Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/11/109

Bryssel 31. tammikuuta 2011

Komissio haluaa vähentää koulupudokkaiden määrää

Vuosittain yli kuusi miljoonaa eurooppalaista nuorta lopettaa koulunkäynnin suoritettuaan enintään ylemmän perusasteen. Näiden nuorten on vaikea löytää työtä, ja he jäävätkin muita useammin työttömiksi ja elävät usein sosiaalietuuksien varassa. Koulunkäynnin keskeyttäminen hidastaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vaarantaa siksi Euroopan unionin asettaman älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteen saavuttamisen. Komissio on tänään hyväksynyt toimintasuunnitelman, jolla EU-maita autetaan saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite, joka koskee koulunkäynnin keskeyttäjien keskimääräisen osuuden vähentämistä EU:n tasolla nykyisestä 14,4 prosentista alle 10 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

”Euroopalla ei ole varaa siihen, että niin monet nuoret, jotka voisivat osallistua yhteiskunnan ja talouden toimintaan, jätetään heitteille”, totesi komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. ”Jotta EU pääsisi nousuun rahoituskriisin jälkeen, kaikkien eurooppalaisten nuorten potentiaali on saatava käyttöön."

”Jos koulupudokkaiden osuutta saataisiin koko Euroopassa pienennettyä yhdellä prosenttiyksiköllä, tuloksena olisi vuosittain lähes puoli miljoonaa ammattitaitoista nuorta työntekijää enemmän,” lisäsi koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuoriso-asioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou. ”Vaikka suurin osa EU-maista on saanut vähennettyä niiden nuorten määrää, jotka jättävät koulunpenkin heikoin taidoin, lisää työtä on tehtävä.”

Komission uudessa aloitteessa hahmotellaan tilannetta eri puolilla Eurooppaa. Siinä tarkastellaan koulunkäynnin keskeyttämistä, sen tärkeimpiä syitä sekä riskejä, joita siitä aiheutuu talouden ja yhteiskunnan kehitykselle. Aloitteessa ehdotetaan myös keinoja, joilla ongelmaan voitaisiin tarttua tehokkaammin.

Aloitteen yhteydessä esitetään ehdotus neuvoston suositukseksi. Ehdotukseen sisältyy suuntaviivoja, joiden pohjalta EU-maat voivat kehittää kokonaisvaltaisia näyttöön perustuvia strategioita koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi.

Tilanne eri puolilla Eurooppaa

Koulunkäynnin keskeyttäjien keskimääräinen osuus EU:ssa on 14,4 prosenttia. Keskiarvon takana piilee kuitenkin huomattavia maakohtaisia eroja:

  • Seuraavat kahdeksan EU-maata ovat jo saavuttaneet 10 prosentin tavoitteen: Itävalta, Liettua, Luxemburg, Puola, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Tšekki.

  • Kolmessa maassa keskeyttäjien osuus on yli 30 prosenttia: Espanjassa, Maltassa ja Portugalissa.

  • Lähes kaikki maat ovat pienentäneet koulupudokkaiden osuutta vuodesta 2000 lähtien.

  • Jotkin maat, joissa keskeyttäjien osuus on ollut korkea, ovat saaneet pienennettyä osuutta merkittävällä tavalla: Italia, Kypros, Malta, Portugali ja Romania.

  • Pudokkaiden osuutta on onnistuttu pienentämään merkittävästi myös sellaisissa maissa, joissa heidän osuutensa oli pieni jo viime vuosikymmenellä. Näin on tapahtunut Alankomaissa, Liettuassa, Luxemburgissa ja Puolassa.

Vaikka joitakin yhteisiä nimittäjiä voidaan havaita, jäsenmaiden tilanteet vaihtelevat sen suhteen, missä ryhmissä keskeyttämistä esiintyy eniten, mikä on korkein koulutusaste, jonka pudokkaat saavat suoritettua, ja mikä on koulunkäynnin keskeyttäjien työllisyystilanne (ks. MEMO/11/52).

