Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/10/618

Bryssel, 26. toukokuuta 2010

Ilmastonmuutos: entä jos pyrkisimme 30 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasupäästöistä?

Euroopan komissio esitteli tänään analyysin kustannuksista ja hyödyistä, joita aiheutuu, jos EU:n tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi nostetaan 30 prosenttiin. Tavoite on tällä hetkellä 20 prosenttia alle vuoden 1990 tasojen vuoteen 2020 mennessä. Analyysissä tarkastellaan myös tapoja, joilla tämä voidaan toteuttaa, kunhan edellytykset toteutuvat. Toistaiseksi ne eivät ole toteutuneet. Tämä tiedonanto seuraa komission tiedonantoa pikaisista toimista maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan vauhdittamiseksi ja neuvoston pyyntöä esittää arviointi vaikutuksista, joita aiheutuisi ehdollisesta siirtymisestä 30 prosentin päästöjen leikkaukseen. Lisäksi, kuten päästökauppadirektiivissä edellytetään, tiedonannossa tarkastellaan myös toimenpiteitä, joilla hiilivuotoriskiä torjutaan energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla. Tiedonannossa osoitetaan, että arvioita, jotka tehtiin päästökauppajärjestelmän tarkistusta esiteltäessä kaksi vuotta sitten, on muutettava, koska EU:n päästöt ovat vähentyneet talouskriisin ja hiilen hintojen laskemisen myötä. Uusien tietojen valossa analysoidaan nyt, mitä vaikutuksia aiheutuu, kun toteutetaan vaatimustasoltaan eri tasoisia toimia EU:n talouden uudenaikaistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi vähähiilisten teknologioiden innovaatioissa. Analyysissa käsitellään sitä, mitä ponnistuksia tarvitaan tärkeimmillä toimialoilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi yli 20 prosenttia, aina 30 prosenttiin saakka. Siinä tarkastellaan myös näiden toimien vaikutuksia ja poliittisia vaihtoehtoja niiden toteuttamiseksi. Tarkasteltaessa mahdollisia vaihtoehtoja otetaan täysin huomioon julkisen talouden tiukka tilanne ja talouden supistuminen.

Ilmastotoimista vastaava komissaari Connie Hedegaard sanoi: ”On EU:n johtajien poliittinen päätös, nostetaanko päästöjenvähennystavoitteemme vuoteen 2020 mennessä 20 prosentista 30 prosenttiin. Päätös on tehtävä, kun aika on oikea ja edellytykset täyttyvät. Tietysti nyt on poliittisesti tärkeintä hoitaa euron kriisi. Mutta sitä hetkeä varten kun kriisi hellittää, komissio on nyt esittänyt mietittävää tosiasioihin perustuvaa keskustelua varten. Päätöstä ei tehdä nyt, mutta toivon, että analyysimme inspiroi jäsenvaltioissa keskustelua siitä, miten tästä mennään eteenpäin.”

Mitkä ovat tavoitteiden saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset

Absoluuttiset kustannukset 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ovat vuodesta 2008 laskeneet 70 miljardista eurosta 48 miljardiin euroon (0,32 % BKT:stä) vuodessa vuoteen 2020. Se johtuu useista seikoista: kun talous on kasvanut vähemmän, ovat päästötkin vähentyneet; korkeammat energianhinnat ovat kannustaneet energiatehokkuuteen ja vähentäneet energiankysyntää; ja hiilen hinta on laskenut vuonna 2008 ennustetun tason alapuolelle, kun taantuman aikana käyttämättä jääneet EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet siirretään tulevaisuuteen. Tämä absoluuttisten kustannusten pienentyminen tapahtuu kuitenkin sellaisen kriisin yhteydessä, jonka johdosta yrityksillä on paljon vähemmän kapasiteettia hankkia investointeja, joita uudenaikaistamiseen tarvittaisiin lyhyellä aikavälillä.

