Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

IP/10/225

Bryssel 3. maaliskuuta 2010

Eurooppa 2020: Komissio ehdottaa Euroopalle uutta talousstrategiaa

Euroopan komissio on julkaissut tänään Eurooppa 2020 -strategian, jolla päästään irti kriisistä ja autetaan EU:n taloutta valmistautumaan alkavaan vuosikymmeneen. Komissio määrittelee kolme keskeistä kasvun veturia, jotka toteutetaan konkreettisin toimin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla: älykäs kasvu (osaamisen, innovoinnin, koulutuksen ja digitaalisen yhteiskunnan tukeminen), kestävä kasvu (resurssitehokkaampi tuotanto ja kilpailukyvyn lisääminen) ja osallistava kasvu (työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, koulutuksen hankkiminen ja köyhyyden torjunta). Tämä kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä taistelu edellyttää omistajuutta EU:n korkeimmalla tasolla ja kaikkien toimijoiden saamista liikkeelle ympäri Eurooppaa. Komissio on määrittänyt EU:lle viisi mitattavaa tavoitetta, jotka pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Puheenjohtaja Barroso totesi Eurooppa 2020 -strategiassa olevan kyse siitä, mitä me tarvitsemme tänään ja huomenna, jotta EU:n talous saadaan takaisin raiteilleen. ”Kriisi on tuonut esiin perustavaa laatua olevia kysymyksiä ja kestämätöntä kehitystä, jota emme enää voi jättää huomiotta. Euroopalla on kasvuvaje, joka vaarantaa tulevaisuutemme. Meidän on määrätietoisesti puututtava heikkouksiimme ja hyödynnettävä monia vahvuuksiamme. Meidän on rakennettava uusi talousmalli, joka perustuu osaamiseen, vähähiiliseen talouteen ja korkeaan työllisyyteen. Tämä taistelu edellyttää kaikkien toimijoiden saamista liikkeelle ympäri Eurooppaa", Barroso jatkoi.

Ensiksikin Euroopan on otettava opikseen maailmanlaajuisesta talous- ja finanssikriisistä. Taloutemme ovat olennaisesti riippuvaisia toisistaan. Yksikään jäsenvaltio ei voi vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin tehokkaasti toimimalla yksin. Tekemällä yhteistyötä olemme vahvempia. Onnistunut irrottautuminen kriisistä edellyttää tiivistä talouspolitiikan koordinointia. Jos emme tässä onnistu, tuloksena voi olla ”menetetty vuosikymmen”, jolle on ominaista suhteellinen taantuminen, pysyvästi kärsivä kasvu ja rakenteellisesti korkea työttömyysaste.

Eurooppa 2020 -strategiassa esitetään alkavalle vuosikymmenelle Euroopan sosiaalista markkinataloutta koskeva visio, jossa tukeudutaan kolmeen toisiinsa liittyvään ja toisiaan vahvistavaan painopistealueeseen: älykäs kasvu – osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen; kestävä kasvu – vähähiilisen, resursseja tehokkaasti käyttävän ja kilpailukykyisen talouden edistäminen; ja osallistava kasvu – sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen.

Edistymistä mitataan viidessä EU-tasolla asetetussa yleistavoitteessa, jotka jäsenvaltioiden on määrä muuntaa kansallisiksi tavoitteiksi, joissa niiden lähtökohdat on otettu huomioon:

  • Työllisten osuus 20–64-vuotiaista pitäisi olla 75 prosenttia.

  • EU:n BKT:sta 3 prosenttia pitäisi investoida T&K:hon.

  • 20/20/20-ilmasto/energiatavoitteet pitäisi saavuttaa.

  • Koulunkäynnin keskeyttävien osuus pitäisi olla alle 10 prosenttia, ja nuoremmasta sukupolvesta vähintään 40 prosentilla pitäisi olla loppututkinto.

  • Köyhyysuhan alla eläviä pitäisi olla 20 miljoonaa vähemmän.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio ehdottaa Eurooppa 2020 -ohjelmaa, joka koostuu lippulaivahankkeista. Näiden hankkeiden toteuttaminen on yhteinen prioriteetti, ja toimia tarvitaan kaikilla tasoilla: EU:n tason organisaatioissa, jäsenvaltioissa ja paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa.

  • Innovaatiounioni – T&K- ja innovaatiopolitiikan kohdistaminen suurimpiin haasteisiin sekä tieteen ja markkinoiden välisen kuilun kurominen kiinni, jotta keksinnöt voidaan muuttaa tuotteiksi. Esimerkiksi yhteisöpatentti voisi tuoda yrityksille 289 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

  • Youth on the move (Nuoret liikkeellä) – eurooppalaisen korkea-asteen koulutusjärjestelmän tason ja kansainvälisen houkuttelevuuden parantaminen edistämällä opiskelijoiden ja nuorten asiantuntijoiden liikkuvuutta. Konkreettisena toimena pitäisi avoimista työpaikoista kaikissa jäsenvaltioissa olla paremmin tietoa saatavilla kaikkialla Euroopassa ja ammattipätevyys ja ‑kokemus pitäisi tunnustaa paremmin.

  • Eurooppalainen digitaalistrategia – kestävien taloudellisten ja sosiaalisten etujen saaminen ultranopeisiin internetyhteyksiin perustuvilla verkkopalvelujen ja ‑sisältöjen sisämarkkinoilla; kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla nopea internetyhteys vuoteen 2013 mennessä.

  • Resurssitehokas Eurooppa – resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen. Euroopan tulisi pitää kiinni energiantuotantoa, energiatehokkuutta ja energian kulutusta koskevista tavoitteistaan, jotka on asetettu vuodeksi 2020. Tämä tarkoittaisi, että öljyn ja kaasun tuonti pienenisi 60 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

  • Vihreän kasvun elinkeinopolitiikka – EU:n elinkeinoelämän pitäminen kilpailukykyisenä kriisin jälkeen, yrittäjyyden edistäminen ja uuden osaamisen kehittäminen. Näin voitaisiin luoda miljoonia uusia työpakkoja.

  • Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma – edellytysten luominen työmarkkinoiden uudistamiselle, jonka tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja varmistaa sosiaalisten malliemme kestävyys, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle; ja

  • Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi – taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta huolehtiminen tukemalla köyhiä ja sosiaalisesti syrjäytyneitä ja auttamalla heitä toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa.

Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoisuus merkitsee, että johtajuus ja vastuu on nostettava uudelle tasolle. Komissio pyytää valtioiden ja hallitusten päämiehiä ottamaan uuden strategian omistajuuden ja vahvistamaan sen kevään Eurooppa-neuvostossa. Myös Euroopan parlamentin roolia kasvatetaan.

Ohjausmenetelmiä vahvistetaan sen varmistamiseksi, että sitoumukset muunnetaan tehokkaiksi toimiksi kentällä. Komissio seuraa edistymistä. Johdonmukaisuuden parantamiseksi sekä Eurooppa 2020 -strategian että vakaus- ja kasvusopimuksen raportointi ja arviointi toteutetaan samaan aikaan, vaikka ne säilyvätkin erillisinä. Tällä tavoin kummallakin välineellä voidaan pyrkiä samanlaisiin uudistustavoitteisiin mutta pitää ne kuitenkin toisistaan erillisinä.

Further information : http://ec.europa.eu/eu2020/index_en.htm


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site