Miten vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä

Koulunkäynnin keskeyttäminen on monitahoinen ongelma, jota ei voi ratkaista yksinomaan koulutuspolitiikan keinoin. Jotta koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisstrategiat olisivat tehokkaita, niissä on oltava mukana sekä koulutus-, nuoriso- että sosiaalipolitiikan toimenpiteitä. Ne on räätälöitävä paikkakunnan, alueen ja maan tarpeisiin. Strategioihin tulisi sisältyä ehkäiseviä toimenpiteitä, interventiotoimenpiteitä ja kompensaatiotoimenpiteitä.

  • Ehkäiseminen on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, että lapsia tuetaan oppimisessa ja vältetään olosuhteita, jotka voivat johtaa koulunkäynnin keskeyttämiseen. Tällaisia olosuhteita ovat luokalle jättäminen tai se, että eri äidinkieltä puhuvia lapsia ei tueta asianmukaisesti.

  • Interventiotoimenpiteillä on nopeasti ja tehokkaasti puututtava esiin tuleviin vaikeuksiin, esimerkiksi koulupinnaukseen ja huonoon koulumenestykseen.

  • Kompensaatiotoimenpiteillä tarjotaan toinen mahdollisuus opiskeluun, esimerkiksi lisäopetusta koulussa ja koulunkäynnin keskeyttäneille nuorille aikuisille erilaisia mahdollisuuksia palata koulutuksen piiriin.

Ongelman ratkaisussa voi olla apua myös EU-maiden välisestä yhteistyöstä, hyvien toimintatapojen vaihtamisesta ja EU-rahoituksen paremmasta kohdentamisesta.

Seuraavat vaiheet

EU-maiden opetusministerit keskustelevat komission ehdotuksesta Brysselissä 2.–4. toukokuuta pidettävässä neuvoston kokouksessa. EU-maita kehotetaan hyväksymään suositukseen perustuvia kokonaisvaltaisia strategioita vuoden 2012 loppuun mennessä ja toteuttamaan niitä kansallisten uudistusohjelmiensa kautta.

Komissio rahoittaa innovatiivisten ongelmanratkaisutapojen kehittämistä elinikäisen oppimisen ohjelman ja tutkimuksen puiteohjelman kautta. Lisäksi Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetaan kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä.

Lisätietoa:

MEMO/11/52, joka sisältää maakohtaisia tilastoja

Euroopan komissio: tiedonanto [KOM(2011)18], Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen: ratkaiseva osa Eurooppa 2020 -strategiaa, 31. tammikuuta 2011

http://ec.europa.eu/education/school-education/doc/earlycom_en.pdf

Ehdotus neuvoston suositukseksi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä toimintastrategioista, [KOM(2011)19], 31. tammikuuta 2011

http://ec.europa.eu/education/school-education/doc/earlyrec_en.pdf

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Reducing early school leaving [SEC(2011) 96], 31. tammikuuta 2011

http://ec.europa.eu/education/school-education/doc/earlywp_en.pdf

Euroopan komissio: koulunkäynnin keskeyttämistä koskevat sivut

Kaavio 1: Niiden 18–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään ylemmän perusasteen koulutus ja jotka eivät osallistu koulutukseen(2009) ja tilanteen kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2009 (suhteellinen muutos prosentteina) 1

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

1 :

Eurostat, työvoimatutkimus vuodelta 2010. MK= entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

Ulkomailla yli vuoden ajan asuvat opiskelijat ja asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt eivät kuulu EU:n työvoimatutkimuksen piiriin, minkä vuoksi osuudet voivat olla kansallisen tason osuuksia suuremmat. Tämä koskee etenkin Kyprosta.

Sloveniaa ja Kroatiaa koskevat luvut eivät ole luotettavia otoksen pienuuden vuoksi.

Bulgaria, Puola ja Slovenia: kehitys koskee vuosien 2001 ja 2009 välistä ajanjaksoa.

Tšekki, Irlanti, Latvia, Slovakia ja Kroatia: kehitys koskee vuosien 2002 ja 2009 välistä ajanjaksoa.

Suomessa koulutustaso mitataan vuoden alussa (rekisteritietojen perusteella). Tämä voi johtaa indikaattorin yliarvioimiseen kyseisen maan osalta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website