Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio – Lehdistötiedote

Komissio julkaisee petostentorjuntaa koskevan vuosikertomuksen

Bryssel 29. syyskuuta 2011 – Euroopan komissio julkaisi tänään vuosikertomuksen EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta vuonna 2010. Vuosikertomuksessa pyritään arvioimaan riskiä siitä, että EU:n menoja ja tuloja käytetään väärin sääntöjenvastaisuuksien ja petosten kautta. Koska useimmissa jäsenvaltioissa on käytössä nykyaikaiset ja aikaisempaa paremmat ilmoitusjärjestelmät, komission saatavilla on nyt aikaisempaa enemmän ja parempia tietoja sääntöjenvastaisuuksista. Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä on tämän tuloksena noussut lähes kaikilla talousarvion aloilla. Lisäksi komissio voi pyrkiä parempaan ja luotettavampaan raportointiin, mikä puolestaan auttaa suojaamaan veronmaksajien varoja. Kun EU:n varojen valvonta tehostuu, jäsenvaltiot ja komissio voivat reagoida muuttuviin petoskuvioihin nopeammin ja toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia. Tämä on tärkeää, sillä paras tapa torjua petoksia on tyrehdyttää ne alkuunsa.

Vuosikertomus on rohkaisevaa luettavaa. Jäsenvaltiot havaitsevat sääntöjenvastaisuudet aikaisempaa herkemmin, ja väärinkäytetyt varat voidaan yhä useammin palauttaa EU:n talousarvioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei petostentorjuntatoimia enää tarvittaisi. Komissio pyytää niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön uutta ilmoitusjärjestelmää, tekemään niin pikaisesti. Lisäksi niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ilmoittaneet poikkeuksellisen pienestä määrästä petosepäilyjä, pyydetään selittämään, miten ne valvovat EU:n varojen käyttöä. EU:n kansalaisilla on oikeus tietää, mihin heidän varansa käytetään sentilleen”, totesi verotuksesta, tulliliitosta, tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaava komissaari Algirdas Šemeta.

Internet-pohjainen ilmoitusjärjestelmä (IMS) on parantanut sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista huomattavasti. Komissio pyytää Espanjaa, Ranskaa ja Irlantia ottamaan ilmoitusjärjestelmän käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä, jotta EU:n veronmaksajien varat olisivat entistä paremmassa suojassa. Komissio aikoo myös tutkia jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan alalla käyttöönottamia sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjunnan valvontajärjestelmiä sen arvioimiseksi, onko valvontajärjestelmät kohdennettu niihin aloihin, joilla petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski on korkea, ja miten kohdentaminen on tehty. Lisäksi komissio on vuodesta 2010 lähtien hyväksynyt useita petostentorjuntaa koskevia toimenpidealoitteita (IP/11/783, MEMO/11/454 ja IP/11/644), joilla EU:n taloudelliset edut voidaan suojata entistä paremmin. Toimenpidealoitteiden ensimmäiset tulokset esitellään seuraavassa vuosikertomuksessa, joka kattaa vuoden 2011.

Tausta

Vuoden 2010 vuosikertomus EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta sisältää yksityiskohtaisia tietoja jäsenvaltioiden ilmoittamista sääntöjenvastaisuuksista ja petosepäilyistä sekä EU:n varojen takaisinperinnästä. On tärkeää tehdä ero sääntöjenvastaisuuksien ja petosten välillä. Sääntöjenvastaisuudet johtuvat usein erehdyksistä, joita edunsaajille tapahtuu ilmoittamisvelvoitteita täytettäessä. Esimerkki tällaisesta erehdyksestä on tilanne, jossa hankkeeseen käytettyjä työtunteja ei ilmoiteta oikein tai jossa tarjousmenettelyn sääntöjä ei noudateta siksi, että tarjouksia on pyydetty liian vähän tai niitä on hyväksytty epäpäteviltä tarjoajilta. Petos taas on tahallisesti aiheutettu sääntöjenvastaisuus, ja se on rikos. Petosten todellinen taloudellinen vaikutus voidaan mitata vasta, kun niitä koskevat oikeudelliset menettelyt on saatettu päätökseen.

