Navigation path

Left navigation

Additional tools

IP/10/397

Bryssel 31. maaliskuuta 2010

Eurooppalainen kansalaisaloite tuo kansalaisille uusia mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n politiikkaan

Euroopan komissio antoi tänään yksityiskohtaisen esityksen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, jonka myötä EU:n kansalaiset voivat ensimmäistä kertaa päästä ehdottamaan suoraan uutta lainsäädäntöä. Eurooppalainen kansalaisaloite on Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tuleva uudistus. Sen välityksellä vähintään miljoona kansalaista vähintään yhdestä kolmasosasta EU:n jäsenvaltioita voi pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksia aloilla, joilla komissiolla on toimivalta niitä tehdä. Ehdotuksessa määritellään, kuinka paljon allekirjoituksia on kerättävä kustakin maasta, ja esitetään, että komissio tarkastaa aloitteen hyväksyttävyyden sen jälkeen, kun kolmesta jäsenvaltiosta on kerätty 300 000 allekirjoitusta. Allekirjoitukset on kerättävä vuoden kuluessa, minkä jälkeen komissiolla on neljä kuukautta aikaa tutkia aloite ja päättää, mihin toimiin se ryhtyy. Komissio toivoo, että neuvosto ja parlamentti pääsevät lopulliseen yksimielisyyteen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ennen tämän vuoden loppua, niin että ensimmäiset aloitteet voitaisiin esittää vuonna 2011.

Institutionaalisista suhteista ja hallinnosta vastaava komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič sanoo olevansa kansalaisaloitteesta hyvin innostunut, koska sen myötä EU:ssa tulee käyttöön aivan uusi osallistuvan demokratian muoto. ”Tämä on todellinen edistysaskel demokratian toteutumiselle unionissa. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU lähentyy kansalaisia. Lisäksi se todennäköisesti herättää vilkasta keskustelua siitä, mitä Brysselissä oikein tehdään. Komission on otettava kansalaisaloitteilla esitetyt ehdotukset tarkkaan harkintaan.”

Kansalaisasioista vastaavan komission varapuheenjohtajan Viviane Redingin mielestä kansalaisaloite voi edistää merkittävästi kansalaisten äänen kuuluville saamista. ”Suhtaudun myönteisesti välineeseen, joka osoittaa EU:n haluavan vakavissaan kuunnella kansalaistensa huolenaiheita. Samalla olemme ottaneet käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että ehdotetut aloitteet ovat arvojemme ja perusoikeuksiemme mukaisia”, Reding sanoi.

Missä muodossa kansalaisaloite esitetään?

Aloitteella on oltava yhteensä vähintään miljoona allekirjoittajaa ainakin yhdestä kolmasosasta jäsenvaltioita. Ehdotuksen mukaan kussakin jäsenvaltiossa edellytettävä allekirjoitusten vähimmäismäärä laskettaisiin kertomalla kyseistä valtiota edustavien Euroopan parlamentin jäsenten määrä 750:llä. Allekirjoittajien vähimmäisikäraja olisi sama kuin äänestysikäraja Euroopan parlamentin vaaleissa. Ehdotetut aloitteet on rekisteröitävä komission perustamaan sähköiseen rekisteriin – rekisteröinnistä voidaan kieltäytyä, jos aloite on selvästi EU:n perusarvojen vastainen. Tuenilmausten keruutavalle ei aseteta mitään rajoitteita, mutta jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tarkistettava, että tuenilmausten keräämiseen internetissä käytetyt järjestelmät vastaavat tiettyjä teknisiä ja turvallisuusvaatimuksia. Tämä tarkastus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa. Aloitteen järjestäjillä olisi vuosi aikaa kerätä tarvittava määrä allekirjoituksia.

Millä tavalla komissio käsittelee aloitetta?

Kansalaisaloitteen järjestäjän on pyydettävä komissiota tarkistamaan aloitteen hyväksyttävyys sen jälkeen, kun kolmesta jäsenvaltiosta on saatu kerättyä yhteensä 300 000 allekirjoitusta. Komissiolla on kaksi kuukautta aikaa päättää, kuuluuko aloite sen toimivaltaan ja koskeeko se alaa, jolla EU-tason lainsäädäntöä voidaan antaa. Hyväksyttävyyden tarkastelu ei vaikuta aloitteen sisältöä koskevaan komission päätökseen. Jos aloite todetaan hyväksyttäväksi ja kun allekirjoitukset on tarkastettu, komissiolla on neljä kuukautta aikaa tarkastella itse aloitetta. Sen jälkeen komission on ratkaistava, tekeekö se säädösehdotuksen, tarkasteleeko se asiaa tarkemmin esimerkiksi tutkimuksen avulla vai päättääkö se olla ryhtymättä mihinkään jatkotoimiin. Komission on esitettävä selvitys toimintansa perusteluista julkisessa asiakirjassa.

Suojatoimet

Ehdotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että menettelyt kansalaisaloitteen käynnistämiseksi ovat yksinkertaisia, käyttäjäystävällisiä ja kaikkien kansalaisten saatavilla ja etteivät ne lisää liikaa jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta. Kansalaisaloite merkitsee uutta piirrettä demokratian kehityksessä. On tärkeää, että se toimii uskottavasti, sen yhteydessä tietosuoja on täysin taattu ja ettei se ole altis väärinkäytölle eikä petoksille. Kansalaisaloite ei vaikuta komission oikeuteen tehdä säädösaloitteita, mutta se velvoittaa komission ottamaan kansalaisryhmän tekemät ehdotukset tarkkaan harkintaan.

Koska kansalaisaloite on niin merkittävä asia ja jotkin siihen liittyvät kysymykset varsin monimutkaisia, komissio on toteuttanut laajan julkisen kuulemisen, joka käynnistettiin 11. marraskuuta 2009 hyväksytyn vihreän kirjan myötä. Vastauksia saatiin 330, ja niitä hyödynnettiin ehdotuksen laadinnassa. Helmikuussa komissio järjesti julkisen kuulemistilaisuuden ja otti huomioon myös Euroopan parlamentin asiasta antaman päätöslauselman.

Lisätietoja ks. MEMO/10/116.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website