Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/10/838

Bryssel 25. kesäkuuta 2010

EU:lta uusia toimia rahastojen hallinnon yksinkertaistamiseksi ja alueiden tueksi kriisin torjuntaan

EU hyväksyi 24. kesäkuuta 2010 uusia toimenpiteitä, joilla pyritään yksinkertaistamaan rakenne- ja koheesiorahastojen hallinnointisääntöjä. Muutoksilla on tarkoitus helpottaa tuen saantia rahastoista ja nopeuttaa investointeja aikana, jolloin julkisiin menoihin kohdistuu paineita. Osana kriisiin torjumiseen liittyviä toimenpiteitä joillekin jäsenvaltioille maksetaan yhteensä 775 miljoonaa euroa lisäennakkoja, jotta ne selviytyisivät pahimmista kassavirtaongelmista.

Kriisi on koetellut yritysten luottamusta ja lisännyt työttömien määrää, ja kriisin vuoksi julkisiin talouksiin kohdistuu kovia paineita, totesi aluepolitiikasta vastaava EU-komissaari Johannes Hahn. Näillä toimenpiteillä pyritään lieventämään maksuvalmiusongelmia ja vähentämään byrokratiaa, jotta tuen saanti rahastoista helpottuisi. Hankkeiden käytännön toteutuksen nopeuttaminen tukee kansallisia ja alueellisia talouksia näinä kriisiaikoina.”

Kriisi on nostanut esiin ESR:n merkittävyyden ja arvon, lisäsi Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) vastuussa oleva EU-komissaari László Andor (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus). Viime kuukausina kaikkein käytetyimpiä ovat olleet aktiiviset työvoimapoliittiset toimet, joilla ihmiset halutaan työhön. Työtä hakeville on tarjottu koulutusta ja heidän ammattitaitoaan on pyritty kohentamaan, mikä on alkanut kantaa hedelmää. Kun järjestelmää yksinkertaistetaan, jäsenvaltiot pystyvät auttamaan entistä tehokkaammin niitä, joihin taantuma on vaikuttanut eniten.”

Koheesiopolitiikan kolmesta rahastosta – Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja koheesiorahasto – investoidaan 455 koheesiopolitiikan ohjelman kautta yhteensä 347 miljardia euroa vuosien 2007 ja 2013 välillä. Investointeja tehdään kaikilla EU:n alueilla.

Yksi kriisin merkittävimmistä vaikutuksista on, että jäsenvaltioilla ja alueilla on vaikeuksia antaa lisärahoitusta, joka on edellytys eurooppalaisille investoinneille. Ongelma pyritään ratkaisemaan nyt tehtävillä muutoksilla, joilla pyritään ohjelmien nopeampaan toteuttamiseen ja ohjelmien juoksevien asioiden hallinnoinnin yksinkertaistamiseen.

Keskeisiä uusia toimenpiteitä ovat:

  • Otetaan käyttöön yhtenäinen 50 miljoonan euron enimmäismäärä, joka koskee kaikentyyppisiä komission hyväksynnän edellyttäviä suurhankkeita: tällainen uusi yhtenäinen kynnysarvo mahdollistaa sen, että pienempimuotoisille ympäristöhankkeille riittää pelkkä jäsenvaltion hyväksyntä, jolloin ne voidaan käynnistää nopeammin.

  • Mahdollistetaan suurhankkeiden rahoitus useammasta kuin yhdestä ohjelmasta: esimerkiksi eri alueille ulottuvan moottoritieosuuden rakentaminen voidaan nyt yhteisrahoittaa useasta alueellisesta ohjelmasta. Aiempien sääntöjen nojalla tämä ei olisi ollut mahdollista.

  • Yksinkertaistetaan ohjelmien tarkistamismenettelyä, jotta voidaan sopeutua nopeammin nykyisiin haasteisiin.

  • Tehostetaan rahoitusjärjestelyjen käyttöä: mahdollistetaan sellaisten lainajärjestelyjen luominen, joiden avulla voidaan edistää investoimista energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin asumisessa.

  • Helpotetaan investointien ylläpitoon liittyviä velvoitteita: kyseisiä sääntöjä sovelletaan hankkeisiin enää vain tarvittaessa, esimerkiksi kun kyseessä on infrastruktuuri ja tuotannolliset investoinnit. Niitä ei sovelleta yrityksiin, jotka joutuvat konkurssiin tahattomasti. ESR:n tyyppisissä toimissa otetaan huomioon myös valtiontukisäännöt.

  • Yksinkertaistetaan tuloja tuottavia hankkeita koskevat säännöt (esim. maksulliset moottoritiet tai hankkeet, joihin liittyy maan vuokraamista tai myyntiä): jäsenvaltioiden hallinnollisen rasituksen keventämiseksi tuloja seurataan enää vain asianomaisen ohjelman sulkemiseen saakka.

  • Maksetaan 775 miljoonaa euroa lisäennakkoja (4 % ESR:stä ja 2 % koheesiorahastosta) jäsenvaltioille, jotka ovat saaneet lainan IMF:n maksutasejärjestelystä tai joiden BKT on laskenut enemmän kuin 10 %: näiden kahden kriteerin soveltaminen koskee Viroa, Latviaa, Liettuaa, Unkaria ja Romaniaa.

  • Lykätään ”N+2”-säännön soveltamista: kyseisen säännön mukaan vuonna 2007 annetut määrärahat palautetaan automaattisesti EU:n talousarvioon vuoden 2009 lopussa, jos niitä ei ole käytetty siihen mennessä. Muutoksen myötä vuodelle 2007 annettuja sitoumuksia voidaan käyttää pidemmällä aikavälillä. Näin vältetään noin 220 miljoonan euron menetys (Espanja 125 milj. euroa, Italia 56 milj. euroa, Yhdistynyt kuningaskunta 9 milj. euroa, Saksa 6 milj. euroa, Alankomaat 4 milj. euroa ja useampien maiden väliset yhteistyöhankkeet 20 milj. euroa).

Näillä muutoksilla täydennetään kriisin alkamisen jälkeen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa tehtyjä lukuisia muita aloitteita:

http://ec.europa.eu/regional_policy/funds/recovery/

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=736

Lisätietoja toimittajille

Komissio antoi ehdotuksensa heinäkuussa 2009, minkä jälkeen sitä käsiteltiin Euroopan parlamentissa, ja jäsenvaltiot hyväksyivät sen neuvostossa 3. kesäkuuta 2010. Muutokset tulevat voimaan 25. kesäkuuta 2010.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website