EU:n lainsäädännön mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotka heikentävät EU:n taloudellisia etuja EU:n toiminta-aloilla. Tilastojen antama kuva ei kuitenkaan aina ole kattava, koska komission saatavilla olevat tiedot riippuvat siitä, missä määrin jäsenvaltiot ilmoittavat sääntöjenvastaisuuksista. Vuosikertomuksessa annetut luvut ovat siksi alustavia arvioita. Tapauksissa, joissa sääntöjenvastaisuuksien vuoksi menetettyjen varojen määrä ei vielä ole selvillä, annetut luvut monesti kattavat kaiken varalta koko toimenpiteen.

Ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet aloittain vuonna 2010

Kokonaismenot: Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä nousi 10 332 tapaukseen vuonna 2010 (7 769 tapausta vuonna 2009). Sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus nousi 1,27 %:iin kaikista määrärahoista vuonna 2010 (1,13 % vuonna 2009).

Maatalous: Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä nousi 1 825 tapaukseen vuonna 2010 (1 621 tapausta vuonna 2009). Sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus laski hieman 0,23 %:iin kaikista maatalouden määrärahoista vuonna 2010 (0,24 % vuonna 2009). Vuonna 2010 varoja perittiin takaisin 175 miljoonaa euroa, ja takaisinperintäaste nousi 42 %:iin (39 % vuonna 2009).

Koheesiopolitiikka: Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä nousi
7 062 tapaukseen vuonna 2010 (4 737 tapausta vuonna 2009). Sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus nousi 3,15 %:iin kaikista koheesiopolitiikan määrärahoista vuonna 2010 (2,44 % vuonna 2009). Vuonna 2010 varoja perittiin takaisin 611 miljoonaa euroa, ja takaisinperintäaste nousi 67 %:iin (53 % vuonna 2009).

Liittymistä valmisteleva tuki: Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä laski 424 tapaukseen vuonna 2010 (706 tapausta vuonna 2009). Sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus nousi 5,26 %:iin kaikista liittymistä valmistelevan tuen määrärahoista vuonna 2010 (3,80 % vuonna 2009). Vuonna 2010 varoja perittiin takaisin 14 miljoonaa euroa, ja takaisinperintäaste nousi 30 %:iin (27 % vuonna 2009).

Suorat menot: Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä nousi
1 021 tapaukseen vuonna 2010 (705 tapausta vuonna 2009). Sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus nousi 0,27 %:iin kaikista suorien menojen määrärahoista vuonna 2010 (0,17 % vuonna 2009). Vuonna 2010 varoja perittiin takaisin 25 miljoonaa euroa, ja takaisinperintäaste nousi 59 %:iin (56 % vuonna 2009).

Omat varat: Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä laski 4 744 tapaukseen vuonna 2010 (5 204 tapausta vuonna 2009). Sääntöjenvastaisuuksien arvioitu taloudellinen vaikutus nousi 1,88 %:iin perinteisten omien varojen kokonaismäärästä vuonna 2010 (1,84 % vuonna 2009). Varojen takaisinperintäaste prosenttiosuutena sääntöjenvastaisuustapausten kokonaismäärästä on vuosikertomuksen julkaisuhetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan 46 % (vuonna 2010), ja sen odotetaan nousevan tästä, sillä takaisinperintä on kesken.

Lisätietoja:

MEMO/11/649

Verotuksesta, tulliliitosta, tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaavan komissaarin Algirdas Šemetan kotisivut:

http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/semeta/index_en.htm

Linkki sivulle, jolla vuosikertomus julkaistaan:

http://ec.europa.eu/anti_fraud/reports/index_en.html

Kutakin alaa koskeva eritelmä on nähtävissä oheisessa taulukossa.

Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä ja niiden arvioitu taloudellinen vaikutus vuonna 2010

Ilmoitetut sääntöjen-vastaisuudet

Ilmoitettujen sääntöjen-vastaisuuksien(sis. petosepäilyt) arvioitu taloudellinen vaikutus

Sääntöjen-vastaisuus-tapausten (sis. petosepäilyt) osuus kokonais-määrärahoista

Petosepäilyjen arvioitu taloudellinen vaikutus

Petosepäily-tapausten osuus kokonais-määrärahoista

Miljoonaa euroa

%

Miljoonaa euroa

%

Maatalous

1 825

131

0,23

69

0,12

Koheesio-politiikka

7 062

1 550

3,15

364

0,74

Liittymistä valmistele-va tuki

424

83

5,26

41

2,6

Suorat menot

1 021

43

0,27

4

0,02

Kokonais-menot

10 332

1 807

1,27

478

0,34

Omat varat

4 744

393

1,88

139

0,67

Contacts :

David Boublil (+32 2 296 55 73)

Natasja Bohez Rubiano (+32 2 296 64 70)


Side Bar