen arvo, suurimpaan mahdolliseen eli 1:een. Keskimääräiset tulokset vuonna 2010 kuvastavat tilannetta vuosina 2008/2009, koska tiedot ovat saatavilla myöhemmin.

Innovaatiojohtajien tulokset ovat vähintään 20 % EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvoa paremmat. Innovaatioseuraajilla tulokset ovat vähemmän kuin 20 % keskiarvoa paremmat mutta enintään 10 % EU:n keskiarvoa heikommat. Kohtuullisilla innovoijilla tulokset ovat 10–50 % EU:n keskiarvoa heikommat, ja vähäisten innovoijien tulokset ovat alle 50 % EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta.

Taustaa:

Lokakuussa 2010 hyväksyttiin innovaatiounionia käsittelevä tiedonanto, minkä seurauksena on myös uudistettu ja nimetty uudelleen Euroopan innovaatioiden tulostaulu, joka oli jo vakiintunut ja tunnustettu väline EU:n eri jäsenvaltioiden innovaatiotulosten arviointia varten. Uudistetun tulostaulun nimi on nyt innovaatiounionin tulostaulu. Innovaatiounionin tulostaulun laatii Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston toimeksiannosta UNU-MERIT (United Nations University –Maastricht Economic and Social Research and Training Centre on Innovation and Technology) yhteistyössä Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) kanssa.

Koko raportti on saatavilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/facts-figures-analysis/index_en.htm

ja http://www.proinno-europe.eu/metrics

Lisätietoja, ks. MEMO/11/56.

Innovaatiounioni

Eurooppa 2020


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website