Navigation path

Left navigation

Additional tools

Viisi vuotta Euroopan naapuruuspolitiikkaa: enemmän kauppaa, enemmän apua, enemmän ihmisten välisiä kontakteja

European Commission - IP/10/566   12/05/2010

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

IP/10/566

Bryssel 12.5.2010

Viisi vuotta Euroopan naapuruuspolitiikkaa: enemmän kauppaa, enemmän apua, enemmän ihmisten välisiä kontakteja

Vuotuiset Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevat kertomukset osoittavat jälleen kerran, että Euroopan unionista on naapureilleen selkeästi etua. Viiden vuoden ajan Euroopan unioni on lisännyt kaupankäyntiä, antanut enemmän apua ja mahdollistanut ihmisten välisten kontaktien lisääntymisen. Yhteistyö on syventynyt EU:n ja sen naapurimaiden välillä kaikissa talouden, politiikan ja alakohtaisten uudistusten kysymyksissä. Kumppanuudet ovat kehittyneet merkittävästi muun muassa liikenteen, energian, ympäristön ja ilmastonmuutoksen, tutkimuksen, terveyden ja koulutuksen aloilla. Tämän vuoksi nykyisen rahoituskehyksen määrärahoja on lisätty 32 prosenttia, ja vuonna 2013 ne ovat yli 2 miljardia euroa vuodessa.

Euroopan naapuruuspolitiikka on menestystarina ja sen saavutuksista on olemassa useita konkreettisia esimerkkejä”, totesi Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. ”Voimme ja meidän myös pitäisi kuitenkin tehdä paljon enemmän, jotta maamme olisivat turvallisempia, vakaampia ja vauraampia. Globalisoituneessa maailmassa Euroopan ja Välimeren maiden on autettava toisiaan talouskriisistä selviytymisessä. Meidän on toimittava yhdessä vastataksemme uusiin uhkiin ja haasteisiin kuten kansainväliseen terrorismiin, ihmiskauppaan ja rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Meidän on toimittava yhteistyössä niiden riitojen ja konfliktien ratkaisemiseksi, jotka vieläkin jarruttavat alueemme tiettyjen osien kehitystä ja estävät monia tavallisia ihmisiä hyötymästä globalisaatiosta. Haluamme, että naapurimme osallistuvat ponnisteluihimme rauhan ja turvallisuuden aikaan saamiseksi meitä huono-osaisemmissa maissa. Koska unioni rakentuu yhteisille arvoille, haluamme naapuriemme hyötyvän avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion mahdollistamasta vakaudesta ja vauraudesta. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat mielestäni avainasemassa, kun jatkamme työtä Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi ja Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseksi. Ystävämme Euroopan ja Välimeren naapuruusalueella tulevat hyötymään ensimmäisinä aktiivisemmasta, johdonmukaisemmasta ja tehokkaammasta EU:n ulkopolitiikasta.”

Štefan Füle, laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaava komissaari, lisäsi: ”Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tehostaminen on sijoitus EU:n omaan vakauteen ja vaurauteen ja tämän pitää näkyä kumppaneillemme tarjoamassamme yhteistyössä. Euroopan naapuruuspolitiikasta on hyötyä kaikille: mitä suuremmat kumppaneiden uudistustavoitteet ovat, sitä vahvemmin EU tulee vastaan. Talousuudistukset ovat edistyneet huomattavasti sekä itäisissä että läntisissä naapurimaissamme. Tulevaisuudessa on olennaista vauhdittaa demokraattisten ja poliittisten uudistusten tahtia. Edistys niiltä osin on ollut todellista, mutta yleensä ottaen hitaampaa.”

Euroopan naapuruuspolitiikan saavutukset vuosina 2004-2009

Vuoteen 2004 mennessä kahdenväliset assosiaatiosopimukset oli tehty useimpien eteläisten ENP-kumppaneiden kanssa. Suhteita useimpiin edistyneisiin kumppaneihin ollaan parhaillaan syventämässä (esimerkiksi Marokolla on ollut pitkälle edistyneen maan asema vuodesta 2008 lähtien). Idässä nykyisiä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia ollaan korvaamassa kauaskantoisilla assosiaatiosopimuksilla itäisen kumppanuuden tavoitteiden mukaisesti.

