Navigation path

Left navigation

Additional tools

Digitaalistrategia: investointi digitalouteen on avain Euroopan tulevaan hyvinvointiin, toteaa komission raportti

European Commission - IP/10/571   17/05/2010

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/10/571

Bryssel 17. toukokuuta 2010

Digitaalistrategia: investointi digitalouteen on avain Euroopan tulevaan hyvinvointiin, toteaa komission raportti

Euroopan digitaalitalous vahvistuu, leviää kaikilla talouden sektoreilla ja ulottuu kaikkiin elämän osa-alueisiin, toteaa tänään julkaistu digitaalista kilpailukykyä käsittelevä Euroopan komission raportti. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana puolet Euroopan tuottavuuden kasvusta on ollut seurausta tieto- ja viestintäteknologioista (TVT). Eurooppalaisista kuusi kymmenestä käyttää säännöllisesti internetiä. Eurooppa voi hyödyntää digitaalitalouden mahdollisuudet täysimääräisesti kuitenkin vain sillä ehdolla, että se vauhdittaa kehitystä tarjoamalla käyttöön nopeampia laajakaistayhteyksiä ja huolehtimalla siitä, että ihmiset voivat luottaa internetiin, että heillä on tarvittavat digitaidot ja että TVT:n innovoinnin tueksi on tarjolla kannusteita. Euroopan komissio ehdottaa tähän liittyviä erityisiä toimenpiteitä Euroopan digitaalistrategiassa, joka on määrä käynnistää piakkoin lippulaivahankkeena Eurooppa 2020 -strategiassa.

"Euroopan digitaalitalous on talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta keskeisessä asemassa," digitaalistrategiasta vastaava komissaari Neelie Kroes totesi. "TVT ja nopeat internetyhteydet ovat tänään yhtä vallankumouksellisia kuin sähkö- ja liikenneverkkojen kehittäminen yli sata vuotta sitten. Meidän on kuitenkin edelleen tuettava internetin kehittämistä, jotta kaikki eurooppalaiset pääsisivät hyötymään digitaalitaloudesta."

Raportissa tarkastellaan TVT-sektorin viimeaikaista kehitystä ja selvitetään laajasti taustatekijöitä, joihin eurooppalaisen digitaalistrategian suunnittelu perustuu. Eurooppalainen digitaalistrategia on ensimmäinen Euroopan komission lippulaivahankkeista, jotka on määrä käynnistää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa.

Keskeinen talousveturi

Raportissa todetaan TVT-sektori yhdeksi Euroopan talouden tärkeimmistä vetureista. Puolet EU:n vuoden 1995 jälkeisestä tuottavuuden kasvusta johtuu TVT:stä, mistä on kiittäminen teknologian kehitystä ja sektoriin tehtyjä investointeja. Vuosien 2004–2007 tiedot viittaavat siihen, että nämä investoinnit ovat viime aikoina alkaneet kasvattaa tuottavuutta myös muussa taloudessa. TVT-teollisuudesta johtuva lisäarvo Euroopan taloudessa on noin 600 miljardia euroa (4,8 % BKT:stä). Sektorin osuus on 25 % t&k:hon tehtävistä yritysinvestointien kokonaismäärästä EU:ssa. TVT:stä saatava hyöty on kuitenkin suurempi Yhdysvalloissa. Euroopassa tarvitaan rakennemuutoksia ja johdonmukainen digitaalistrategia, jotta TVT:llä aikaansaatavat vaikutukset olisivat samat.

Eurooppalaisista kuusi kymmenestä verkossa

Euroopassa noin 60 % väestöstä käyttää internetiä säännöllisesti ja 48 % päivittäin. Luvut ovat verrattavissa Yhdysvaltoihin, jossa 56 % käyttää internetiä päivittäin ja 65 % on käyttänyt sitä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Toisaalta noin kolmannes sekä EU:n (30 %) että Yhdysvaltojen (32 %) väestöstä ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Internetin käytössä on merkittäviä sosioekonomisia ja maantieteellisiä eroja. Varsinkin ikääntyneet, vähemmän koulutetut ja vähätuloiset käyttävät internetiä vähemmän ja heidän digitaitojensa taso on heikompi. Digitaitojen parantaminen on olennainen edellytys Euroopan digitaaliyhteiskunnan kehittämiselle. EU:n luvut ovat tältäkin osin verrattavissa Yhdysvaltain tilanteeseen, vaikka internetin käyttö on siellä laajempaa vanhemman väestön keskuudessa (Yhdysvalloissa 46 % yli 55-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä, kun EU:ssa vastaava osuus on 59 %). Koreassa ja Japanissa sosioekonomisten ryhmien väliset erot eivät sen sijaan ole yhtä selviä.

