Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Rikosoikeus avuksi EU:n sääntöjen täytäntöönpanoon ja veronmaksajien rahojen suojaamiseen

Commission Européenne - IP/11/1049   20/09/2011

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Rikosoikeus avuksi EU:n sääntöjen täytäntöönpanoon ja veronmaksajien rahojen suojaamiseen

Bryssel 20. syyskuuta 2011 – Rikostentorjunta on eurooppalaisille tärkeä asia (ks. liite). Kansalaiset eivät halua, että rikolliset pääsevät karkuun rajojen taa käyttämään hyväkseen kansallisten oikeusjärjestelmien välisiä eroja. Rikosoikeudellinen sääntely on kuitenkin EU:ssa yhä melko uusi asia.

Tarvitaan selkeää EU:n kriminaalipolitiikkaa, jotta unioni voi määritellä, missä tapauksissa ja millä tavoin se haluaa käyttää rikosoikeuden keinoja EU:n sääntöjen täytäntöönpanon parantamisessa. Tämä on nyt mahdollista Lissabonin sopimuksen tarjoaman oikeuskehyksen ansiosta.

Rikosoikeudelliset seuraamukset eivät ole kaikilla aloilla paras tapa varmistaa sääntöjen täytäntöönpano. Niiden avulla voidaan kuitenkin tehokkaasti estää esimerkiksi finanssimarkkinoiden manipulointi tai suojata EU:n veronmaksajien rahoja petoksilta. Rikosoikeuden keinoja olisi kuitenkin käytettävä vain erityisen vakavien rikosten yhteydessä perusteellisen analyysin pohjalta.

Euroopan komissio esittää tänään julkaistussa tiedonannossa ”Kohti EU:n kriminaalipolitiikkaa” uuden strategian ja periaatteet, joiden mukaisesti se aikoo käyttää EU:n rikosoikeutta unionin politiikkojen täytäntöönpanon lujittamiseen ja kansalaisten etujen suojelemiseen.

”Kansalaiset odottavat EU:lta apua rikollisuuden torjunnassa. EU:n on otettava haaste vastaan, samalla toki kunnioittaen kansallisten parlamenttien keskeistä roolia rikosoikeuden alalla”, sanoi EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding. ”Lissabonin sopimus antaa unionille välineet toteuttaa toimia rikosoikeuden alalla niin, että samalla otetaan huomioon vapauteen ja turvallisuuteen liittyvät perusoikeudet. Uudessa perussopimuksessa määritellään selkeät rajat ja edellytykset: päätöksiä ei voida tehdä ilman Euroopan parlamentin toteuttamaa demokraattista valvontaa, minkä lisäksi myös kansallisilla parlamenteilla on painava sanansa sanottavana päätöksentekoprosessissa.”

On arvioitu, että rikollisuudesta aiheutuu EU:ssa vuosittain kaikkiaan 233 miljardin euron kulut. Selkeästi määritelty EU:n kriminaalipolitiikka voi osaltaan edistää EU:n laajuisten sääntöjen täytäntöönpanoa, esimerkiksi estää finanssimarkkinoiden manipuloinnin sisäpiirikauppojen avulla, suojata veronmaksajien rahoja EU:n talousarvioon kohdistuvilta petoksilta tai tehostaa ympäristönsuojelua.

Tänään julkaistussa tiedonannossa esitetään edellytykset, joiden täyttyessä unioni ja jäsenvaltiot voivat yhdessä laatia johdonmukaista EU:n kriminaalipolitiikkaa.

Tärkeitä ohjenuoria ovat muun muassa seuraavat periaatteet:

  • rikosoikeuteen turvaudutaan aina vasta viimeisenä keinona

  • rikosoikeudellisia seuraamuksia määrätään vain erityisen vakavista rikoksista

  • rikosoikeudellisten seuraamusten yhteydessä otetaan huomioon perusoikeudet: uusi lainsäädäntö edellyttää Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettujen perusoikeuksien kunnioittamista

  • päätökset siitä, millaisia rikosoikeuden toimenpiteitä tai seuraamuksia määrätään, tehdään selkeiden tosiseikkojen perusteella, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen.

EU:n tasolla Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston toimesta hyväksyttävät rikosoikeudelliset toimenpiteet poikkeavat kansallisesta rikoslainsäädännöstä yhdessä merkittävässä suhteessa: niillä ei voida säätää yksilöihin kohdistuvia välittömiä velvoitteita. EU:n rikosoikeuden perusteella voidaan määrätä seuraamuksia yksilöille vasta siinä vaiheessa kun kansallinen parlamentti on saattanut sen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämän vuoksi Euroopan komissio katsoo, että kansallisten parlamenttien on olennaisen tärkeää osallistua rikosoikeudellisen sääntelyn antamiseen.