Euroopan naapuruuspolitiikalla pyritään myös parantamaan hallintotapaa. Ukrainan presidentinvaalit, Moldovan parlamenttivaalien toinen kierros sekä vaalimenettelyjen laadun parantaminen Marokossa tai Libanonissa osoittavat tiettyä edistymistä demokraattisessa prosessissa. Useissa ENP-maissa on edistytty kokoontumisvapauden, kuolemanrangaistuksen poistamisen, tiedotusvälineiden vapauden, vähemmistöjen oikeuksien ja muiden ihmisoikeuksien ja perusvapauksien osalta, mutta edistys ei yleensä ottaen ole ollut Euroopan naapuruuspolitiikassa ja toimintasuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistusten sekä korruption tehokkaan torjunnan osalta on vielä paljon tehtävää.

Liikkuvuuden osalta voidaan todeta, että yli 2 miljoonaa EU:n Schengen-viisumia myönnettiin naapurimaissamme vuonna 2008. Viisumimenettelyjen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset on tehty Ukrainan ja Moldovan kanssa ja neuvottelut Georgian kanssa ovat päättyneet. Moldovan ja Georgian kanssa on sovittu liikkuvuuskumppanuuksista laillisen maahanmuuton edistämiseksi. Euroopan naapuruuspolitiikan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän, muun muassa laadittava etenemissuunnitelmia Ukrainan ja Moldovan kanssa lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaan järjestelmän käyttöön ottamiseksi.

EU:n kauppa ENP-alueen kanssa kasvoi vuosina 2004–2008: vienti lisääntyi 63 prosenttia ja tuonti 91 prosenttia (vuonna 2009 kasvu hidastui maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin vuoksi). EU on valmis neuvottelemaan syvälle ulottuvasta ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta kaikkien naapuriensa kanssa heti, kun ne ovat siihen valmiita. Kohti syvempää taloudellista integraatiota on pyritty myös muun muassa neuvottelemalla useita alakohtaisia sopimuksia esimerkiksi maatalous- ja kalastustuotteista sekä yhteisestä ilmailualueesta.

Energia-alan yhteistyötä vahvistettiin yhteisymmärryspöytäkirjoilla tai julistuksilla Azerbaidžanin, Valko-Venäjän, Ukrainan, Egyptin, Jordanian ja Marokon kanssa. Vuonna 2009 Ukraina ja Moldova liittyivät energiayhteisön perustamissopimukseen ja Georgia sai tarkkailijan aseman.

EU on myöntänyt melkein 12 miljardia euroa vuosiksi 2007–2013 Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoa varten. Lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioista rahoitettavasta naapuruuspolitiikan investointivälineestä myönnetään avustuksia lainojen tukemiseksi (yli 4,7 miljardia vuosina 2007–2009). Lainat on tarkoitettu liikenne-, ympäristö- ja energia-alan sekä yksityisen ja julkisen sektorin konkreettisia investointeja varten.

Tausta

Euroopan naapuruuspolitiikalla pyritään lisäämään yhteistä vakautta, vaurautta ja turvallisuutta. Yhteisen toimintasuunnitelman perusteella EU tukee kumppanimaita niiden uudistuksissa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, EU:n sisämarkkinoille pääsyn helpottamiseksi, ympäristön laadun parantamiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi EU:n kanssa muun muassa ilmastonmuutosta, energiaa, liikennettä tai maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä.

Komissio on julkaissut tänään vuotuisen Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan pakettinsa. Paketti koostuu tiedonannosta, jossa arvioidaan Euroopan naapuruuspolitiikan saavutuksia sen vuonna 2004 tapahtuneen käynnistämisen jälkeen, 12 kertomuksesta, joissa tarkastellaan niiden 12 maan vuonna 2009 saavuttamaa edistystä, jotka ovat tehneet ENP-toimintasuunnitelman EU:n kanssa, sekä alakohtaisesta edistymisraportista.

Saatavissa olevat asiakirjat:

  • Tiedonanto ”Euroopan naapuruuspolitiikan arviointi” (Bryssel 12.5.2010)

  • Vuoden 2009 maakohtaiset edistymiskertomukset seuraavien maiden osalta: Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Moldovan tasavalta, miehitetty palestiinalaisalue, Tunisia ja Ukraina

  • Alakohtainen edistymiskertomus: http://ec.europa.eu/world/enp/documents_en.htm

Lisätietoja ENP:stä: http://ec.europa.eu/world/enp/index_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website