EU on vuodesta 2007 lähtien1 sitoutunut siirtymään 30 prosentin päästöjenvähennykseen vuoteen 2020 mennessä, jos muut tärkeimmät talousmahdit hoitavat oman kohtuullisen osansa maailmanlaajuisen ilmastonmuutossopimuksen nojalla. 30 prosentin tavoitteen vuosikustannukset arvioidaan tällä hetkellä 81 miljardiksi euroksi vuoteen 2020 mennessä, mikä on 11 miljardia enemmän kuin 20 prosentin tavoitteen hinta kaksi vuotta sitten. 30 prosentin tavoite maksaisi 33 miljardia euroa (0,2 prosenttia BKT:stä) enemmän kuin 20 prosentin tavoitteen arvioidaan maksavan tänään.

Vähähiilinen kasvu

Kaikkialla maailmassa valtiot tunnustavat vihreän, vähähiilisen kasvun tarjoamat mahdollisuudet kestävien työpaikkojen luontiin ja energiahuollon voimistamiseen. Euroopan johtoasemaa tässä vallankumouksessa ei voida pitää taattuna, kun kilpailu kiihtyy ympäri maailmaa. 20 prosentin tavoite nähtiin EU:n talouden uudenaikaistamisen välttämättömänä kannustimena, mutta nyt kun hiilen hinnat ovat odotettua pienemmät, sen kyky kannustaa muutokseen ja innovointiin on pienentynyt. Euroopan on lisäksi osana teollisuusmaiden ryhmää valmisteltava pitkän aikavälin tavoitteitaan: vuoteen 2050 mennessä olisi päästävä 80–95 prosentin vähennykseen optimaalisin kustannuksin.

Mitä vaihtoehtoja on siirtymiseksi 30 prosentin tavoitteeseen

Tiedonannossa esitetään vaihtoehtoja 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi sekä EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa että muilla toimialoilla. Näitä vaihtoehtoja ovat: EU:n päästökauppajärjestelmässä huutokaupattujen päästöoikeuksien lukumäärän pienentäminen; sääntely suuremman energiatehokkuuden edistämiseksi; verotuksen keinojen älykäs käyttö; EU:n koheesiopolitiikan ohjaaminen vihreisiin investointeihin; ja EU:n päästökauppajärjestelmässä tunnustettujen kansainvälisten hiilihyvitysten ympäristövaikutusten toteutumisen parantaminen.

Houkutteleva toimenpide jo ennen mahdollista siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen olisi käyttää osa jakamattomista EU:n päästökauppajärjestelmässä teollisuudelle jaettavista päästöoikeuksista innovoinnin lisäämiseen vähähiilisten teknologioiden alalla samalla tavalla kuin uusiutuvia energialähteitä sekä hiilen talteenotto- ja varastointia koskevia innovatiivisia teknologioita koskevassa meneillään olevassa demonstrointiohjelmassa, jota rahoitetaan 300 miljoonalla päästöoikeudella.

Hiilivuodot

Komissio on tarkastellut energiaintensiivisten alojen hiilivuotovaaran tilannetta (hiilivuoto tarkoittaa tuotannon siirtämistä EU:sta maihin, joissa hiilipäästöjä säännellään löyhemmin).

Keskeinen päätelmä on, että nykyiset menetelmät hiilivuodon estämiseksi kyseisillä teollisuudenaloilla – ilmaiset päästöoikeudet ja mahdollisuus käyttää kansainvälisiä hyvityksiä – ovat perusteltuja. Analyysi osoittaa myös, että jos tavoite nostetaan 30 prosenttiin samalla kun muut maat panevat täytäntöön Kööpenhaminan sitoumuksen nojalla tekemänsä vähennyssitoumukset, tavoitteen nostamisella olisi vain rajallinen vaikutus hiilivuotoon, jos olemassa olevat toimenpiteet pysyvät voimassa.

Komissio seuraa edelleen tiiviisti hiilivuotoriskiä erityisesti kolmansissa maissa, jotka eivät ole vielä ryhtyneet rajoittamaan päästöjä. Mahdollisia toimenpiteitä, joita kannattaisi tarkastella lisää, on mm. tuonnin sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään.

Seuraavat vaiheet

Tiedonanto on toimitettu EU:n toimielimille tarkasteltavaksi.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/environment/climat/future_action_com.htm

MEMO/10/215

1 :

Eurooppa-neuvoston päätelmät 8. ja 9. maaliskuuta 2007.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website