EU:ssa maailman suurimmat laajakaistamarkkinat

EU:n laajakaistamarkkinat olivat vuonna 2009 jälleen kerran maailman suurimmat. Lähes neljäsosalla (24,8 %) EU:n kansalaisista oli kiinteä laakakaistaliitäntä. Vaikka tiedonsiirtonopeudet ovat kasvaneet ja yli 80 % EU:n kiinteistä laajakaistayhteyksistä tarjoaa nyt yli 2 Mbps:n nopeuksia, vain 18 % niistä on yli 10 Mbps:n yhteyksiä. Nämä nopeudet riittävät internetin perussovelluksiin, mutta eivät kehittyneempiin sovelluksiin, esimerkiksi tilaus-tv:hen. Eurooppa 2020 ‑strategian kunnianhimoisten tavoitteiden mukaan kaikkien eurooppalaisten ulottuville on tuotava vähintään 30 Mbps:n laajakaista. Nopeammat yhteydet edellyttävät siirtymistä seuraavan sukupolven tilaajaverkkoihin (NGA, Next Generation Access). EU:n on pahasti jäljessä näiden verkkojen käyttöönotossa esimerkiksi Koreaan ja Japaniin verrattuna. Siirtyminen suurempaan laajakaistakapasiteettiin on merkittävä rakenteellinen haaste koko telesektorille.

Verkkokaupan yhtenäismarkkinat

Internet on paitsi tärkeä Euroopan talouskasvun vauhdittaja myös valtaisa mahdollisuus yhtenäismarkkinoiden vahvistamiseen. Sähköisen kaupankäynnin ja liiketoiminnan laajuus vaihtelee kuitenkin jäsenvaltioittain, ja rajojen yli sitä harjoitetaan vain rajoitetusti. Kaikkiaan 54 % internetin käyttäjistä ostaa tai myy tavaroita internetin kautta, mutta vain 22 % muista EU-maista. Yhdysvalloissa sähköinen kaupankäynti on yleisempää: 75 % internetin käyttäjistä ostaa tai myy verkossa. Tämä osoittaa, että Euroopasta puuttuvat aidot digitaaliset yhtenäismarkkinat, jotka ovat olennainen edellytys eurooppalaisten pk-yritysten kasvulle ja kuluttajien valinnanvaran lisäämiselle kilpailukykyisin hinnoin.

Raportti, maakohtaiset tiedot sekä asiaan liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat saatavilla seuraavasta osoitteesta:

http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=5789

Annex

Figure 1: ICT value added in % GDP (2007)

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Eurostat and IPTS-JRC

Figure 2: Contribution of ICT and non-ICT sectors to total BERD intensity (% GDP, 2007)

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: IPTS-JRC

Figure 3 Broadband penetration rate, January 2010

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Communication Committee

Figure 4: Fixed broadband lines by speed, January 2010

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Communication Committee

Figure 5: FTTx deployment in the EU, US, Japan and South Korea

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Commission Services on the basis of Point Topic

Figure 6: Domestic and cross-border Internet purchases, 2009 (in % of internet users during last year)

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Eurostat Community Survey on ICT Usage by Households and by Individuals

Figure 7: Trend in % regular internet users in the EU, Iceland, Norway and Croatia, 2008-2009

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Eurostat Community Survey on ICT Usage by Households and by Individuals

Figure 8: Internet use as a % of population (EU27) by usage frequency

Figures and graphics available in PDF and WORD PROCESSED

Source: Eurostat Community Survey on ICT Usage by Households and by Individuals


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website