Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/10/953

Bryssel 15. heinäkuuta 2010

EU käynnistää julkisen kuulemisen rikoksen ja väkivallan uhrien oikeuksien parantamiseksi

EU:ssa tehdään vuosittain 30 miljoonaa ilmoitusta vakavista rikoksista. EU tukee yhteistyötä rikollisten saamiseksi oikeuden eteen, mutta mitä tapahtuu miljoonille rikoksen uhreille? Rikostutkintaan tai oikeudenkäyntiin liittyvät hankaluudet, yksityisyyden suojan loukkaaminen tai viranomaisten tyly kohtelu voivat saada uhrin ikävät kokemukset tuntumaan entistä pahemmilta. Riippumatta siitä, joutuuko unionin kansalainen rikoksen uhriksi kotimaassaan vai muualla EU:ssa, hänellä on oikeus kunnioittavaan kohteluun, tukeen, suojeluun ja korvaukseen sekä oikeussuojakeinoihin. Euroopan komission tänään käynnistämän julkisen kuulemisen tarkoituksena on kerätä kommentteja siitä, millaista suojelua rikoksen uhrit nyt saavat ja millä tavoin sitä olisi parannettava. Saamiensa vastausten pohjalta komissio esittää vuoden 2011 alkupuoliskolla kattavan sääntely- ja toimenpidepaketin. Kuulemiseen voi osallistua 30. syyskuuta 2010 saakka.

”Kuka tahansa voi joutua rikoksen uhriksi. Valitettavasti näin käykin miljoonille ihmisille joka vuosi. Vaikka emme voi kumota rikoksen vaikutuksia, voimme yrittää lieventää niitä mahdollisimman paljon, auttaa uhreja toipumaan ja varmistaa, että heitä kohdellaan asianmukaisesti ja että he saavat oikeutta,” oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding totesi. ”Uhrien ei pitäisi joutua kärsimään kahteen kertaan – ei varsinkaan sen vuoksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa. Meidän on löydettävä toimiva oikeudellinen keino varmistaa, että uhrille yhdessä jäsenvaltiossa annettu suojelumääräys voidaan tunnustaa myös toisessa maassa. Komissio pyrkii toteuttamaan oikeutta yli rajojen sen valmistelutyön pohjalta, jota Espanja on juuri päättyneellä puolivuotisella puheenjohtajakaudellaan tehnyt uhrien suojelun alalla.”

Rikos voi koskettaa ketä tahansa. Vuonna 2007 poliisille ilmoitettiin 30 miljoonaa vakavaa rikosta, minkä lisäksi on otettava huomioon, että useimmat rikokset eivät tule koskaan poliisin tietoon. Noin neljäsosa EU:n väestöstä (125 miljoonaa ihmistä) joutuu vuosittain suoraan tekemisiin rikollisuuden kanssa. EU on toteuttanut viime vuosikymmenen kuluessa erilaisia oikeudellisia toimenpiteitä rikoksen uhrien hyväksi, mutta niiden vaikutukset eivät ole kaikkialla yhdenmukaiset. Esimerkiksi rikoksen uhreille maksettavat korvaukset ja korvausvaatimuksen tekemiseen liittyvät menettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Uhrit joutuvat käymään läpi monimutkaisia ja pitkällisiä menettelyjä, ennen kuin he saavat korvauksen tai ennen kuin heidän oikeutensa toteutuvat.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi komissio käynnistää tänään julkisen kuulemisen, jonka tulosten pohjalta se esittää vuoden 2011 alkupuoliskolla kattavan sääntely- ja toimenpidepaketin. Komission tavoitteena on, että uhreja voidaan sen avulla tukea läpi koko oikeusprosessin ja myös sen jälkeen. Uhreja olisi suojeltava sekä rikoksentekijältä että menettelyyn liittyvältä lisästressiltä varmistamalla, että uhrien oikeuksia noudatetaan oikeudenkäynnissä, ja antamalla heille toipumisessa tarvittavaa tukea ja hyvitys aiheutuneista vahingoista.

Kuulemisen yhteydessä pyydetään kommentteja viiteen eri aihepiiriin liittyvistä uhrien tarpeista:

  • Tunnustaminen. Kohdellaanko uhreja asianmukaisesti ja kunnioittavasti? Kuullaanko heitä heidän tilanteensa huomioon ottaen ja vastataanko heidän kysymyksiinsä viipymättä?

  • Suojelu. Suojellaanko uhreja kostotoimilta ja lisäuhriutumiselta sekä ennen rikosta että sen jälkeen? Miten uhreja suojellaan joutumasta tekemisiin rikoksentekijän kanssa? Heikkeneekö suojelu rajatylittävissä tilanteissa?

  • Tuki. Voiko uhri saada rikoksen jälkeen pitkäaikaista lääketieteellistä ja psykologista apua? Voiko uhri saada rikoksen jälkeen käytännön apua korvaushakemuksen tekemisessä tai esimerkiksi rikoksen uhrina kuolleen omaisen hautajaisjärjestelyjen hoitamisessa?

  • Oikeussuojan saatavuus. Miten uhrit saavat tietää oikeuksistaan ja miten he voivat osallistua asian oikeuskäsittelyyn?

  • Korvaus. Onko uhrien tehtävä korvaushakemus itse ja huolehdittava päätöksen täytäntöönpanosta esittämällä vaatimus rikoksentekijälle?

Komissio toivoo kommentteja erityisesti kansalaisilta sekä järjestöiltä, yhdistyksiltä, laitoksilta ja asiantuntijoilta, jotka toimivat uhrien parissa joko paikallisella tai kansainvälisellä tasolla.

Tausta

EU alkoi käsitellä uhrien oikeuksia vuonna 1999. Vuoden 2001 puitepäätöksessä vahvistettiin vähimmäisvaatimukset uhrien kohtelulle rikosoikeudenkäynnissä. Vuonna 2004 annetussa direktiivissä jäsenvaltioita vaadittiin luomaan järjestelmät, joiden perusteella tahallisten väkivaltarikosten uhreille maksetaan korvaus valtion varoista ja avustetaan heitä vahingonkorvausvaatimuksen tekemisessä rajatylittävissä tapauksissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Lisäksi on päätetty varata puhelinnumero 116 006 rikoksen uhrien tukipuhelimille ja perustettu EU:n sähköinen oikeusportaali, jossa on myös rikoksen uhreille tarkoitettuja tietosivuja. Parhaillaan neuvotellaan myös direktiiveistä, joiden avulla pyritään ehkäisemään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Tulevien toimenpiteiden yhteydessä otetaan huomioon uhrien suojelun alalla Espanjan puheenjohtajakaudella jo saavutettu edistyminen.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website