Navigation path

Left navigation

Additional tools

Jäteveden käsittely: Komissio lähettää ensimmäisen kirjallisen varoituksen Suomelle ja Ruotsille

European Commission - IP/10/95   28/01/2010

Other available languages: EN FR DE ES IT SV

IP/10/95

Bryssel 28 tammikuuta 2010

Jäteveden käsittely: Komissio lähettää ensimmäisen kirjallisen varoituksen Suomelle ja Ruotsille

Euroopan komissio lähettää ensimmäisen kirjallisen varoituksen Suomelle ja Ruotsille, koska nämä eivät ole ottaneet käyttöön riittävää infrastruktuuria yhdyskuntajätevesiensä keräämistä ja käsittelyä varten.

Ympäristökomissaari Stavros Dimas totesi: " Käsittelemättömät yhdyskuntajätevedet voivat vaarantaa Euroopan kansalaisten terveyden ja ympäristön. Näin voi tapahtua myös pienempien kaupunkien osalta. EU:n tasolla sovittu suojelun taso voidaan saavuttaa vain jos jäsenvaltiot noudattavat sääntöjä. "

Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin 1 mukaan jäsenvaltioiden oli
31. joulukuuta 2005 mennessä otettava käyttöön jätevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmät alueilla, joilla asuu 2 000– 15 000 asukasta.
Sellaisten yli 10 000 asukkaan taajamien osalta, joiden jätevedet johdetaan haavoittumiselle alttiiksi nimetyille alueille, vastaava määräaika päättyi jo 31. joulukuuta 1998.

Komissio on arvioinut jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jotka liittyvät näihin velvoitteisiin. Arvioinnin mukaan useat EU-15-maat eivät noudata käsittelyvaatimuksia täysimääräisesti. Tietojen mukaan sääntöjä ei noudateta 26 alueella Suomessa ja 17 alueella Ruotsissa.

Komissio lähettää näin ollen ensimmäisen kirjallisen varoituksen sekä Suomelle että Ruotsille järjestelmän käyttöönotossa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Vastaavia toimia on toteutettu myös Belgian, Luxemburgin, Portugalin, Ranskan ja Saksan osalta viime marraskuussa (ks. IP/09/1794 ). Nämä tapaukset seuraavat aikaisempia tapauksia, jotka komissio on vienyt tuomioistuimeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot huolehtivat suurempien kaupunkien yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien käyttöönotosta.

Taustaa: Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu direktiivi edellyttää, että kaupungit keräävät yhdyskuntajätevetensä ja käsittelevät ne.

Käsittelemätön jätevesi voi olla haitallisten bakteerien ja virusten saastuttamaa ja on näin ollen riski kansanterveydelle. Se sisältää myös typen ja fosforin kaltaisia ravinteita, jotka voivat olla haitaksi makealle vedelle ja meriympäristölle. Ravinteet ruokkivat levän liiallista kasvua, joka puolestaan tukehduttaa muut elolliset organismit. Tätä ilmiötä kutsutaan rehevöitymiseksi.

Direktiivissä säädetty jätevesien pääasiallinen käsittelymuoto on biologinen käsittely. Jos kaupungissa on 10 000 asukasta ja jätevedet lasketaan haavoittumiselle alttiiksi nimetyille aluille, tarvitaan myös tehokkaampaa käsittelyä. Tällainen käsittely piti ottaa käyttöön 31. joulukuuta 1998 mennessä. Jos kaupungissa on 15 000 asukasta ja jätevesiä ei lasketa haavoittumiselle alttiille alueille, biologinen käsittely piti olla käytössä viimeistään oli 31. joulukuuta 2000. Pienempien kaupunkien määräaika oli 31. joulukuuta 2005.

Direktiivin tiivistelmä on verkkosivulla

http://europa.eu/legislation_summaries/environment/water_protection_management/l28008_en.htm

Oikeudellinen menettely

Perustamissopimuksen 258 artiklan mukaan komissio voi ryhtyä oikeustoimiin sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei täytä velvollisuuksiaan.

Jos komissio katsoo, että EU:n lainsäädäntöä on rikottu tavalla, joka antaa aihetta tällaisen menettelyn käynnistämiseen, se toimittaa kyseiselle jäsenvaltiolle ns. virallisen ilmoituksen (ensimmäisen kirjallisen varoituksen), jossa jäsenvaltiota pyydetään esittämään huomautuksensa tietyn määräajan, yleensä kahden kuukauden, kuluessa.

Sen jälkeen, kun jäsenvaltio on toimittanut vastauksensa (tai jättänyt vastaamatta), komissio voi päättää toimittaa jäsenvaltiolle ns. perustellun lausunnon (viimeisen kirjallisen varoituksen). Siinä esitetään selkeästi ja tarkasti syyt, joiden vuoksi komissio katsoo EU:n oikeutta rikotun, ja kehotetaan jäsenvaltiota korjaamaan puutteet tietyn ajan kuluessa, joka yleensä on kaksi kuukautta.

Jos jäsenvaltio ei noudata perustellun lausunnon kehotusta, komissio voi viedä asian yhteisöjen tuomioistuimeen. Jos tuomioistuin toteaa perustamissopimusta rikotun, kyseinen jäsenvaltio velvoitetaan toteuttamaan tilanteen korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Perustamissopimuksen 260 artiklan mukaan komissio voi ryhtyä toimiin myös sellaista jäsenvaltiota kohtaan, joka ei noudata Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen aiempaa päätöstä. Kyseisen artiklan mukaan komissio voi myös pyytää tuomioistuinta määräämään kyseiselle jäsenvaltiolle sakkomaksun.

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita on osoitteessa:

http://curia.europa.eu/en/content/juris/index.htm

1 :

Direktiivi 91/271/ETY.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website