Navigation path

Left navigation

Additional tools

Ympäristö: Komission uudella strategialla tähdätään biojätteen parempaan hyödyntämiseen

European Commission - IP/10/578   18/05/2010

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/10/578

Bryssel 18.5.2010

Ympäristö: Komission uudella strategialla tähdätään biojätteen parempaan hyödyntämiseen

Euroopan komissio esitti tänään toimia, joilla voidaan parantaa biojätehuoltoa EU:ssa ja maksimoida biojätteestä saatavat hyödyt ympäristön ja talouden kannalta. Biohajoavasta puutarha-, keittiö- ja elintarvikejätteestä syntyy vuosittain 88 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Biojätteeseen liittyy kuitenkin myös lupaavia mahdollisuuksia energian ja kierrätetyn materiaalin uusiutuvana lähteenä. Tänään julkistettavalla tiedonannolla edistetään toimia, joilla tämä potentiaali voitaisiin ottaa käyttöön. Se edellyttää, että voimassa oleva lainsäädäntö hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ja jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus valita niiden olosuhteisiin parhaiten sopeutuvat toteuttamisvaihtoehdot. Lisäksi on tuettava aloitteita EU:n tasolla.

Ympäristöasioista vastaava komissaari Janez Potočnik totesi: ”EU:ssa on jo annettu merkittävä määrä biojätettä koskevaa lainsäädäntöä. Tehostamalla lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa voimme kuitenkin hyödyntää biojätettä aiempaakin paremmin. Tämä ei helpota ainoastaan ilmastonmuutoksen torjuntaa: hyvälaatuisen kompostituotteen ja biokaasun avulla voidaan myös edistää tervettä maaperää ja hidastaa luonnon monimuotoisuuden häviämistä."

Biojäte – hyödyntämätön potentiaali

Komission arvioinnissa löydettiin merkittäviä ympäristö- ja taloushyötyjä, joita voitaisiin saada parantamalla biojätehuoltoa Euroopan unionissa.

Tänään julkistettavassa tiedonannossa esitetään suosituksia siitä, miten nämä hyödyt voitaisiin saavuttaa käytännössä. Lupaavimpiin lähestymistapoihin kuuluvat biojätteen syntymisen ehkäiseminen sekä biologinen käsittely, jonka avulla saadaan kompostituotetta ja biokaasua.

Biojätteen merkittävin ympäristöhaitta on metaani. Se on voimakas kasvihuonekaasu, jonka vaikutus on 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Jos jätteen biologinen käsittely maksimoidaan, näkyvin ja merkittävin etu on kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen. Päästöjä jäisi arvioiden mukaan syntymättä noin 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2020.

Uusiutuvan energian osuutta liikenteessä vuonna 2020 koskevasta EU:n tavoitteesta voitaisiin saavuttaa noin kolmannes käyttämällä biojätteestä tuotettua biokaasua. Noin kaksi prosenttia uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n kokonaistavoitteesta voitaisiin saavuttaa, jos kaikki biojäte käytettäisiin energiaksi.

Hyvälaatuinen kompostituote ja anaerobisessa käsittelyssä syntyvä liete tehostaisivat luonnonvarojen käyttöä, koska ne korvaavat osittain uusiutumattomia kivennäislannoitteita sekä ylläpitävät maaperän laatua EU:ssa.

Toteuttamalla kaikki nykyiset politiikat ja parantamalla biojätehuoltoa saataisiin ympäristö- ja taloudellisia hyötyjä, joiden arvioidaan olevan 1,5–7 miljardia euroa riippuen kierrätys- ja ehkäisypolitiikan vaativuustasosta.

Ensisijaiset toimet

Komission analyysin mukaan EU:n tason politiikassa ei ole puutteita, jotka estäisivät jäsenvaltioita toteuttamasta tarvittavia toimia. Useissa jäsenvaltioissa saavutettu edistyminen osoittaa, että voimassa oleva jätelainsäädäntö on erinomainen perusta korkeatasoiselle biojätehuollolle. Käytettävissä olevia välineitä on hyödynnettävä täysin ja niiden täytäntöönpanoa on tarvittaessa valvottava tiukasti kaikissa jäsenvaltioissa.

Ensisijaisiin toimiin kuuluu se, että biojätteen ohjaamista muualle kuin kaatopaikoille koskevat tavoitteet pannan kokonaisuudessaan täytäntöön. Lisäksi on noudatettava jätehierarkiaa ja pantava täytäntöön jätteistä annetun puitedirektiivin muut säännökset, jotta voidaan pikaisesti ottaa käyttöön erilliset keräysjärjestelmät.

Aloitteiden (kuten kompostointia koskevien standardien kehittäminen) tukeminen EU:n tasolla on erittäin tärkeää, jotta voidaan nopeuttaa asioiden etenemistä ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eripuolilla EU:ta. Tämä edellyttää, että biojätteen ehkäisemisestä laaditaan ohjeita ja vahvistetaan indikaattoreita sekä mahdollisia tulevia sitovia tavoitteita sekä kompostointistandardeja ja -ohjeita elinkaarilähestymistavan soveltamisesta sekä jätealan arvioinneista.

Biojätehuolto jäsenvaltioissa

Jäsenvaltioilla on hyvin erilaisia kansallisia politiikkoja biojätehuoltoa varten. Eräät jäsenvaltiot eivät toteuta juuri minkäänlaisia toimia, toiset taas ovat ottaneet käyttöön kunnianhimoisia toimenpiteitä.

Erilaisten biojätteen käsittelymenetelmien ympäristö- ja taloudelliset hyödyt riippuvat paikallisista olosuhteista, kuten väestön tiheydestä, ilmastosta ja infrastruktuurista.

Kompostointi ja anaerobinen käsittely tarjoavat kaikkein lupaavimmat ympäristöön liittyvät ja taloudelliset vaihtoehdot biojätteelle, jonka syntymistä ei voida välttää. Tärkeä edellytys on kuitenkin, että prosessien raaka-aine on hyvälaatuista. Suurimmassa osassa tapauksia tämä saavutettaisiin parhaiten biojätteen erillisellä keräyksellä.

Erittäin tehokkaita järjestelmiä, jotka perustuvat erilaisten biojätevirtojen erottamiseen, on jo käytössä Itävallassa, Saksassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Belgiassa, Alankomaissa, Kataloniassa Espanjassa sekä tietyillä alueilla Italiassa.

Biojätettä koskeva tiedonanto on saatavilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/environment/waste/compost/index.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website