Tausta

EU on toteuttanut toimenpiteitä rikosoikeuden alalla jo yli kymmenen vuoden ajan. Tavoitteena on ollut parantaa rikollisuuden torjuntaa, koska rikollisuus on luonteeltaan yhä kansainvälisempää ja yhä pidemmälle kehittynyttä. Tähän asti lainsäädäntöesityksiä on kuitenkin laadittu ilman johdonmukaista perustaa, eikä säädösten täytäntöönpano ole aina toteutunut tehokkaasti. Maaliskuussa 2010 EU:n oikeuskomissaari Viviane Reding kertoi, miksi kriminaalipolitiikan alalla tarvitaan tasapuolinen ja johdonmukainen lähestymistapa, ja ilmoitti ryhtyvänsä tarvittaviin toimenpiteisiin (SPEECH/10/89). Tänään julkaistavassa tiedonannossa ”Kohti EU:n kriminaalipolitiikkaa” komissio täyttää lupauksensa ja ottaa huomioon oikeusalan toimijoiden ja tutkijoiden kehotukset laatia EU:n tasolla johdonmukaisempi lähestymistapa rikosoikeuteen, kuten vuonna 2009 julkaistun EU:n rikosoikeutta koskevan manifestin Manifesto on EU Criminal Policy laatijat ovat vaatineet.

Komissiolle annettavan tiedonannon esittelijöinä ovat varapuheenjohtaja Viviane Redingin lisäksi varapuheenjohtaja Siim Kallas sekä komissaari Janez Potočnik, komissaari Olli Rehn, komissaari Michel Barnier ja komissaari Algirdas Šemeta.

Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2005 antamassaan merkittävässä tuomiossa, että Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on valtuudet hyväksyä rikosoikeudellisia seuraamuksia silloin kun se on välttämätöntä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon helpottamiseksi (ks. IP/05/1136). Lissabonin sopimuksessa (erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 ja 325 artiklassa) annetaan EU:lle toimivalta hyväksyä tietyin edellytyksin rikosoikeuteen liittyviä vähimmäissääntöjä, jotka koskevat rikosten ja seuraamusten määrittelyä, jos EU:n sääntöjä ei muuten panna tehokkaasti täytäntöön.

Lissabonin sopimus on muuttanut myös EU:n rikosoikeuden oikeudellista kehystä: rikosoikeudellisia säädöksiä ei voida antaa ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää, ja Euroopan unionin tuomioistuimella on näihin päätöksiin nähden nyt täysi valvontavalta. Uusi perussopimus myös vahvistaa kansallisten parlamenttien roolia merkittävästi, koska ne voivat esittää näkemyksensä säädösehdotuksista ja valvoa toissijaisuusperiaatteen noudattamista. Neuvosto voi hyväksyä ehdotuksen, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö puoltaa sitä. Aloja, joilla EU:n rikosoikeuden tarve on jo todettu, ovat muun muassa finanssimarkkinoiden toiminnan suojelu, euron suojaaminen väärentämiseltä ja EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunta. Komissio esitti näihin liittyviä konkreettisia suunnitelmia jo tämän vuoden toukokuussa (IP/11/644).

EU:n rikosoikeuden toimenpiteissä voidaan määritellä, millaista sääntöjen rikkomista on pidettävä kansallisen lainsäädännön mukaisena rikoksena kaikkialla unionissa. Niissä voidaan myös määrätä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista rikosoikeudellisista seuraamuksista, esimerkiksi tietynsuuruisten sakkojen tai vankeusrangaistuksen määräämisestä tietystä rikoksesta. Näin voidaan merkittävästi edistää rikollisuuden ehkäisemistä.

Ennen kuin komissio esittää rikosoikeutta koskevia lainsäädäntöehdotuksia, se arvioi, tarvitaanko rikosoikeuden säännöksiä, ja jos se katsoo ne tarpeellisiksi, mitkä toimenpiteet soveltuisivat parhaiten täytäntöönpano-ongelmien ratkaisemiseen kyseisellä politiikanalalla. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio esittää yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa yhteisiä vakiomuotoiluja käytettäväksi tulevissa rikosoikeudellisissa säädöksissä. Se myös perustaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on auttaa keräämään tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tiettyjen rikosten rajat ylittävästä luonteesta ja vaikutuksista.

Lisätietoja:

Oikeusasioiden pääosaston uutissivut

http://ec.europa.eu/justice/news/intro/news_intro_en.htm

EU:n kriminaalipolitiikka

http://ec.europa.eu/justice/criminal/criminal-law-policy/index_en.htm

Oikeusasioista vastaavan komissaarin, komission varapuheenjohtaja Viviane Redingin kotisivu

http://ec.europa.eu/reding

ANNEX

Source: Eurobarometer 75, Spring 2011

Yhteyshenkilöt:

Matthew Newman (+32-2) 296 24 06

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site